Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Aikidon toimivuus?
Valvoja: Valvoja
Aikidon toimivuus?
Ehdin harrastamaan Aikidoa ensimmäisen vyökokeen suorittamiseen saakka. Kävin sitten vielä sen jälkeen vajaan kuukauden treeneissä, mutta opiskelukiireiden takia jouduin harmillisen nopeasti jättämään hyvän harrastuksen.
Tilanne on nyt se, että aikaa olisi taas ja mielenkiintoa palata harrastuksen pariin. Mieltäni kuitenkin vaivaa tuo Aikidon toimivuus esimerkiksi hyvin aggressiivisen hyökkääjän kohtaamisessa.
Ymmärrän kyllä Aikidon filosofian ja tiedän kuinka paljon aikaa, itsekuria ja treenaamista se vaatii. Aikidon perusideahan on hyökkäyshalun sammuttaminen, eikä vastustajan satuttaminen.
Kuitenkin jollakin tavalla tuntui siltä, että suurin osa liikkeistä olivat jotenkin.....(miten sen sanoisi)....liian koreografisia. Hyökkäykset olivat aika "nättejä" ja hyvin epärealistisia.
Erityisesti lyönnit pistivät silmään ja niistä eteneminen. Eikö Aikidossakin pitäisi harjoitella myös ns. mahdollisia tositilanteita varten?
Olisin kaivannut kuitenkin esimerkiksi enemmän realistisempia irrottautumisia kuristusotteista ym.
Aikido kuitenkin kiinnostaa ja harjoitteluseurani oli todella hyvä.
Siis, kannattaisiko vaihtaa lajia vai jatkaa Aikidossa?
Arvostaisin mielipiteitä asiasta, etenkin pidemmän linjan Aikidoharrastajilta.
Kiitos jo etukäteen.
Tilanne on nyt se, että aikaa olisi taas ja mielenkiintoa palata harrastuksen pariin. Mieltäni kuitenkin vaivaa tuo Aikidon toimivuus esimerkiksi hyvin aggressiivisen hyökkääjän kohtaamisessa.
Ymmärrän kyllä Aikidon filosofian ja tiedän kuinka paljon aikaa, itsekuria ja treenaamista se vaatii. Aikidon perusideahan on hyökkäyshalun sammuttaminen, eikä vastustajan satuttaminen.
Kuitenkin jollakin tavalla tuntui siltä, että suurin osa liikkeistä olivat jotenkin.....(miten sen sanoisi)....liian koreografisia. Hyökkäykset olivat aika "nättejä" ja hyvin epärealistisia.
Erityisesti lyönnit pistivät silmään ja niistä eteneminen. Eikö Aikidossakin pitäisi harjoitella myös ns. mahdollisia tositilanteita varten?
Olisin kaivannut kuitenkin esimerkiksi enemmän realistisempia irrottautumisia kuristusotteista ym.
Aikido kuitenkin kiinnostaa ja harjoitteluseurani oli todella hyvä.
Siis, kannattaisiko vaihtaa lajia vai jatkaa Aikidossa?
Arvostaisin mielipiteitä asiasta, etenkin pidemmän linjan Aikidoharrastajilta.
Kiitos jo etukäteen.
- Jussi Häkkinen
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 19092
- Lauteille: Helmikuu 2005
- TimoS
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 23344
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Hesa
- Etulaji: Shorin ryu Seibukan karate
- Sivulajit: Matayoshi kobudo
- Takalajit: Matsuoi-ha Shorinji ryu Renshinkan karate
- Yhteystiedot:
Aiheesta saa kyllä varmasti tosi paljon vääntöä aikaiseksiJussi Häkkinen kirjoitti: Tännekös minä sen vanhan matopurkin laitoin...
Itse en ole aikidoa treenannut, vain katsellut sivusta, mutta onhan se periaatteessa toimivaa, sitä pitää vaan osata soveltaa. Toisaalta, jos sitä alkaa soveltamaan eli viemään tekniikkaa enemmän "jujutsumaiseksi", niin onko se enää aikidoa ? Joo, olit Jussi oikeassa, melkoinen matopurkki tämä aihe
Timo Saksholm
Karate wa kunshi no bugei
Karate wa kunshi no bugei
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 4145
- Lauteille: Helmikuu 2005
- Paikkakunta: Lohja
Itsekin olen treenannut aikidoa hieman (se oli silloin 1900-luvulla). Mielestäni laji oli varsin kiva, joten jo pelkästään sen takia sen jatkamista kannattaa harkita. Ja oppiihan aikidossa ki´n hallintaa, ja eivätkös ninjat osanneet mm. muuttua näkymättömiksi juuri ki´n avulla? Tämä jos mikä olisi hyödyllinen taito väkivaltatilanteen uhatessa.
Mutta ihan vakavissaan: Jos haluaa harrastaa jotain lajia itsepuolustusmielessä, niin juoksu voisi olla aika korkealla sijalla tällä listalla. Ja sitten luonnollisesti sellaiset lajit, joissa otellaan täydellä kontaktilla. Ei niinkään sen takia, että oppisi hyviä tekniikoita vaan siksi, että oppisi säilyttämään toimintakykynsä kun vastustaja lyö oikeasti ja perille saakka.
Mutta ihan vakavissaan: Jos haluaa harrastaa jotain lajia itsepuolustusmielessä, niin juoksu voisi olla aika korkealla sijalla tällä listalla. Ja sitten luonnollisesti sellaiset lajit, joissa otellaan täydellä kontaktilla. Ei niinkään sen takia, että oppisi hyviä tekniikoita vaan siksi, että oppisi säilyttämään toimintakykynsä kun vastustaja lyö oikeasti ja perille saakka.
En nyt hirvittävästi voi sanoa, yukyusha arvo kun olen (1.kyu), mutta kokemukseni mukaan aikido on juuri niin realistista (lue: mättöä), kuin siitä itse teet. Olen käsittänyt että monessa kovemmassa lajissa eräänlainen (positiivisessa mielessä) agressiivisempi attitude tulee luonnostaan. Aikidossa saattaa joutua panostamaan itse enemmän tähän action ajatteluun, varsinkin jos muut seuran jäsenet eivät ole luonnostaan kamppailija-tyyppiä (TÄMÄ RIIPPUU SUURESTI SEURASTA). On masentavaa välillä kun itsellä olisi sellanen heittelyfiilis päällä, mutta pari haluaakin että haetaan nyt tätä kiin virtausta jne.. mutta en minä huonona vaihtoehtona aikidoa pidä, muuten olisin jo lopettanut kauan sitten. Ja noihin lyöntisunmuuhommiin pätee sama juttu, olen monta kertaa joutunut ohjeistamaan treenikaveria että älä nyt jännitä sitä kättä liikaa kun lyönti hidastuu ja vedä käsi takaisin jos tekniikkaa ei ala syntyä. Vaivaa pitää nähdä varmaan enemmän, mutta jos on kärsivällisyyttä ja aikaa niin eikai se aikidokaan mikään muita huonompi vaihtoehto ole..
Vielä juttua
Kiitos jo vastanneille asiallisista vastauksista. Olen itse kyllä ihan rauhan kannattajia, enkä harrastajaisi mitään lajia ns. "turpaan vetämis" mielessä.
Todellakin juokseminen on varmasti parhain itsepuolustuskeino.
Täytyy kuitenkin vielä kertoa eräs stoori...
Jouduin kerran tässä nyt talvella baarissa aika ikävään tilanteeseen. Tämä voi olla tuttua monillekin
Olin baaritiskillä kaljaa tilaamassa, kun siihen ilmestyi viehättävä naikkonen ja alkoi ihan niitä näitä rupatella siinä. Siis, täysin viatonta oli meininki . No, yhtäkkiä siihen ilmestyikin se kuuluisa, mustasukkainen poikakaveri ja suoraan sanoen kävi samantien päälle.
Nyt Aikidoasiaan.....
En ehtinyt "kissaa" sanomaan, kun tältä kaverilta alkoi satamaan lyöntisarjoja. Oli voimakas ja ketterä käsistään. Tyyppi alkoi lyömään sellaisia parin iskun sarjoja ikään kuin kummaltakin sivulta ja välillä muutama isku suoraan päätä kohti.
Siinä tilanteessa ei kyllä väistöä ja hyökkääjän voiman kääntämistä edukseen ehtinyt millään toteuttamaan. En usko, että olisi edes refleksiomaisesti toiminut opit mitenkään, koska iskuja tuli paljon kummaltakin puolelta ja nopeaan tahtiin.
Ei siis auttanut muu kuin suojata päätä perinteisin "nyrkkeilymäisin" keinoin ja lopulta turvautua siihen perinteiseen luuneloseen, koska apuakaan ei näkynyt ja kaveri moukaroi siinä tosissaan.
Sain siinä jupakassa huomattavasti kuonooni siihen toiseen kaveriin nähden, mutta ilman perinteisiä voimakeinoja olisi käynyt paljon huonommin.
Kyllä Aikido siis varmasti monien vuosien työskentelyä vaatii, jotta siitä luontevampaa, alitajuista ja käytännöllisempää syntyisi.
Todellakin juokseminen on varmasti parhain itsepuolustuskeino.
Täytyy kuitenkin vielä kertoa eräs stoori...
Jouduin kerran tässä nyt talvella baarissa aika ikävään tilanteeseen. Tämä voi olla tuttua monillekin
Olin baaritiskillä kaljaa tilaamassa, kun siihen ilmestyi viehättävä naikkonen ja alkoi ihan niitä näitä rupatella siinä. Siis, täysin viatonta oli meininki . No, yhtäkkiä siihen ilmestyikin se kuuluisa, mustasukkainen poikakaveri ja suoraan sanoen kävi samantien päälle.
Nyt Aikidoasiaan.....
En ehtinyt "kissaa" sanomaan, kun tältä kaverilta alkoi satamaan lyöntisarjoja. Oli voimakas ja ketterä käsistään. Tyyppi alkoi lyömään sellaisia parin iskun sarjoja ikään kuin kummaltakin sivulta ja välillä muutama isku suoraan päätä kohti.
Siinä tilanteessa ei kyllä väistöä ja hyökkääjän voiman kääntämistä edukseen ehtinyt millään toteuttamaan. En usko, että olisi edes refleksiomaisesti toiminut opit mitenkään, koska iskuja tuli paljon kummaltakin puolelta ja nopeaan tahtiin.
Ei siis auttanut muu kuin suojata päätä perinteisin "nyrkkeilymäisin" keinoin ja lopulta turvautua siihen perinteiseen luuneloseen, koska apuakaan ei näkynyt ja kaveri moukaroi siinä tosissaan.
Sain siinä jupakassa huomattavasti kuonooni siihen toiseen kaveriin nähden, mutta ilman perinteisiä voimakeinoja olisi käynyt paljon huonommin.
Kyllä Aikido siis varmasti monien vuosien työskentelyä vaatii, jotta siitä luontevampaa, alitajuista ja käytännöllisempää syntyisi.
Eppäillä soppii olisitko saanut mitään muutakaan toimimaan käytännössä mitättömän vähäisellä reenimäärälläsi
Oisit vain tehny tenkanin tai saman irimillä. Suora iriminage olisi epäilemättä nostattanut sinut alfa-uroksen asemaan tilannetta seuranneen daamin silmissä /
AKD toimii varmasti joillekkin jonkun hyvän opettajan opissa. Liiankin monesti tullu julistettua eH:ssa, että kovin helposti aikido on add-on lajiloinen. Eli kun perusjutut on hanskassa antaa akd uutta näkemystä + mahdollisesti (teoriassa useiden vuosien harjoittelun tuloksena (joka pätee tietysti kaikkiin muihinkin lajeihin)) työkaluja pehmeämpään tilanteen hallintaan.
Aikido voi olla hyvä laji. Riippuu mitä haluaa, mitä muuta on saatavilla ja kuka opettaa.
Oisit vain tehny tenkanin tai saman irimillä. Suora iriminage olisi epäilemättä nostattanut sinut alfa-uroksen asemaan tilannetta seuranneen daamin silmissä /
AKD toimii varmasti joillekkin jonkun hyvän opettajan opissa. Liiankin monesti tullu julistettua eH:ssa, että kovin helposti aikido on add-on lajiloinen. Eli kun perusjutut on hanskassa antaa akd uutta näkemystä + mahdollisesti (teoriassa useiden vuosien harjoittelun tuloksena (joka pätee tietysti kaikkiin muihinkin lajeihin)) työkaluja pehmeämpään tilanteen hallintaan.
Aikido voi olla hyvä laji. Riippuu mitä haluaa, mitä muuta on saatavilla ja kuka opettaa.
Bruce Lee elää!
Re: Vielä juttua
Auuu. Onneksi ei (ilmeisesti) ihan hirvittävän pahasti käyny. Kohdallesi sattui ilmeisesti aikasta kerpeleen huono säkä, olen itse kokenut samankaltaisia tilanteita pari, mutta vastapuoli on tyytynyt heittämään nakkiheijareita varsin hitaalla tempolla antaen hyvää horjutusta itse itselleen. Kuten asiaan kuuluu, olin itse kuitenkin molemmissa tilanteissa hieman heikossa hapessa, niin oli onni että kaverit ehtivät väliin ajoissa ja tilanne rauhottui. Josta päästäänkin näille ip-lajeillesunmuille loistavaan kysymysaiheeseen (sori ehkä vähän ot mutta heitämpä ilmaan); miten voi puolustaa/tehdä mitään, jos hyökki tulee yllätyksenä. Eikös tämä ennen opetettu sillä tavalla että opettajat tulivat keskellä yötä hakkaamaan bokkenilla ja mutisemaan valppaana olosta . Täytyykin vihjata Sileniuksen Petterille että ottaa siellä Shoryukanin uchideshi ohjelmassaan tämän käyttöön.proge kirjoitti: En ehtinyt "kissaa" sanomaan, kun tältä kaverilta alkoi satamaan lyöntisarjoja. Oli voimakas ja ketterä käsistään. Tyyppi alkoi lyömään sellaisia parin iskun sarjoja ikään kuin kummaltakin sivulta ja välillä muutama isku suoraan päätä kohti.
No tuohon tarvittais "liikennevalot"
Siis tämä opettajien mieltymyksistä riippuvainen värikoodisysteemi, yleensä valkoisesta punaiseen, jonka avulla opitaan säilyttämään valppaus sellaisissa tilanteissa joissa sitä tarvitaan. Ei vain kuulosta kovinkaan hyvältä tavalta olla viihteellä. Siis sekä miespuolisten tarkkailu ravintolailtana että rystyshieronta naamaan
Siis tämä opettajien mieltymyksistä riippuvainen värikoodisysteemi, yleensä valkoisesta punaiseen, jonka avulla opitaan säilyttämään valppaus sellaisissa tilanteissa joissa sitä tarvitaan. Ei vain kuulosta kovinkaan hyvältä tavalta olla viihteellä. Siis sekä miespuolisten tarkkailu ravintolailtana että rystyshieronta naamaan
Bruce Lee elää!
Jos ei tekniikoita tehdä tosissaan niin miten se voi sitten toimia tosipaikassa.. Ja kuka treenaa rannelukkoja täysiä. "Minä väännään täysiä tätä lukkoa ja sinä koetat laittaa vastaan täysiä.. Tavataan sitten sairaalassa"
"Ja kukaan ei voita aina ja häviäminen ottaa kuitenkin päähän. Vaikka se ei oo henkilökohtaista."
Tässä on hyvä pointti, tietenkin äkkiäarvaamalta se todistaa turhaksi ison osan taistelulajiharjoittelua (ymmärsin että tämä pätee aikidon ohella kaikkiin lajeihin, missä tehdään minkäänsortin lukkoja tai lyöntejä arkoihin paikkoihin), mutta on totta että monen aikidokan attitudessa olisi kohentamista..froggy kirjoitti: Jos ei tekniikoita tehdä tosissaan niin miten se voi sitten toimia tosipaikassa..
Eikös joku sensei sitä sanonut että: "Aikido works. Your aikido doesn't. Don't confuse the two."
No ainakin judossa ja bjj:ssä tehdään kaikki kuristukset ja käsilukot täysiä. Antautumiseen asti. Mutta ainakin judossa on karsittu, niska, ranne ja jalkalukot yms.V-P kirjoitti:Tässä on hyvä pointti, tietenkin äkkiäarvaamalta se todistaa turhaksi ison osan taistelulajiharjoittelua (ymmärsin että tämä pätee aikidon ohella kaikkiin lajeihin, missä tehdään minkäänsortin lukkoja tai lyöntejä arkoihin paikkoihin), mutta on totta että monen aikidokan attitudessa olisi kohentamista..froggy kirjoitti:Jos ei tekniikoita tehdä tosissaan niin miten se voi sitten toimia tosipaikassa..
Eikös joku sensei sitä sanonut että: "Aikido works. Your aikido doesn't. Don't confuse the two."
"Ja kukaan ei voita aina ja häviäminen ottaa kuitenkin päähän. Vaikka se ei oo henkilökohtaista."
Aa, käsitin että olit sitä mieltä että kun ei rikota (=tosissaan=täysiä), niin ei toimi. Kyllähän aikido on paljon hippitouhua ja "hymylukkoja" sisältävä laji, mutta jälleen treenaajien tulisi katsoa itseään peiliin ja miettiä mitä varten treenaa. Ja vielä varmuudeksi, eikös nimenomaan taputtamalla aikidossakin ilmaista tämä antautuminen, kun sattuu tarpeeksi. (btw. koska tämä on aikido-threadi, käsitin että nimenomaan kritisoit aikidon tapaa tehdä?)Antautumiseen asti. Mutta ainakin judossa on karsittu, niska, ranne ja jalkalukot yms.
Kokeilepa tehdä niitä rannelukkoja niin, että toinen laittaa täysiä vastaan. Siis ei mitenkään puoliteholla vaan ihan täysiä. Niinkuin tositilanteessa. Itse sitten teet myöskin tekniikan täysiä. Sitten teitä onkin kaksi isoa miestä/massaa ja yksi pieni nivel -höystettynä adrenaliinilla.. Saattaa tulla sairaalareissu ennemmin tai myöhemmin.
"Ja kukaan ei voita aina ja häviäminen ottaa kuitenkin päähän. Vaikka se ei oo henkilökohtaista."
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 40 kurkkijaa