Bujinkan Budo Taijutsu

[sinappi]

Miten voit sanoa, ettei joku bujinkanin laajuinen doktriini opeta mitään? Me voimme mennä teoriassa ihan mihin vain sadoista bujinkan dojoista ja kysyä siellä näyttämään nimetyn kamaen tai vaikka katan, ja kaikkialla se on varmasti tunnistettavissa samaksi asiaksi kuin missä tahansa muussa bujinkan dojossa. Kyllä bujinkan silloin opettaa jotain riippumatta opettajan painotuksesta. Minä voin luottavaisin mielin olettaa, että kuka tahansa bujinkanissa korkean vyöarvon omaava ja vähintään kohtalaisessa fyysisessä kunnossa oleva henkilö osaa tehdäa sulavasti kierähdyksen olkapaan yli kerien. Samaa en todellakaan voi olettaa esimerkiksi thainyrkkeilijästä. Bujinkan opettaa zenpo kaitenin, thainyrkkeily ei.

Jos bujinkanissa yleismaalisesti keskityttäisi harjoittelussa vaikka liikenteen seassa itsepuolustukseen tai puhumalla väkivaltatilanteiden de-eskaloikiseen, silloin voisi argumentoida yleistäen, että bujinkan on tehokas itsepuolustustaito perustuen näihin mainittuihin syihin. Eihän se voi olla peruste bujinkanin tehokkuudelle yleisesti verrattuna muuhun lajiin, että ehkä jossain painotuksesta riippuen harjoitellaan näitä väitetysti pariharjoittelua tatamilla tehokkaampia juttuja ja joku saattaa luke Hatsumin kirjan.

[Lasse Candé]

Kyllä minä ymmärsin Rojolan pointin. Vaati vain, että näki hänen tulkinneen videon keskeisen sanoman eri tavalla kuin sinappi tulkitsi. Ja lisäksi näiden keskustelujen seuraamisen, minkä aikana on ilmennyt toistuvasti näkemys että juuri kysytyn kaltaisissa asioissa vastaus on yleensä ollut tyyliä ”riippuu senseistä”.

Se että bujinkan-opettajat melko isolla varmuudella opettavat lajin perusteita taas ei toimi argumenttina siihen, että opettaako laji vai opettaja vai eivätkö opeta itsepuolustusta. Toista modernia budoa harrastavana pointti siitä ettei laji opeta vaan ihmiset, kolahtaa melko vahvasti. Siinä on jotain kaunista, että ihmiset voivat päätyä jakamaan melko samanlaista osaamista melko eritapaisilla menetelmäkokonaisuuksilla.

[Rojola]

Jos bujinkanissa yleismaalisesti keskityttäisi harjoittelussa vaikka liikenteen seassa itsepuolustukseen tai puhumalla väkivaltatilanteiden de-eskaloikiseen, silloin voisi argumentoida yleistäen, että bujinkan on tehokas itsepuolustustaito perustuen näihin mainittuihin syihin. Eihän se voi olla peruste bujinkanin tehokkuudelle yleisesti verrattuna muuhun lajiin, että ehkä jossain painotuksesta riippuen harjoitellaan näitä väitetysti pariharjoittelua tatamilla tehokkaampia juttuja ja joku saattaa luke Hatsumin kirjan.

Videolla Dumas kertoi siis omista kokemuksistaan Bujinkan-harjoittelusta ja hänen kokemistaan hyödyistä liittyen "tehokkuuteen". Hän esittikin videolla tärkeän kysymyksen - tehokas mihin tarkoitukseen? Hänen tarkoituksiinsa harjoittelu on ollut ilmeisen tehokasta.

Hieman samaan tapaan Ville Virmajoki kommentoi kokemastaan hyödystä turva-alan ammatilliseen tarpeeseen liittyen Timo Räkköläisen haastattelussa ajasta 12:00 eteenpäin. Hänkin on ilmeisesti kokenut harjoittelut hyödylliseksi - ja siten "tehokkaaksi"(?)



Laitetaan samaan syssyyn video herran vetämistä Bujinkan-harjoituksista Hipkolla. En ole häntä(kään) koskaan tavannut niin en osaa tarkemmin kertoa hänen opetuksestaan videota enempää.

[Rojola]

Bujinkan Budo Taijutsua.

Aseita ja aseetonta menoa ja meininkiä.

[Rojola]

Nagato-soke esittelee Shinden Fudo -koulun katoja kolmesta eri setistä.

[Andy]

Tuo ainakin pystyy tekemään hommat vauhdikkaasti toisin kuin monet muut Bujinkan-opettajat. Välillä tulee aivan Hatsumi-soken 1970-luvun ninjailupätkät mieleen.

Tästä tulikin sellainen villi idea mieleen, että voisiko siinä (ainakin videoklipeistä päätellen valtaosin) hitaassa tekemisessä olla takana päämiehen iän myötä hidastunut tekeminen eli tehdään ikäänkuin samassa tahdissa noita asioita, kun niitä on näytettykin sillä vauhdilla.

Hatsumi-soke itse on näköjään sitä mieltä, että nuorten tulisi harjoitella eri tavoin kuin iäkkäämpien.

[Kari Aittomäki]

Mitä minä olen tässä vanhenemisessa huomannut, jos kokee jatkaa sitä piikkivuosien treenitapahtuman rakenteen ylläpitoa niin.. tulokset ei hyvä.

Voimainpäivinä se salille vyöryminen, valmistautuminen ja se varsinainen takominen oli ikäänkuin Teh Tapahtuma.
Täynnä testosteronia ja onnentuntoja.

Vanhemmiten siihen treenitapahtumaan on parasta vaan liukua, tekemättä asiasta numeroa. Vain käyttää kroppaa ja antaa tekniikan soljua, kuunnellen ja toistaen ja korostaen eri asioita aina päivän mukaan.
Kyllä sieltä aina tulee niitä testokeihäitä, voimantunteen täsmänuolia. Niinku palkintoja.

Eli kyllä se paikkansa pitää, kata on vanhenevan treenaajan uimarengas.
Nuorempana pitää rummuttaa.

[AriJ]

Tätä samaahan sanoo - sori kun kiroilen - Shu-Ha-Ri periaatejatkumo, eli siinä näkyy myös se tekemisen ikääntyminen, mutta kuin hyvä viini tai viski...

Nuorena opitaan ne tavat, muodollisesti (Shu-vaihe), niitä toistetaan jotta saadaan se oppi menemään sinne minne pitää siten kuin sen pitää.

Keski-iässä (Ha-vaihe) pitäisi alkaa näkemään miten se muodon annin pitäisi toimia paremmin, osata korjata tilanne kun muoto menee "rikki", "rikkoa" silloin kun ei ole mahdollista tehdä puhtaan muodollisesti.

Vanhemmiten sitten (Ri-vaihe) nuo ulkoisemmat muotoilut voi jo jättää taakse, ja luonnollisesti reagoida asioihin kun niitä "pyydetään" tekemään.

(Tulkinnat omiani )

[Kari Aittomäki]

No sitähän tossa tosiaan tavoittelin ja ilmeisesti viesti on mennyt sinneminne sähtäsinkin.

Tämähän sehän on tää budon ja nimenomaan karaten siunaus, mielekäs ja kehittävä treenaaminen on mahdollista vielä siinä vaiheessa kun jossain muualla metodi on jo hylännyt palvelijansa ja asemoinut hänet eilisen mieheksi, pyyhkeenviikkaajaksi.

Mitä aidosti kaipaan on muodolliset askeltälliäiset.
Kun soolotreenissä ei saa tuntumaa toisen osapuolen sisäiseen rytmiin eikä pääse tutkimaan sitä omaa kandenssiaan.

Mutta tämä menee bujinkanista niin yleistasolle että peijakas.

[Rojola]

Keskustelun jatkoksi hieman Sooken tavasta tutkailla kataa.

Videolla länkkärit näyttävät ensin katan raamit (enemmän tai vähemmän kuten kirjassa kuvataan), jonka jälkeen Sooke alkaa tarkastelemaan kataa eri näkövinkkeleistä tarjoten erilaisia näkymiä. Hyviä jyviä - ja myös lyhyempiä tikkuja tarjolla

Kantaa otetaan niin todellisuuteen, nykyiseen (silloiseen) kuntoon, erilaisempiin entä jos tilanteisiin huumoria unohtamatta. Lopussa hyvä pointti VOIMMA ISKUISTA.

[Rojola]

Naginatan harjoittelusta ei ole koskaan liikaa videoita.

[Rojola]

Tasmaniasta haarniskanäytös erilaisten astaloiden kera.

YOROI KUMIUCHI ENBU.
鎧組み討ち演武
The base of all Yoroi Kumiuchi ( grappling/fighting in armour ) is Budo Taijutsu.

Tachi - sword
ODachi - great sword
Yari - spear
Ono - axe
Dai Sharin - wheel & axle
Nyoibo - power pole
Ogama - great sickle
Otsuchi - great hammer
Hanbo - half staff ( broken yari/naginata shaft )

[AnaS]

Todella mahtavaa materiaalia. Varsinkin kun naginata ei nyt hirveän yleinen vekotin näissä videoissa ole. Tykkäsin todella paljon tuosta aseen koko pituuden käytöstä ja kuitenkin hyvin yksinkertaisesti toteutetuista tekniikoista. Todellisia helmiä, iso kiitos.

[Rojola]

Sooke vetää miekan... hihasta

[Jussi Ekholm]

Tämmöinen pamahti tänään eteen sattumalta, Hatsumin näyttely Nodan kaupungissa.