Mjölnir kirjoitti: ↑elo 5, 2018, 14.20
Jokaiselle ammattilaiselle on opetettu nelikohtainen luettelo
1) kaikki aseet ovat aina ladattuja
2) älä osoita mitään, mitä et tarvittaessa ole valmis ampumaan
3) pidä sormi pois liipaisinkaaren sisäpuolelta, kunnes ase on kohti maalia
4) tunnista maali ja varmista tausta
Vuorisaarnaa, mutta eikös tuo nyt ole itsestäänselvyyttä?
Heijastaa minun mielestäni enimmin sitä ampumarata-ilmapiiriä kun jätkät kokee käpistellä toisilleen rataturvallisuuden nimeen, aammen.
Kiteyttää toki poliisitilanteitten kiväärikäytännön turvallisuusrajoja.. mutta ei varsinaisesti vastaa ilmassa leijuvaan kysymykseen eli missä ja milloin poliisitehtävällä se rynnäkkökivääri käyttöön otetaan?
Kaskun nää vastaukset on hiukan.. epävireisiä, enemmän emotionaalisia kuin kohdennettuja.
DeusVult kirjoitti: ↑elo 5, 2018, 18.52
sinappi kirjoitti: ↑elo 5, 2018, 06.16
Kari Aittomäki kirjoitti: ↑elo 5, 2018, 02.26Ja mikä on rynkyn taktinen etu konepistooliin verrattuna?
Suurempi vahingoittamispotentiaali eli parempi pysäyttävä vaikutus, suurempi käyttöetäisyys, ballististen suojien läpäisy ja mitä noita nyt on.
Luulisi että "ballististen suojien läpäisy" olisi tosiaan vähän kaksipiippuinen miekka monessa ympäristössä?
sinappi kirjoitti: ↑elo 5, 2018, 20.35
No niinhän sitä voisi luulla, mutta kevyt 5,56 mm luoti, joka yleensä osumasta kaatuu kyljelleen, ei läpäise esimerkiksi yleisiä rakennusmateriaaleja tai kudosta välttämättä yhtään sen paremmin kuin pitkästä piipusta ammuttu 9 mm luoti.
Mitens se nyt sitte on?
Mulla on 5,5kutosesta hyvin nirkosesti kokemusta mutta.. On se paha viulu asumalähiössä vingutella.
Eli milloin se rynkky tilanteeseen tuodaan? Onko pelikenttä oikeasti koventunut? Mitä noita nyt on?
Koko lievän epämiellyttävän provoilevan väitön ydin taitaa olla julkisuuskuvassa, kovanaamailukertoimissa.
Jengi lie jo tottunut siihen että poliisiin voi luottaa ja hakea turvaa.
Kaukana ovat ne ajat kun poliisille tättäröinti oli yhtä kuin portaissa kaatuminen. Jos joku ei tajua, ennenaikoihin poliisit mätki turpiin, joka aiheutti krimipuolella kovanaamakertoimilla vastaantappelun maneerisen perinteen.
Heijastunee nykyäänkin linnavempuloitten käytökseen, ankara vastarinta pidätettäessä nostaa statusta ja arvostusta talo-olosuhteissa?
Kenties madaltaa kynnystä varsin vakavaankin aseelliseen vastarintaan?
Varmaankin suurta enemmistöä vierastuttaa pelottelemaan pyrkivä poliisi-nonverbaliikka? Maastopukuineen semmosineen kaikkineen.
Eikös pelkästään se vuodenparintakainen jouhaporukan pamppujen kasaanlyönti ja muu oleminen tulkittu tarpeettoman agressiiviseksi?
Mikä on ohjeistus asiakaskohtaamisten suhteen esim juuri jouhatehtävällä?
Kun nyt sitä painu-siitä-tilittämästä-asennetta on havaittavissa. Onko se tylytys oikeen ohjeistettu vaiko vain subjektiivinen mielenliike?