Shorinji Kempo

[pales]

Pystynyrkistä viellä.....

Onkohan se Kung fu/wushu vaikutteita....
Japanilaisissa lajeissa kai aika harvinainen?
Onko kiinalaisissa lajeissa sellaisia lyöntejä,
vai onko se länsimaisesta
nyrkkeilystä?

[pales]

Puukkotekniikat ovat vyökoe listalla, mutta keppi tekniikoita ei enää ole listattuna. Koska keppejä ei enää juri mukana kanniskella. Kuitenkin niitä harjoitellaan jonkin verran, taas vähän vetäjän mielenkiinnosta riippuen. Keppejä on kolmea eri pituutta.

Noista keppitekniikoista näin äskettäin Shorinji Kempo näytöksen.
Tullut joskus Eurosportilla.
Siinnä oli vissiin joku Japanilainen Sensei esittämässä keppi tekniikkaa.

Keppi oli aika erikoinen n.50cm ja päästä paksumpi ja muhkurainen.
Oli myös BO tekniikoita..

[pales]

Shorinji Kempo:ssa on lisäksi käytössä jonkinlainen munkkikaapu.

Eiko se laji oltu rekisteröity Japanissa muistaakseni "Kongo Zen" uskonlahkona ...

Harjoituksiin kuulunnee nykyäänkin "Zen mietiskelyä"?

[TimoS]

Pystynyrkki maininnan näin jossain karate opuksessakin...
Tarkoittaakohan se samanlaista iskua?
Olisiko ollut maininta Kyan Chotoku;n käyttäneen menestyksekkäästi isompikokoisia haastaji vastaan...

Pystynyrkkiä näkee käytettävän joissain karatetyyleissä. Muistaakseni esim. Isshin ryu karate (sekoitus Kyan Chotokun ja Goju ryun perustajan Miaygi Chojunin opetuksia) käyttää pystynyrkkiä. Shorinji kempon perustajahan oli yhden Kyanin oppilaan oppilas/treenikaveri (Kori Hisataka, Shorinji ryu Kenkokan), joten tuosta voisi kai periaatteessa ajatella että on se pystynyrkki saattanut tulla (tai sitten se on tullut jostain ihan muuta kautta, ota näistä sitten pirukaan selvää että mistä on mikäkin, erityisesti yksittäinen tekniikka, tullut)

[Pablo]

Niitä punnerruksia tehdään vieläkin pystynyrkillä.
Mutta se lyönti johon tulee nyrkin kääntö, ei ole sma kuin karate lyönti, vaan aivan sama kuin pystynyrkillä tehtävä ns. nyrkkeily tyylinen lyönti. Ainoa ero on, että ranne kääntyy niin että suurimmat rystyset osuvat kohteeseen.

Hoi, eli munkin kaapua saa käyttää 1danin jälkeen, mutta eipä sitä juuri kukaan käytä, näytöksissä enintään.

Ja aivan, japanissa laji on rekisteröity uskonlahkoksi(kong Zen), mutta se ei kyllä mistään tule esiin. Kyseessä on lähinnä joku verotekninen asia. Uskonlahkoja ei veroteta siellä niinkuin rekisteröityneitä taistelulajeja.

Vähänpä sitä filosofiaa ja mietiskelyä seuroissa harrastetaan.

Se keskipitkä keppi tosiaan on sellainen muhkurainen kepukka, pitkäkeppi on sellainen munkkien vaellus-sauva, ja lyhyt on todellakin lyhyt, semmoinen 10-15cm keppi, jolla voidaan tehdä varsin kipeitä lukkoja ja tökkiä niitä kipupisteitä.

Tässä linkkejä lajiin:
http://jyvaskyla.shorinjikempo.fi/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.htk.fi/public/wilen/shorinjikempo.html/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.dlc.fi/~seka/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://personal.inet.fi/koti/vesa.maki-" onclick="window.open(this.href);return false; ... /kempo.htm

[pales]

Tässä olisi jotain video pätkiä malliksi millaista shorinji kempo on

http://www.shorinji.co.uk/gallery/Video/video.html" onclick="window.open(this.href);return false;

[mronkain]

Lisää videoita:
http://www.suginoharyu.com/html/video/kempo.htm" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.nyshorinji.org/video.html" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.iespana.es/nuevoacceso/shorinji_kempo.htm" onclick="window.open(this.href);return false;
http://homepage1.nifty.com/shorinji/gihou/enbu-ef.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

- Marko

[pales]

Se keskipitkä keppi tosiaan on sellainen muhkurainen kepukka, pitkäkeppi on sellainen munkkien vaellus-sauva, ja lyhyt on todellakin lyhyt, semmoinen 10-15cm keppi, jolla voidaan tehdä varsin kipeitä lukkoja ja tökkiä niitä kipupisteitä.

Onko niillä muhkuroilla joku tarkoitus?
Onko kepukalla joku oma nimi?

Sitten kiinnitin huomiota että puolustautuja avasi hyökkäyspaikan
levittämällä hiukan käsiään sivulle ja harottamalla sormiaan.
Onko se yleinen tapa harjoittelussa?

[Panu Suominen]

Onko niillä muhkuroilla joku tarkoitus?
Onko kepukalla joku oma nimi?

Sitten kiinnitin huomiota että puolustautuja avasi hyökkäyspaikan
levittämällä hiukan käsiään sivulle ja harottamalla sormiaan.
Onko se yleinen tapa harjoittelussa?

Lyhyen noin 50cm pitkän kepin nimi on nyoi. Näytöksissä muhkuroilla tuskin on muuta funktiota kuin ulkonäkö. Nyoi on kuulema ollut buddhalaismunkkien perinteisesti käyttämä ase ja tämän takia ko. välineelle on tekniikoita shorinji kempossa. Lyhyempi n. 10-15 cm keppiä kutsutaan dokkooksi (dokko). Lisäksi on kaksi pidempää keppiä (n. 120 shakujo ja n. 180 cm kongojo).

Käytännössä millään näistä välineistä ei juurikaan enää harjoitella edes Japanissa. Tarkkaa syytä en tiedä, mutta yksi syy on varmasti se, että kyseisiä aseita ei enää kanniskella yleisesti mukana. Toinen syy on varmasti se, että know-how:ta näiden välineiden käyttämiseen ei usein ole opetettavaksi asti.

Mitä tuolee käsien levittämisen ja sormilla haromiseen, niin se on (periaatteessa) yleinen tapa. Toiminnan tarkoituksena on, että puolustaja avaa vastustajalle hyökkäytä varten paikan. Näin hyökkääjälle kehittyy tajua siitä mihin kohteisiin pulostajaa voi hyökätä eikä hyökkäyksiä tehdä jo valmiiksi suojattuun kohteeseen. Puolustaja taas oppii houkuttamaan hyökkäyksiä haluamiinsa kohteisiin. Yleensä näytöksissä tätä toimintaa liioitellaan näyttävyyden lisäämiseksi. Kyseistä toimintaa ei tietenkään harrasteta ottelunomaisessa tilanteessa samassa mittakaavassa, mutta kaiken taistelun lähtökohtana on harhaanjohtaminen...

Mitä tulee suojavarusteissa harjoitteluun, niin Suomessa on käytössä lähinnä rintapanssari ja joskus nyrkkeily hanskat. Ukemit ja heitot tehdään edelleen myös kovalle lattialle.

[fatman]

Kovalle lattialle alastulo kuulostaa aikas pahalta. Ukemit vielä, mutta heitot. Poikkeaako heittojen harjoittelu "muista lajeista" eli miten pysytte ehjinä pidemmän päälle?

[TimoS]

Kovalle lattialle alastulo kuulostaa aikas pahalta. Ukemit vielä, mutta heitot. Poikkeaako heittojen harjoittelu "muista lajeista" eli miten pysytte ehjinä pidemmän päälle?

Ei se niin vaikeaa ole kuin miltä kuulostaa. Joustava puulattia, kuten esim. Genbukailla on, on itse asiassa aika vaivaton heittoalustana. Totta on että pitää pikkuisen varoa varsinkin kokemattomampien kanssa treenatessa ja että tatamilla heiton voi suorittaa siten "vapautuneemmin", mutta en ole itse kokenut puulattiaa mitenkään pahana

[mronkain]

Heh, olin lauantaina treenaamassa Maunulassa Pekiti-Tirsia Kalia, yksi osa-alue oli dumog, eli aseettomat tekniikat. Dumog on itse asiassa mattotekniikoita -- tosin Pekitissä ilman mattoa, koska ei mattoa ole kadullakaan tarjolla. Harjoittelimme mm. kaatumista, eli painopisteen pudotus alas (toinen jalka suoraksi, toinen koukkuun) ja siitä sitten rullaten takapuoli ja selkä edellä alas, mutta ei maahan asti, vaan siitä takaisin ylös käyttäen jalkoja vastapainona. Voi jessus, persukseni ei ole aikoihin ollut näin kipeä! Illalla tuntui siltä kuin selkää (munuaisia) olisi hakattu krikettimailalla ja persettä pesismailalla. Sunnuntaina vasen hauis olikin ainoa paikka mitä ei särkenyt. Tänään pystyn jo istumaan ilman pehmusteita. Niin joo, treenit kestivät kuutisen tuntia, josta alussa noin puolet olit "workouttia" eli suomeksi sanottuna hikoiltiin pas*at pihalle. Sitten päästiin varsinaiseen tekniikkaosuuteen.

Olen sitä mieltä että vähintäänkin jossain vaiheessa on hyvä treenata myös ilman mattoa, jos ei esim. treenaa pelkästään urheilun vuoksi, koska mattoja tosiaan on harvemmin tarjolla esim. kadulla, vaan hiekkaa, asvalttia ja lasinsiruja.

- Marko

[Mika]

Olen sitä mieltä että vähintäänkin jossain vaiheessa on hyvä treenata myös ilman mattoa, jos ei esim. treenaa pelkästään urheilun vuoksi, koska mattoja tosiaan on harvemmin tarjolla esim. kadulla, vaan hiekkaa, asvalttia ja lasinsiruja.

Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta jos heittoja tekee täysillä kovalle pinnalle, on vammautumisriski kohtuuttoman suuri. Ihmisestä voi kovalla heitolla saada myös hengen pois. Jos taas heittoja ei tee kovaa, on miltei samantekevää, onko alusta puuta, betonia vai tatamia - ainakin heittäjän kannalta. Heitettävän kannalta taas kova alusta ei muuta alastulotekniikkaa mitenkään dramaattisesti, sillä heitettävä ei ainakaan hyvän heittäjän kyydissä hallitse tilannetta. Kovan alustan hyöty heittoharjoittelussa on siis kyseenalaista.

Pehmeällä alustalla voi heittää kovaa, mitä ei kyllä kovalla alustalla opi. Ja niin urheilija pelaa kuin hän harjoittelee. Jos ei koskaan tee tekniikoita täysillä, niitä ei vain osaa tehdä kovin hyvin täysillä.

Heiton kohteeksi tositilanteessa joutuminen on aina potentiaalisesti hyvinkin vaarallista. Tämän voi mielestäni oppia myös tatamilla.

Tämä kaikki siis IMHO.

[AriJ]

Harjoittelimme mm. kaatumista, eli painopisteen pudotus alas (toinen jalka suoraksi, toinen koukkuun) ja siitä sitten rullaten takapuoli ja selkä edellä alas, mutta ei maahan asti, vaan siitä takaisin ylös käyttäen jalkoja vastapainona.

*göö-öh* Siis miten???!!! Ei hahmotu, ei.

Vai siis niin että ei pyöritty ympäri taaksepäin (Kôhôkaiten), vaan tultiin samaa tietä ylös:

peffa maahan
alaselkä maahan
yläselkä maahan
takaisin alaselälle
takaisin peffalle
takaisin seisomaan (yhden jalan varassa nousten)

Ymmärrän kyllä jos laittaa lihaksiin tunnetta.

PS meillä täällä Inksassa oli alussa myös kova lattia, nyttemmin saatu yksi voimistelumatto jolla mahtuu 1-2 Kaitenia tekemään

[mronkain]

Harjoittelimme mm. kaatumista, eli painopisteen pudotus alas (toinen jalka suoraksi, toinen koukkuun) ja siitä sitten rullaten takapuoli ja selkä edellä alas, mutta ei maahan asti, vaan siitä takaisin ylös käyttäen jalkoja vastapainona.

*göö-öh* Siis miten???!!! Ei hahmotu, ei.

Vai siis niin että ei pyöritty ympäri taaksepäin (Kôhôkaiten), vaan tultiin samaa tietä ylös:

peffa maahan
alaselkä maahan
yläselkä maahan
takaisin alaselälle
takaisin peffalle
takaisin seisomaan (yhden jalan varassa nousten)

Jälkimmäinen tapa on lähellä sitä mitä tarkoitin, mutta ei ihan seisomaan asti nousta, vaan polviasentoon.

Oikeastaan niin, että:

1. toinen jalka koukkuun ja toinen suoraksi (eli pudottaudutaan ikään kuin alas/yhden jalan varaan
2. siitä takapuoli maahan, alaselkä maahan, hartiat melkein maahan (kädet rinnalla) ja jalat ilmaan, selkä kaarelle
3. jalkoja vastapainona käyttäen takaisin alaselälle ja peffalle, siitä polviasentoon, ts. toinen polvi koukussa, toinen jalka maassa päkiän varassa valmiina ponnistamaan

Ei mitenkään tarkka kuvaus, mutta varsin sujuvan näköinen liike kun toimii.

Ongelmanahan tuossa aloittelijalle on se, että toisaalta peffa jysähtää maahan turhankin voimakkaasti, liike ei jatku kovin sulavasti siitä alas, ja jalkojen käyttö painopisteenä ylös kampeamista varten on hankalaa. Takapuolen (ja alaselän) jysäyttäminen lattiaan tekee kipeää ja sen vuoksi on paikat aika nuijitun oloiset. Kokeilin myös matolla, jossa se menikin helpommin. Ajattelin että liikettä voisi jatkossa hioa ensin matolla ja sitten kun sujuu, siirtyä kovalle alustalle.

- Marko