Portsarit

[Mjölnir]

Jotenkin kyrsii esimerkiksi opettajien/muiden ns."akateemisten" kitinöitä työnsä "henkisestä kuluttavuudesta",kun duunarit ovat monesti noin puolella palkalla tekemässä hommia,joissa kroppa ei kestä ehjänä eläkeikään saakka.

Vertaapa peruskoulun opettajan ja ahtaajan tai paperimiehen palkkoja.

[Totte]

Tälläkertaa nähdäkseni kyllä.En minä ole sanonut kouluttautumisen olevan turhaa,vaan olen tuumannut sen olevan yliarvostettua...

Sano nyt Esa sitten joku konkreettinen esimerkki yliarvostetusta koulutuksesta. Voin ymmärtää negatiivisista suhtatumistasi siltä osin kouluttautumiseen, mikäli olet törmännyt liian usein sellaisiin henkilöihin, jotka koulutuksensa perusteella kuvittelevat olevansa jotain sellaista mitä he eivät ole. Muutoin en oikein ymmärrä.

Nyt on vaarana että laitan sanoja Esan suuhun. Jos käsitin oikein niin kyse ei välttämättä ole siitä että jokin tietty koulutus saisi osakseen yliarvostusta, vaan siitä että koulutusta tarjotaan ratkaisuna ongelmiin johon oikeampi väline olisi esim. suora työhön perehdyttäminen. Eli koulutus "kokonaisuutena" tai ratkaisumallina/-vaihtoehtona kärsii yliarvostuksesta.

Itse näkisin asian sillä tavalla että jos on pohjana hyvä koulutus niin pystyy nopeammin oppimaan uusia alaan liittyviä työtehtäviä, ja ehkä myös alaan liittymättömiä työtehtäviä. Koska nyky-yhteiskunnassa työpaikat ja työtehtävät vaihtuvat usein, eikä pitkiä uraputkia pääse yhtä usein syntymään, niin tämä on hyödyllinen ominaisuus.

Näkisin myöskin että suoritettu ylempi korkeakoulututkinto on tavallaan tae siitä, että kyseinen henkilö pystyy paneutumaan johonkin aiheeseen, sekä hakemaan tietoa ja oppimaan omin päin.

Henkinen työ on henkisesti rasittavaa ja fyysinen työ on fyysisesti rasittavaa. En näe tässä mitään kummallista. Fyysisessä työssä voidaan työ usein unohtaa kun työpäivä on loppu, kun taas henkisessä työssä työstä voi olla vaikea irtaantua työpäivän päätteeksi tai edes viikonlopun ajaksi. Piiloylityötä tehdään myös rutkasti enemmän kuin esim. rakennuspuolella (Tämä on tosin oma käsitys ja kokemus, ei tiedä onko tätä tutkittu. Hyvin mahdollista että on).

[Jorge]

Tälläkertaa nähdäkseni kyllä.En minä ole sanonut kouluttautumisen olevan turhaa,vaan olen tuumannut sen olevan yliarvostettua...

Sano nyt Esa sitten joku konkreettinen esimerkki yliarvostetusta koulutuksesta. Voin ymmärtää negatiivisista suhtatumistasi siltä osin kouluttautumiseen, mikäli olet törmännyt liian usein sellaisiin henkilöihin, jotka koulutuksensa perusteella kuvittelevat olevansa jotain sellaista mitä he eivät ole. Muutoin en oikein ymmärrä.

En edes yritä vastata Esan puolesta, koska en ole samaa mieltä siitä, että koulutusta arvostettasiin liika.

Sen sijaan näkisin, että työn tekemisen (oli se työ portsarin hommaa tai muuta) arvostaminen on kärsinyt inflaation ja tässä varmaan tullaan lähelle sitä mitä Esan jutussa ymmärsin ajettavan takaa.

Kouluttautuminenkin on varsin työlästä (ja kyllä ihan henkisestikin raskasta) - ikävä kyllä monelle siinäkin on tärkeämpänä tavoitteena se tutkinto- ym. paperi, kuin se, mitä sisältöä koulutuksesta voisi saada.

Jostain kauniista (jopa kaunistellusta) CV:stä on tullut ammattitaitoa tärkeämpi asia, vaikka senkin lapun on alunperin ollut tarkoituksena vain tiivistää koulutus ja kokemus luettavaan muotoon. Tällaista tämä huomiotalous- ja imagopelleily on; kaikenlaisten tutkintotodistusten kirjoittajat kyllä kiittävät.

[Puma]

Portsarille tärkeää on soveltuvuus siihen hommaan.
Henkiset ja fyysiset ominaisuudet ,ja ne tulee esiin vasta
kun on tehnyt ovihommia. Yksin.

[Esa Tyynismaa]

Tuotaniinniin...
En ehkä sitten ilmaissut itseäni ihan niin selkeästi kuin yritin...
Koulutus on kyllä tärkeää,ja teorian tietäminen tärkeä osa kokonaisuutta,muttaku.
Suomessa siis tuntuu olevan jonkinlainen "muoti" koulutuksia ja erilaisia tutkintoja kohtaan,ja se nyt vain ei ihan joka jutussa ole se tärkein juttu.Ihan vaikkapa nyt kun ovihommista ketjussa puhutaan,niin miksei vaasassa aikanaan meidän oma opettajamme Jukka Mäkynen "kelvannut" voimankäyttökouluttajaksi? Vaasan poliisi myönsi kyllä Mäkyselle luvan toimia järjestyksenvalvojakurssin opettajana,mutta voimankäyttökoulutuksen tuli sitten pitämään painitaustainen kaveri,joka kiitteli kurssin jälkeen meitä,koska oli kuulemma oppinut meiltä aika paljon uutta itselleen...
Ja kuten tuolla muuallakin olen asiaa protestoinut,on lähes kaikkeen jatkokoulutukseen lukio juuri Se Juttu,jolla saa lisäpisteitä jatkokoulutukseen enemmän kuin vastaavan alan ammattikoulusta,eli jo alaan perehdyttävästä koulusta.
Tuo on mielestäni suomalaisen koulujärjestelmän suurin epäkohta.
Ainakin maalaisjärkeni sanoo,että esim. kauppakorkeaan olisi merkonomin/merkantin tutkinto parempi pohja kuin lukio.

En siis pidä koulutusta missän nimessä turhana,vaan ehkäpä hiukan yliarvostettuna.

[saarikko]

Onhan se niin, että *titteleitä* kumarretaan liikaa, mutta mikä vaihtoehdoksi? Aika helposti menee siihen, että kuka tuntee kenetkin eikä taidot! Itse aikoinaan ihmettelin Risto-vainaalle miksi hän tramppaa kaikki Riihimäen kurssit (itse asiassa pidin loukkaavana, että hänen täytyi käydä niitä). Itse hän ei siinä kokenut mitään ongelmaa. Jos osaa ja on tehnyt niin eipä siinä jonkun kurssin suorittamisessa mikään ongelma ole. Jos osaa tehdä osaa myös opetuksen.

[n0k]

Tämän ketjun viimeiset viestit pelottavat minua. Ilmeisesti kaikki eivät aivan ymmärrä, mitä siellä koulussa opetetaan. Kukaan ei kuitenkaan ole väittänyt missään vaiheessa, että koulu korvaisi kokemuksen, vaan että koulusta saadaan hyvä pohja sille kokemukselle. On varmastikin parempi, että koulunsa käynyt kokematon aloittaa työt kuin että koulunsa käymätön kokematon aloittaa työt..

Tätä ajatusta hieman pompottelin tuolla. En tahtoisi että pokeksi vaatimus olisi JV kurssia pidempi, niin kuin joissain simppelialoissa on pakko olla koulutus että pääsee töihin, mutta miksei koulua voisi olla kuitenkin olemassa? Jos sillä saisi vaikka palkkatasoa sitten hieman paremmaksi esim.

[n0k]

En ymmärrä tuota n0k:n vertausta vartijan ja järjestyksenvalvojan koulutuksen välillä. Vartijaksi pääsee pienimmillään 40 tunnin koulutuksella ja järjestyksenvalvojaksi vaaditaan 32 että ei se ero nyt mikään kauhean massiivinen ole etenkin kun vartijoiden tehtäväkenttä on hieman laajempi.

oops, my bad (taas). Luulin että vartijaksi vaaditaan pidempi koulutus.

[bodyguard]

Onhan se niin, että *titteleitä* kumarretaan liikaa, mutta mikä vaihtoehdoksi? Aika helposti menee siihen, että kuka tuntee kenetkin eikä taidot! Itse aikoinaan ihmettelin Risto-vainaalle miksi hän tramppaa kaikki Riihimäen kurssit (itse asiassa pidin loukkaavana, että hänen täytyi käydä niitä). Itse hän ei siinä kokenut mitään ongelmaa. Jos osaa ja on tehnyt niin eipä siinä jonkun kurssin suorittamisessa mikään ongelma ole. Jos osaa tehdä osaa myös opetuksen.

Itse kyllä toivoisin että vastaavuuksia tunnustettaisiin nykyistä enemmän, että jos olisi käynyt organisaation x koulutuksen niin se vastaisi myös vastaavaa koulutusta organisaatiossa y.

Esimerkiksi aiemmin vartijan voimankäyttökouluttajakoulutuksen käynyt joutui itse käymään kaikki koulutukset eri välineille jos halusi niitä kantaa. Eli kouluttajakoulutus pätevöitti opettamaan vartijoille ko. välinettä muttei kantamaan itse. No, käytännössähän tämä meni niin että kouluttajakurssin käyneet kirjoittivat toisilleen ristiin todistukset. Onneksi kuun alusta tullut laki korjasi tämänkin typeryyden.

Olen kyllä itse muutenkin sitä mieltä että koulutus on ylikorostunut nyky-yhteiskunnassa. Kohta ei olla kaukana siitä että meillä on siistijätradenomeja siivoamassa aseman vessoja.

[Presenter]

Ja kuten tuolla muuallakin olen asiaa protestoinut,on lähes kaikkeen jatkokoulutukseen lukio juuri Se Juttu,jolla saa lisäpisteitä jatkokoulutukseen enemmän kuin vastaavan alan ammattikoulusta,eli jo alaan perehdyttävästä koulusta.
Tuo on mielestäni suomalaisen koulujärjestelmän suurin epäkohta.
Ainakin maalaisjärkeni sanoo,että esim. kauppakorkeaan olisi merkonomin/merkantin tutkinto parempi pohja kuin lukio.

Nykyäänhän puhutaan vaan "toisen asteen koulutuksesta", eli lukiota ei sinänsä suosita sen enempää kuin ammattikouluakaan. Tietysti pääsykokeissa voi olla sellaisia asioita, jotka oppii helpommin lukiossa, esim. matematiikka tai fysiikka. Jos puhutaan esimerkiksi ammattikorkeakouluista, voi ammattikoulupohjalta pääsy olla jopa helpompaa. Nykyään mihinkään kouluun hakemiseen ei taideta vaatia lukiota.

[nomad]

Esimerkiksi aiemmin vartijan voimankäyttökouluttajakoulutuksen käynyt joutui itse käymään kaikki koulutukset eri välineille jos halusi niitä kantaa. Eli kouluttajakoulutus pätevöitti opettamaan vartijoille ko. välinettä muttei kantamaan itse. No, käytännössähän tämä meni niin että kouluttajakurssin käyneet kirjoittivat toisilleen ristiin todistukset. Onneksi kuun alusta tullut laki korjasi tämänkin typeryyden.

Tuotatuota, missä kohtaa näin lukee? Meinaa on mennyt ohi sitten kokonaan.

Täällä en ainakaan näe mainintaa koko asiasta.

[bodyguard]

Perkele, taisin muistaa väärin. Eli tuo koski vaan kertauskoulutusta, eli kouluttajan ei tarvitse käydä vuosittaista voimankäytön kertausta (pl. ampumataidon tarkistus).

[Aleksi T]

Ja kuten tuolla muuallakin olen asiaa protestoinut,on lähes kaikkeen jatkokoulutukseen lukio juuri Se Juttu,jolla saa lisäpisteitä jatkokoulutukseen enemmän kuin vastaavan alan ammattikoulusta,eli jo alaan perehdyttävästä koulusta.
Tuo on mielestäni suomalaisen koulujärjestelmän suurin epäkohta.
Ainakin maalaisjärkeni sanoo,että esim. kauppakorkeaan olisi merkonomin/merkantin tutkinto parempi pohja kuin lukio.

Nykyäänhän puhutaan vaan "toisen asteen koulutuksesta", eli lukiota ei sinänsä suosita sen enempää kuin ammattikouluakaan. Tietysti pääsykokeissa voi olla sellaisia asioita, jotka oppii helpommin lukiossa, esim. matematiikka tai fysiikka. Jos puhutaan esimerkiksi ammattikorkeakouluista, voi ammattikoulupohjalta pääsy olla jopa helpompaa. Nykyään mihinkään kouluun hakemiseen ei taideta vaatia lukiota.

Lukiota ei suosita, mutta YO-papereilla voi saada pisteitä etukäteen. Ainakin kauppatieteellisellä tuntui olevan systeemi, että osa tyypeistä valitaan etukäteen, jos on hyvät YO-paperit ja loput pääsykokeeseen. Pääsykokeesta voi saada 40 pistettä ja YO-papereista taisi saada automaattisesti 10 pist. Täysin varma en ole, mutta näin mulle vastattiin kun joskus sähköpostia laitoin.

[Kari Aittomäki]

Mitäs te jankuttelette joistan oppimisrakennelmista?
Johan se lie tuli selväksi että Esa&mä tarkotetaan kurssittamisien ja lisenssien pakkopullan nuiveloutta.

Kukaan ei ole kyseenalaistanu korkeampien kouluopintojen tarpeellisuutta.
Se, että ne opinnot useimmiten johtavat psykososiaaliseen tilanteeseen josta ei ole ulospääsyä..
Se onki jo toinen aihio.

Esa T on vanhaa kirkonrakentajien sukua, timpuri sukurasitteella. 1500-luvulta ponnistaen.
Hänen sukunsa ja kaltaistensa Työnjälki kestää ajasta aikaan siinä missä rivi-virkamiesten öhkintä sulaa Obliviaan.
Tulee mieleen Waltarin Mikael El-Hakim, jossa päähenkilö vertaa itteensä Sinan Rakentajaan.
Joka kaikista saavutukistaan huolimatta oli Miihkalin mielestä kuitenkin vaan "pelkkä käsityöläinen", siinämissä Mika oli kuitenki "oppinut mies".


Asiaan.
Hanttihommia niinku ovijutut ei opita kursseilla.
Ne opitaan kentällä.
Mikä meitä tässä viistottaa on se, että liksat on murto-osa siitä mitä ne oli.
Se, että eminenssit on päässy nuiveloittaan tuon ennen niin mehevän tulolähteen.

Eli se, että veronkierto on hankalampaa.
Asiat asioina.

[NCP]

Jotenkin kyrsii esimerkiksi opettajien/muiden ns."akateemisten" kitinöitä työnsä "henkisestä kuluttavuudesta",kun duunarit ovat monesti noin puolella palkalla tekemässä hommia,joissa kroppa ei kestä ehjänä eläkeikään saakka.

Vertaapa peruskoulun opettajan ja ahtaajan tai paperimiehen palkkoja.

Ahtaajan peruspalkka on muistaakseni 12,50€/h. Iso kokonaispalkka tulee lisistä, kun vaunua haalataan laivan kanteen kiinni sunnuntai-iltana. Opettajien työajan mittaaminen taas on muistaakseni kielletty tes:n mukaan. Hankala verrata.

Sen jälkeen voidaan verrata kiviä käpyihin.