Paini ja itsepuolustus karatessa ja muissa vanhoissa lajeissa

[obmijoy]

meidän kylällä ei ollut painiperinettä eikä kukaan piitanut painista mutta silti välituneilla painittiin ajoittain koska asiat piti selvittää tai kyky mitata..

koulut on lopetetu ja nykyään en ole kenekään lapsen kuulut painivan 20v tosin ei sillä ole muksujakaan kuin muutama per kylä

meidänkylän jengi asuu sun seinäntakana pitkin eteläsuomea

[Poista käyttäjä 1747]

Lasse, stompata voi muuallekin...

Voi toki...esimerkiksi kainalon alle jossa on joustamattomia kylkiluita...vielä kun ymmärtää vetää kädestä niin aina vaan parempaa...


Luupää on niin pilalle hemoteltu kusipää että karate ilman karkkia olisi aivan liian tylsää. Sellainen reipashenkinen vahingoittamisen syväoppi yhdistettynä fyysiseen treenaamiseen on IMO parasta treenipornoa. Karate Mengele yksityiskohtia siitä miten ja miksi. Luupää tykkää. Kiai!

Edit: ashiharassa kiehtoi aikoinaan treenimetodien lisäksi se että laji oli ylivilkkaan ja väkivaltaisen henkilön systematisoitu tulkinta. Ei tarvinut arpoa bunkaita tai sitä onko "toimivaa" settiä vai ei. Toki osa oli selkeästi ottelutekniikoita ja osa muuten vaan itselle vähemmän sopivaa. Voisin kuvitella että traditio kakessa on jossain määrin samaa viehätystä.

Asianmukaista treenaamista (miehistä läheisyyttä unohtamatta) ei tietenkään voi kompensoida pelkällä raakuudella, eikä sellainen mengelemeininki muutenkaan mahdu ilman hampaiden kiristelyä lievemmän haitan viitekehykseen. Hauskaa se kyllä on. Siitä huolimatta kaadot, pyyhkäisyt, suunnanvaihdokset ja sen sellainen toimii kuin junan vessa kun pitää taltuttaa vihulainen viemällä hänet tonttiin/kontrolliin.

Ainakin silloin kun itsellä on aloite eikä miehinen läheisyys ole täysin vierasta.

KIAI!

[Poista käyttäjä 1747]

Tää on varmaan vanha linkki mutta laitetaan nyt tänne esimerkiksi hybridikakesta. Tuo on siis blumingin viritys.


[youtube][/youtube]

[Veepee]

Miksi kaikki kiukkarityypit (tai ainakin 75%) on isoja, tukevia ja kaljuhkoja? Tämä siis vain empiirinen havaintoni...

Jos tästä aiheesta vielä sen verran, että aloin vielä miettimään niitä maahanvienti- ja shoottipuheita. Luin Bubishin tässä joku aika sitten ekaa kertaa ja just tuossa äsken tarkistin niistä kuvista, joita netti tarjoaa, että kylläpä sieltä sen kuvista tosiaan löytyy ihan jalkasaksia, singleleg-kaatoja ja pari shoottia. En nyt muista varmuudella, annettiinko shoottia vastauksena hyökkäykseen (saattoi tosin olla), mutta aivan varmasti johonkin hyökkäykseen neuvottiin käymään jalkoihin kiinni.

Ja näin äkkiseltään mietittynä en kyllä näe syytä sille, miksi mattopaini olisi parempi vaihtoehto "potki ja stomppaa sitä maassa"-taktiikalle, oli hyökkääjä kuka tahansa. Ground and poundia ja kuristamista lukuunottamatta en näe painittaessa voitavan tehdä todellista henkeä uhkaavaa vahinkoa, mitä aggressiivinen päällekävijä voi haluta.

Väkivallan käytön kulttuurikin on lisäksi ollut varsin erilainen ja "raaempi" ennen vanhaan, tosin jälkimmäinen ehkä vain meidän näkökulmastamme... Esimerkiksi rampojen, sokeiden jne. kerjäläisten hakkaaminen oli esimerkiksi keskiajalla ihan ookoo tapa varmistaa että ko. rahanpyytäjällä oli OIKEASTI joku vaiva. Samoin nykyään sopimattomaksi koettujen keinojen, erit. tallomisen käyttöä on varmasti katsottu modernin ihmisen näkökulmasta eri tavalla.

Muistaakseni Pridessa oli aikoinaan sallittu maassa makaavan potkiminen, tallaamista ei varmaankaan?

[Fubarbarian]

^ Pridessä tallaaminen oli ihan luvallista. STOMP STOMP!

[Presenter]

Ja näin äkkiseltään mietittynä en kyllä näe syytä sille, miksi mattopaini olisi parempi vaihtoehto "potki ja stomppaa sitä maassa"-taktiikalle, oli hyökkääjä kuka tahansa. Ground and poundia ja kuristamista lukuunottamatta en näe painittaessa voitavan tehdä todellista henkeä uhkaavaa vahinkoa, mitä aggressiivinen päällekävijä voi haluta.

Parempi kontrolli (ts. alta ei pääse niin helposti pystyyn ja pakoon) voisi olla yksi syy valita kamppailu maassa kuin potkiminen ja stomppaaminen pystystä. GNP ja kuristaminen taas ovat sen verran tehokkaita työkaluja, että ei niitä kannata lukea pois.

[Andy]

Siinä mielessä maassa painiminen on parempi taktiikka, jos sattuu jäämään maahan toisen alle. Tällöin stomppaaminen on vähän hankalaa.

[Jorge]

^ Pridessä tallaaminen oli ihan luvallista. STOMP STOMP!

Kyllä vain, "Shogun" Rua hiljattain oikein harmitteli, kun yksi vahva aseensa on UFC:n noudattamissa säännöissä kielletty...

[Andy]

Tuli mieleen tästä jutusta että klassiseen jujutsuunkaan ei sisältyisi mattopainia että mitenkäs Hojojutsu? Eli siis tämä oppi vastustajan sitomisesta. Eikö se vähän niin kuin edellytä jotain painimista maassa?

http://en.wikipedia.org/wiki/Hojōjutsu" onclick="window.open(this.href);return false;

[Invictus]

Pahoittelut offtopicista, mutta Pridessa aikoinaan Shogunin toimesta oli aika erikoisen näköistä kun tyyppi veteli takakiertopotkuja vasttustajaapäähän... Niin siis maassa makaavaa vastustajaa. Ja olihan maassa olevan potkiminen & tallaaminen aika pitkään "japani mma" säännöillä sallittua, käsittääkseni Suomessakin Shooto -organisaation otteluiden alla otetuissa ammattilaisotteluissa näin vielä oli ihan lähi vuosina.

[DeusVult]

Veikkaisin että noi sitomisleikit tulee kyseeseen vasta kun uhrilla on miekka kurkulla tai joku muu hyvä syy olla haraamatta vastaan.

[Mänzy]

Joo, ymmärtääkseni ensin on tarkoitus lopettaa vastarinta muilla keinoilla, sitten alkaa hojojutsun käyttö.

[Naked]

No tuota, hojojutsua on aika montaa eri sorttia, kun ovat sielläpäin tykänneet sitoa juttuja aika monessa eri yhteydessä. Mutta ehkä pieni jako kolmeen on relevanttia tässä kohtaa:

1. On sitomista jota tehdään aivan täydessä rauhassa, niin että sidottavaa on vahtimassa useampi henkilö miekkoineen ja pakenemisen mahdollisuudet ovat marginaaliset. Tähän kategoriaan menevät kaikki nämä varsinaiset vankisidonnat ja niiden hienot nuanssit, kidutukset ja muut oikeusjärjestelmän jutut. Tavan samurai ei näitä pahemmin opetellut.

2. On sitomista joka vastaa aikalailla tilanteita joissa nykyään poliisit raudoittavat jonkun. Tässä ihminen ehkä vastustelee jossain määrin, mutta on kuitenkin käytännössä jo lannistettu. Harvempi poliisi yksin saa käsiraudat ihmiselle joka pistää täysiä vastaan, ja sama tilanne on sitomisen kanssa. Joko ihminen alistuu sitomiseen, vaikka yrittääkin ehkä paeta jos tilaisuus tulisi, tai sitten on useampi ihminen auttamassa.

3. On sitomista jossa nimenomaan narun avulla lannistetaan vastustaja. Eli siis yksinkertaisesti normaalia jujutsua jossa on joku naru mukana. Nämä eivät ole mitään monimutkaisia sidontoja vaan luokkaa lenkki kaulan ympäri ja väännetään maahan. Kyseessä ei siis välttämättä ole mitään kokonaisia sidontoja, vaan jotain jossa on pystyy yhdellä kädellä kontrolloimaan tyyppiä ja ehkä saa solmittua jonkun tilapäisen pidon että saa sitten varsinaisen pitävän sidonnan tehtyä paremmin kun kaveri ei kivultaan tai tukehtumiseltaan niin paljoa halua laittaa vastaan.

Näistä oikein mikään ei edellytä painimista maassa. Tuo kolmosvaihtoehto näyttää samalta kuin jujutsu yleensäkin, eli vastustaja kyllä nuolee tomua mutta itse pysytään valtaosin ainakin puolipystyssä asennossa. Kakkosvaihtoehdossa sidottava voi kyllä olla maassa rähmällään, mutta ehkä useammin kuitenkin maassa istumassa.

[JariR]

Wat Nuutti said.

Sen verran viisastelisin lisää että mun mielestä tuon kategorian 2 naruilulla (jota kutsutaan muuten jaappanin tanhuissa mm. nimellä haya-nawa, "pika-naru?") on kyllä joitain etuja raudoitukseen verrattuna.

Käsiraudallakin pystyy tietty vääntämään ja ranteen ympäri suljetulla raudalla voi tehdä kipulannistamista, mutta siinä vaiheessa jos telmiessä saa narun pari kertaa ranteen ympäri, siitä käden tempaistua narulla selän taakse ja luupin kaulan ympäri, niin vastaan rimpuilija käytännössä kuristaa sillä narulla itseään. Sama juttu jos saa pienen lenkin tiukasti vaikka peukalon ympäri ja siitä takakautta kaulaan. Tekniikka on itsessään simppeli mutta se miten tämän saa tehtyä vauhdissa ja vastaanrimpuilevalle pokalle on sitten se jutun varsinainen hankala, harjoiteltava sisältö.

Tuon lisäksi itse olin kuvitelllut vähän eri tavalla sen saako keskiverto konstaapeli yleensä vastaanrimpuilevan perusjuopon rautoihin vaiko ei. Onhan ne sikaniskaiset testopsykoosissa olevat bodarit ja langanlaihat amfetamiinin innoittamassa tilassa muljuavat asiakkaat kuitenkin enemmänkin poikkeus kuin sääntö, onhan? Sinappi? Vesala? Anyone?

[tabitha]

Mun vanhan lajin tekniikkamanuaaleissa (1930-luvulla kirjoitettu) oli valokuvissa poliisisedällä mukana naru, jonka toisessa päässä oli ikään kuin käsirautojen puolikas. Siis se ranteen ympärille menevä juttu. Ilmeisesti sen saaminen ranteeseen on helpompaa kuin narun kietominen käden ympärille (vaatii melkein useamman kuin yhden kierroksen ja on muutenkin vähän haastavaa) ja siinä vaiheessa kun metalliosa on kiinni, narun käyttö helpottuu.