Karaten rakennemuutos

[mokuso]

Taitaa Lasse juuri tähän viitatakin, mutta itse taas nimenomaan toivoisin että siitä gyakuzukista vartaloon saisi pisteitä entiseen malliin, sehän ihan ykköstekniikka! Mutta kun kulmatuomarit eivät varsinkaan torjunnan sisälle tulevia takasuoria oikein huomaa, niin ne on vähentyneet radikaalisti varsinkin kansallisissa kisoissa. Isoissa kisoissa tuomarit on ehkä sen verran kokeneempia että huomaavat paremmin myös takakädet, mutta väite ettei siellä muuta tehtäisi on juuri sitä mihin Lasse varmaankin viittaa, eli vanhentunut. Etukäden sniper lienee se yleisin kuitenkin.

[TimoS]

Ei olla vissiin sitten sitä "hippaa" enää ihan vähään aikaan katsottu?

No minä ainakaan en katso sitä ollenkaan

[flammee]

Onko nyt siis näin että porukka on sitä mieltä että pomppimista pitäisi rajoittaa säännöillä koska se ei näytä hyvältä? On meinaan vähän hassua että ollaan mukamas kiinnostuneita jostain oikeasta kamppailusta, mutta sitten kun on tällainen selkeästi toimiva liikkumistapa, jolla pystytään pitkällä etäisyydellä tehokkaammin hyökkäämään ja puolustautumaan, niin se halutaan pois kun se ei näytä hyvältä.

[mokuso]

No siltähän se vaikuttaa.

Tuo päkiöillä liikkuminen-esijännitys- lienee kuitenkin ihan tieteellisestikin todistetusti se edullisin tapa päästä paikasta toiseen. Siis hyökkäyksen tai alta pois. Oli kyseessä peruskarate tai kilpakarate. Ihan samaa asiaa painonsiirtoineen opetetaan myös siis perustekniikoissa. Kokemusta ei tosin ole kuin 4-5 tyylisuunnasta, mutta epäilen että perusperiaate on sama. Et voi ponnistaa jalalla jolla ei ole painoa, ja esijännitys nopeuttaa ponnistusta.

Se, että asia tehdään perustekniikassa eri tavalla kuin ehkä matsissa, ei poista sitä perusasiaa että pohjimmiltaan on kyse samasta asiasta. Ja edelleenkin on silti näin, että on ihan selkeä jatkumo perustekniikan oppimisen, muodollisen kumiten ja matsikaraten välillä. Jos ei sitä huomaa niin ei ehkä ole perehtynyt asiaan kovin kummoisesti. Ja sekin on ihan ok.

[Lasse Candé]

Fudispohjalta ja vähän sparrinkin, arvelisin että pääsyy päkiöille nousemisessa on se että siitä voi pudota alas asettaen jalat mihin asentoon tahansa ja täten liikkua pienen hetken päästä mihin tahansa nopeasti. Ongelma kuitenkin on että se vaatii sen putoamisen mittaisen hetken. Pitkällä etäisyydellä se on kuitenkin hyvä. On syytä huomata että silloin kun etäisyydellä "flirttaillaan" haetaan vakaampaa asentoa mutta edelleen hyvällä joustolla.

Lähellä taas kun on pystypainia, ei ole järkeä pomppia koska toinen kaataa.

Niinpä koko homma perustuu etäisyyteen käytännössä. Andylla oli toisessa ketjussa hyvä pointti että jos matsi on pitkä, kuten ammattinyrkkeilyssä, ei jaksa liikkua päkiöillä. En osaa ottaa kovin suurella varmuudella kantaa onko ainoa syy miksi normaalia kävelyäkin näkee nyrkkeilyssä. Mutta Andy tarkentakoon, kun en tykkää laittaa sanoja suuhun.

[DeusVult]

Hyppimisessä on sellainen vika, että se toimii kunnolla vain tasaisella alustalla, jossa on joka kohdassa samanlainen pito, jalassa kevyet tossut tai ei kenkiä ollenkaan, ja vielä niin että liikkeen suunta on lähinnä eteen- ja taaksepäin. Jokainen voi kokeilla laittaa esimerkiksi ratsastussaappaat jalkaan, ja mennä ulos nurmikolle, pellolle, metsään tai rantakalliolle sparraamaan ja raportoida sitten tänne että tuntuuko tuo kilpakarate-/tkd-/urheilumiekkailu-tyyppinen pomppiminen edelleenkin optimaaliselta tavalta liikkua.

Siihen on on ihan syynsä miksi (juuri) mikään ns. perinteinen laji ei käytä tuota liikkumistapaa, ja se syy ei ole se että kukaan ei vaan ollut tullut siinä satojen vuosien aikana ajatelleeksi sitä.

[Aihki]

Olen kerran esittänyt tuota DV:N kommenttia vastaavan yhdelle karatekalle kun kysyin miten sitten kannokossa pitäisi liikkua (en ihan niellyt kaikkia selityksiä joita esitettiin vaatimuksina ja syinä). Vastaus oli noin suurinpiirtein: kannokossa ei tapella,; et sä kumminkaan joudu tappelemaan, joten harjoittele vain tätä sileälattiaversiota; mikä sä luulet olevasi arvostelemaan tuolla vyön värillä. (vastaaja ei ollut kukaan tällä foorumilla kirjoittelevista).

Paljain jaloin harjoittelu vääristää muutenkin liikkumista tositilanteita ajatellen, monia liikkeitä ei voi tehdä "lattiatavalla" asfaltilla paljain jaloin, tai voi, mutta menetät nahat jalkapohjista. Olen tätä aina joskus ihmetellyt (itsekseni) sekä karatessa että JJ:ssa.

[Lasse Candé]

Kyllä päkiöillä liikkuminen jokseenkin hyppyisästi toimii monenlaisissa olosuhteissa. Sellaista liikkumista näkee usein jos telkussa näkyy mellakka tms. Sanoisin itse että samasta syystä kuin fudiksessa ja kilpakaratessa. Sopivan pitkä etäisyys tilanteessa ja tahdotaan olla valmiita muuttamaan / valitsemaan suunta nopeasti.
Toki huomionarvoista on että sitä liikkumista ei näe kai juuri koskaan sellaiselta jolla ei vaikuta olevan liikuntataustaa, joten voi olla opittuakin monilla.

Itse spekuloin että niin karatessa kuin nyrkkeilyssäkin tuetaan jalkaa paremmin tietyissä tilanteissa jotta kehonlinjaukset voimantuotolle saadaan sopivaksi. Lyöntietäisyydellä tai lyhyellä sisäänmenoetäisyydellä tuo on huomattavasti tärkeämpää kuin kauempana, jossa ei aina edes tarvitse välittää siitä että pitää käsiä ylhäällä.


Ihan mielenkiintoinen anekdootti Aihkilla. Voidaanko kenties oppia siitä jotakin?
Paljain jaloin harjoittelu ei ole kovin vakavasti ristiriidassa ns tosielämän kanssa. Treenasin tänään viimeksi kenkien käyttöä maastossa, kun käppäilin kotiin. Uskoni on vahva että kun yhdistän tämän harjoittelun haaran paljain jaloin dojolla tehtävään, tulee mahdollinen tappioni tosielämässä johtumaan jostakin muusta kuin että en ole treenannut kakea maastossa kengät jaloissa.

[Aihki]

Ihan mielenkiintoinen anekdootti Aihkilla. Voidaanko kenties oppia siitä jotakin?
Paljain jaloin harjoittelu ei ole kovin vakavasti ristiriidassa ns tosielämän kanssa. Treenasin tänään viimeksi kenkien käyttöä maastossa, kun käppäilin kotiin. Uskoni on vahva että kun yhdistän tämän harjoittelun haaran paljain jaloin dojolla tehtävään, tulee mahdollinen tappioni tosielämässä johtumaan jostakin muusta kuin että en ole treenannut kakea maastossa kengät jaloissa.

Lisäksi se ei ole (ainakaan kokonaan) anekdootti, ehkä sitä on ihan vähän yhdessä kohden maustettu.

Kyllähän ihminen normaalisti havainnoi liikunta-alustaansa jonkin verran ihan tiedostamattomasti, joten ei ainakaan ihan kaikkiin kantoihin kompastu vaikkei koko ajan jalkoihin katsokaan.

Kyllähän kengillä liikkuminen tuo omat eronsa paljaisiin jalkoihin verraten, sopivalla kumipohjalla on asfaltilla niin korkea kitka, että eron tatamiin tai lakattuun lattiaan ja paljaisiin jalkoihin huomaa selvästi.

Lassen loppukommentti saattaa hyvinkin pitää kyllä paikkansa, ainakin tuon pienen lisäharjoittelun jälkeen, en usko nyt kumminkaan dekadien eroista puhuttavan .

[Poista käyttäjä 1747]

Paljain jaloin harjoittelu vääristää muutenkin liikkumista tositilanteita ajatellen, monia liikkeitä ei voi tehdä "lattiatavalla" asfaltilla paljain jaloin, tai voi, mutta menetät nahat jalkapohjista. Olen tätä aina joskus ihmetellyt (itsekseni) sekä karatessa että JJ:ssa.

Luupää on ihmetelly jo pidemmän aikaa minkä takia karate/karate seurat ja lajiliitot eivät hae aktiivisesti treenivaikutteita moderneista itsepuolustuslajeista ja kamppailu-urheilusta.

[injunjack]

siksi että sitten äkkiä se karate ei olisikaan karatea. Sanoisin noin äkkiä...Kun se vanha laulu, karate on tapa harjoitella...

Jos esim. me haettaisiin kovastikkin ulkopuolelta harjotusdtapoja, olisimme (omasta mielestä) hyvin lähellä moderneja ip-lajeja
pallin puristeluineen silmiin tökkimisineen ja muinen roisine temppuineen. Urheulupuolelle jos taas mennään niin oltaisiinko sitten kiksispoksis...mene ja tiedä

[TimoS]

Jos esim. me haettaisiin kovastikkin ulkopuolelta harjotusdtapoja, olisimme (omasta mielestä) hyvin lähellä moderneja ip-lajeja
pallin puristeluineen silmiin tökkimisineen ja muinen roisine temppuineen.

No itse asiassa, kyllä niissä katoissa taitaa olla ihan kohtuullisesti näitäkin juttuja kun vapaammin aletaan soveltamaan

[Dojon Jäykin]

Terrilä sanoisi tuohon että sieltä löytyy kaikki.

[injunjack]

timo, tarkoitin siis sitä että jos alkaisimme voimakkaasti tuomaan harjoitusmetodeja ulkoa, näyttäsisi seibukan modernilta ip-lajilta.

[Poista käyttäjä 1747]

siksi että sitten äkkiä se karate ei olisikaan karatea. Sanoisin noin äkkiä...Kun se vanha laulu, karate on tapa harjoitella...

Jos esim. me haettaisiin kovastikkin ulkopuolelta harjotusdtapoja, olisimme (omasta mielestä) hyvin lähellä moderneja ip-lajeja
pallin puristeluineen silmiin tökkimisineen ja muinen roisine temppuineen. Urheulupuolelle jos taas mennään niin oltaisiinko sitten kiksispoksis...mene ja tiedä

Lakkaisivatko karate/karate olemasta karatea/karatea jos esim. treenien lopussa harjoiteltaisiin moderneista ip lajeista tuttua gangbang:iä (suojilla ja kontaktilla).

Tai jos treenien kuormitusta/teemoja jaksotettaisiin suunnitelmallisesti?

Itse väittäisin että vapaa soveltaminen on kaken ytimessä...tosin mitä mä tiedä...musta ashiharassakin on liian kalkkismeininkiä.