Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle. :boxing2:

Sisu

Potkulaisten harjoituspäiväkirjat, joiden lukeminen edellyttää kirjautumista.

Valvoja: Valvoja

Kuvake
Sisu
etupotkija
Viestit: 729
Lauteille: Huhtikuu 2009
Paikkakunta: Sydney
Etulaji: batto & kake
Tykännyt: 0
Tykätty: 9 kertaa

Sisu

Viesti Sisu »

Oon ystävä mustelmien
Tarpeeksi niistä saa mä en
Siks vaik sun kanssa leikkimään
Ei jäisi hai tai härkäkään
Täs oon taas ilman kypärää

Ja kohta nuolen haavoja
Syviä ja suolaisia
Kun mikään ei tunnu miltään
Kipu korvaa ystävää


Chisu: Sabotage


05/04/2014 - Bushindo Karate vyökoe, 1. kyu, ylempi ruskea

Aamulla ilmassa oli suuren verilö... Urheilujuhlan tuntua! :badgrin: Tai no jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin aamu alkoi kuten kaikki muutkin aamut viimeisen vuoden sisään: poika hiippaili omasta huoneesta meidän vuoteen viereen ilmoittamaan, että pitäis saada Weetabixiä naamariin. Eli ylös ny. Aamutoimien jälkeen vietiin poitsu kaverin luo hoitoon ja äiskä ja iskä dojolle.

Sensei graduoi junnuryhmän jo aiemmin viikolla, meitä normitunnin kokelaita oli mukavasti ekasta valkoisesta meihin ruskeavöisiin, miehen kanssa oltiin porukan seniorit. Alkuun tehtiin perussettiä että saatiin lämpö päälle ja aika pian meitä ylempivöisiä vietiin ulos ja siellä lenkkarit jalkaan.

Tämä oli vähän arvoitus kun en ole vuoteen juuri juossut, polvi ei kestä kantaiskua kovalla alustalla ollenkaan, mutta nyt onneksi hölkättiin nurtsilla. Tai siis, pitkässä heinikossa kun ei sitä puistoa ole kukaan viime sateiden jäljiltä parturoinut. Meille annettiin painoja mukaan, pitelin semmoista kolmen kilon pientä palloa pään päällä ja köpöttelin menemään omaa tahtia, sain tässä vähän tasoitusta eli ei tarvinnut kiriä muiden mukana. Mutta enpä ainakaan kävellyt, en niin kuin yksi ruskeaa yrittämään lähtenyt nuori kaveri. :evil: Ärsytti. Siinä hölkkäillessä häntä sitten hieman "kannustin", että on se perkele jos minä voin hölkätä niin ei parane sinunkaan kävellä. Askeltakaan. Ja seuraavan kiekan aikana sama meininki, tuli kulman takaa perään ja aloin karjua, että nyt jumankavita tossua toisen eteen, täältä muuten rampa ämmä ottaa kiinni. Lähti se siitä sitten vähän nopeammin. Tätä menoa pidettiin viiden kierroksen verran, siitä tuli semmonen vajaan parin kilsan lenkki.

Sisällä mentiin alempivöisten testiin mukaan tekemään kataa, IP-tekniikoita ja strategiaa. Alempivöisten katat piti vetää silmät kiinni ja kun tehtiin Yantsua Sensei käski avustajia testaamaan joka liikkeen lopuksi vatsalihaksia lyönneillä ja seisoma-asentoa reisipotkuilla. Mulle tuli pari nuorempaa avustajaa ja parin satsin jälkeen oli taas "kannustus" paikoillaan: kehotin melko painokkaasti olla kutittelematta, että iskekää ny kunnolla kun kerran käsketty on.

Omat kihon kumite-sarjat, intermediate IP:t, yonju godo ja kata menivät hyvin, sain niihin kunnon meininkiä mukaan ja kiai kaikui. Sensei heitti sinne väliin kaiken maailman kuntoharjotteita, punnerusta ym. ja tuntui että energiaa riitti. Siinä vaiheessa tosin meinasi olla happi heikolla kun oltiin sivussa venailemassa ja Senpai laittoi meidät semmoiseen side plank-pitoon 30 sek. per puoli (joo suomentakaa itte, emmätiiä mikä se on, kauhia kidutusliike kuitenkin). Yäk. Mutta jaksoin paremmin kuin aiemmilla kerroilla treeneissä.

Kun oltiin sen kolmatta tuntia vedetty veren maku suussa tuli komento vetää sparrivehkeet päälle. Kokelaita oli sparraamassa kolme, vastapuolella pari virkeää veikkosta enemmän mutta tällä kertaa vain yksi mustavöinen. Mutta kyllä ne jaksoi värivöisetkin meitä mäiskiä, ainakin mitä kroppaan tarttuneesta Tikkurilan värikartasta voi vapaasti tulkita.

Yksi sparrissa avustanut oli junnuluokkaa, pikkuinen vihreävöinen poika ja ensin tuli mieleen, että ha haa nyt voin vetää vähän henkeä mutta eipä aikaakaan kun toista olkapäätä alkoi joku taputtaa nyrkkeilyhanskalla - Sensei laittoi kaksi yhtä vastaan. Kiva. He he. Toista kertaa kun sain saman parivaljakon niskaan, otin sitä pienempää kaveria kropasta kiinni ja työnsin päin toista vastustajaa, ylläripylläri.

Toiseksi viimeinen kiekka, Sensei kysyi mieheltä että kenetkäs laitetaan, niin hän valkkasi minut. Mikä jottei, viime kerrasta onkin ollut aikaa. Jossain vaiheessa päästiin lattiallekin pyörimään ja kun ei vanha enää jaksanut niin mies veti armbarit kehiin. Pakko taputtaa (miestä vähän päähän kiitokseksi). Viimeiselle erälle saatiin myös valita vastustajat ja siinä erän alkua odotellessa sanoin vastapuolelle, että et sitten himmaile prkl. Eikä todellakaan himmailtu, tosin meikällä ei meinannut tankissa olla paljon jäljellä, sydämellä mentiin.

Tähän väliin pitää mainita että mun inspiraatio ja tahtoeläin oli kokeen aikana Diego Sanchez, jonka nimeä tuli mielessä hoettua kuin mantraa jos alkoi tahto pettää. :smt003

En nyt ihan muista kuinka monta erää ehdittiin jorailla, kymmenkunta kaiketi. Siinä seistiin miehen kanssa vierekkäin vermeet päällä ja molemmat aika tööt, ja kun Sensei sanoi että okei, se oli siinä, kamat päältä pois ja riviin, niin tuli mieleen että eihän tämä käy!

- Sensei, Sensei! One more!
- What?! One more?!
- Yes, me against him, no gear.
- No gear, huh? OK, then!


Mies oli heti mukana ja niin sitten tehtiin, sparrikamat pois päältä ja takaisin lattialle. Sensei esitteli meidät avioparina muille ja kysyi, että kuinkas pitkään meillä menee että saadaan perhekuviot setvittyä. Sovittiin, että minuutin verran. Okei, kello käyntiin ja nyrkit heilumaan. Mies veti pari takakättä hyvin perille, rintakehässä on komia nyrkinmuotoinen mustelma. Pistin kampoihin sen minkä pystyin ja otti mieskin osumaa ihan kiitettävästi. Hyväksi lopuksi, hyväksi lopuksi. :D

Kun saatiin tipit Sensei pyysi meitä molempia valitsemaan yhden Bushindon perusperiaatteista (courage, compassion, humility) ja kertomaan miten se näkyy treenissä ja dojon ulkopuolella. Mies puhui nöyryydestä ja siitä miten saavutukset sekä töissä että kakessa harvoin onnistuvat ilman toisten apua. Minä valitsin rohkeuden ja kerroin avoimesti miltä tuntuu elää ahdistuksen ja masennuksen kanssa ja minkälaista rohkeutta vaaditaan ylittämään itsensä kun sisällä pieni mutta harvinaisen voimallinen ääni sanoo, että et sä osaa, et sä pysty. Mutta pystynpäs, perhana, ja se ääni hukkuu vielä varmemmin kun kamppailukaverit kannustavat jatkamaan.

Sensei kysyi muilta treenaajilta, että mitä ominaisuuksia he näkivät meissä kokeen aikana ja vastaukset olivat odotettuja: never give up attitude, lot of heart, hard work pays off, just keep going... Sensei kiitti meitä molempia kovasta treenipanoksesta ja kehotti muita miettimään millaisen kuvan annamme salilla, kummallakaan ei leiju pää pilvissä eikä kova työ pelota. Samoin hän kertoi meidän taustasta hieman, eli molemmilla on vaativa työ, kotona on nuori poika ja kolme koiraa hoidettavana: treeniin pääsy on järjestely- ja halukysymys. Aina olisi mahdollista vakuuttaa itsensä että tänään ei tartte, mutta yleensä se menee meidän kohdalla päinvastoin. Senpain palaute oli, että meistä näkee ja kuulee että otamme treenin ja kokeen tosissaan, se kuului päivän aikana kiaissa ihan loppuun asti ja ylipäätään siinä miten asennoidumme koko hommaan.

Kaiken kaikkiaan nappiin mennyt koe, parasta oli päästä testailemaan taitoja yhdessä miehen kanssa. Siitä saa omaan kokeeseen ihan erilaista potkua (pun intended) kun vieressä on samalla asenteella vetävä kaveri. Kohti uusia seikkailuja!

Nyt kun vielä alkais nämä mustelmat kellastua... :smt003
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys


Treenipäiväkirja
Kuvake
Mjölnir
etupotkija
Viestit: 23829
Lauteille: Joulukuu 2005
Paikkakunta: Valkeakoski
Etulaji: Jyrki Saario Defendo
Sivulajit: Potkunyrkkeily, BJJ
Takalajit: Krav Maga, Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
Tykännyt: 82 kertaa
Tykätty: 253 kertaa

Sisu

Viesti Mjölnir »

Sisu kirjoitti: [semmoiseen side plank-pitoon 30 sek. per puoli (joo suomentakaa itte, emmätiiä mikä se on, kauhia kidutusliike kuitenkin).
Kylkilankku.

:thumbsup:
hyvin menneestä kokeesta!
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)

Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi
Kuvake
Sisu
etupotkija
Viestit: 729
Lauteille: Huhtikuu 2009
Paikkakunta: Sydney
Etulaji: batto & kake
Tykännyt: 0
Tykätty: 9 kertaa

Sisu

Viesti Sisu »

Treenipaivakirjan vuosikatsaus 2015

Paivaa. Onpas tullut kirjoitettua tanne kovasti viimeisen reilun vuoden aikana. Vaude. Laitetaan tahan nyt sitten pikakatsaus etta mita on tullut tehtya.

Nakojaan viimeksi kirjoitin kaken vyokokeesta. No, se on ollut ja mennyt, treeni toki jatkuu minulla ja miehella edelleen ja poika odottaa kovasti etta on tarpeeksi vanha liittymaan mukaan. Viela pitaa pari vuotta odotella, sita ennen ehka kokeilllaan junnujutsua tai judoa, painikin nimittain nayttaa kiinnostavan.

Miekka on myos heilunut ja oikein kiitettavasti. Nimittain siihen malliin etta toukokuun lopulla kun Japanian Senseit kavivat meita graduoimassa niin antoivat kotiinviemisiksi 2. danin. Khi khi. Kiitostakin tuli, etta on tekniikka parantunut ja onhan se kun olen pari vuotta panostanut saannolliseen treeniin. Lammitti kylla kuulla palautetta ja viela hienompaa oli se, etta kaikki treenikaverit graduoivat onnistuneesti myos. Hienoiten meni meidan paaohjaajalla joka suoritti 5. danin kokeeseen varautumatta, sai koepaivana kuulla tasta Ishikawa-Senseilta. Aha. No, meni kylla odotetun tyylikkaasti.

Muutamista kommenteista muissa viestiketjuissa jotkut voivat varmaan paatella etta UFC:ta on tullut seurattua aktiivisesti. Kavin sen Adelaiden kortin kattelemassa ihan paikan paalla, mutta en silta reissulta ehtinyt laittaa raporttia kun oli kiirus muualle kisaviikonlopun jalkeen. Poeka sita kans tykkaa katella jos se kotona on paalla ja esittelee meille mahtavia lyonti- ja painitekniikoita. Hehee. Paras oli kun herasin Berliinin korttia katsomaan aamuyolla ja kello kuudelta aamulla poika kompi sohvalle viereen viltin alle. Vierailulla olleet appivanhemmat vahan katsoivat kieroon, mutta eipa siina, nain meilla.

Kohta tuleekin sitten taas vahan pidempi reenitauko taas. Pikku Kakkosen on maara syntya marraskuussa ja kun tiedetaan etta tulossa on tytto (aaargh apua), niin tassa on varmaan kadet taynna jonkun aikaa. Treenimotivaatio ja -tavoitteet tosin ovat selkeat, etenkin kun taman jalkeen ei enaa lapsosia tule lisaa. Tasta on hyva tehda pidemman aikavalin suunnitelmia taas.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys


Treenipäiväkirja
Kuvake
Sisu
etupotkija
Viestit: 729
Lauteille: Huhtikuu 2009
Paikkakunta: Sydney
Etulaji: batto & kake
Tykännyt: 0
Tykätty: 9 kertaa

Sisu

Viesti Sisu »

Treenipäiväkirjan loppukatsaus vuodelle 2015

Kuva

Lilja Ulla Matthews syntyi 13.10. neljä viikkoa etuajassa. Vahva ja terve tyttö niin kuin äitinsä ja veljensä, tässä nämä viime viikot (ja suurella todennäköisyydellä loppuvuosi) ovat menneet. Reeneihin heti kun tyttö päästää rinnasta irti tarpeeksi pitkän aikaa kerrallaan ja minä univormun päälle.

Siinäpä ne tärkeimmät. Hyvää loppuvuotta potkulaisille, palailen bittiavaruuteen muodossa tai toisessa säännöllisemmin, siitä lisää myöhemmässä.

Peace and love.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys


Treenipäiväkirja

Seuraajat

Kuvake
Karhu-mami
Kuvake
T.A.G