Paappa kirjoitti:
Jos ajatellaan, että meillä on tulevaisuudessakin tarjolla erittäin halpaa sähköä (käsittääkseni euroopan halvinta, korjatkaa jos olen väärässä), niin miten saadaan talouselämä ja kansalaiset vähentämään energiankulutusta?
Valistuksella ja propagandalla. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole luultavaa, että laajassa mitassa ihmiset alkaisivat rajoittamaan saunomista, ilmastointeja, huonelämpöä jne. niinkin mitättömän asian kuin maapallon tuhoutumisen vuoksi. Ja tietenkin on otettava huomioon, että halvin sähkö on tavallaan välttämättömyys, koska kylmän ilmaston vuoksi sitä myös kuluu enemmän.
Kun kuitenkin energiankulutuksen vähentämiselle ei liene vaihtoehtoja, jos haluamme todella kestävää energiataloutta.
Onhan se näinkin, mutta herää kysymys voidaanko globaaleja eroja koskaan merkittävästi tasata johtuen aluekohtaisista eroista. Meillä on kylmän ilmaston lisäksi paljon energiaintensiivistä metsä- ja metalliteollisuutta ja tulee olemaan jatkossakin huolimatta nykyisistä kannattavuuskriiseistä. Jalostusasteet toki muuttuvat korkeammiksi kokoajan, mutta nähdäkseni esim. puudieselin valmistus puumassasta ei ainakaan vähemmän energiaa vie kuin sellun keitto ja siitä voi tulla vielä merkittävä vientituote Suomelle.
Laajat ja harvaanasutut maat ovat usein juuri niitä, joiden elintaso pohjautuu tulevaisuudessakin luonnonvarojen suhteellisen intensiiviseen käyttöön. Euroopan keskiössä sijaitsevien "toimistorottamaiden" on paljon helpompi laskea omaa energiankulutustaan per asukas kun yhteiskunnan tarvitsemat raaka-aineet tulevat kuitenkin "periferiasta"
Pakko muuten jälleen kerran muistuttaa sähköautoista. Jos niiden halutaan yleistyvän, ei kuluttajasähkön hintaa kovin merkittävästi voida nostaa.
Varmaan osittain, mutta tällä hetkellä on se tilanne, että luvan saamisesta ydinvoimalan saaminen tuotantoon kestää jotakuinkin kymmenen vuotta.
Suomessa näin. Miten on tilanne muualla maailmassa?
Myöskin olen nähnyt laskelmia, jonka mukaan maailmassa pitäisi avata uusi ydinlaitos suunnilleen viikottain, jos haluttaisiin todella korvata ydinvoimalla hiilivoimaloita.
Laskelmia on monenlaisia ja niitä voidaan esittää monella eri tavalla. Kiinaan on onneksi nousemassa kymmeniä lisäreaktoreita kasvavan talouden tarpeisiin. Mikäli se ei näin tekisi, rakentaisi se vain entistä enemmän hiilivoimaa. Ei nähdäkseni ole myöskään mitään syytä olettaa, että Ranska kuluttaisi yhtään vähemmän energiaa, mikäli se Saksan tavoin olisi aikoinaan valinnut hiilivoiman tien.
Uraania on maailmassa todella paljon. Niin on hiiltäkin. Mitä siitä seuraa, jos ryhdymme kaivamaan tätä kiistatta vaarallista ainetta ylös maankamarasta samalla tavalla kuin hiiltä nyt?
Kai otat huomioon näiden polttoaineiden erot energiatiheydessä, joka on noin 100 000 kertainen?
Maailmassa ei ole olemassa vielä yhtään toimivaa loppusijoituspaikkaa, ensimmäinen tulee olemaan suomessa. Ajatellaanpa asiaa niin, että meillä olisi vaikka viisi ydinvoimalaa. Miten nopeasti meidän pitäisi rakentaa uutta säilytystilaa ja kuinka nopeasti ne täyttyisivät?
Voi olla, ettei lyhyellä aikavälillä meillä ole vaihtoehtoja. Ydinvoimaa tarvitaan vielä kauan. Silti pitemmällä aikavälillä ydinvoimasta pitäisi minustakin luopua.
Oletko lukenut uuden sukupolven ydinvoimaloista? Ne ovat jo ihan nurkan takana eikä näihin vanhoihinkaan ole yksikään länsimaissa vielä kuollut.
Hybridivoimala ratkaisee ydinjäteongelman
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article212578.ece
Varmasti erittäin hyvä mm. Australialle, jossa paistetta piisaa. Maa tuottaa yhä kuitenkin noin 75% sähköstään hiilellä, enkä usko, että uusiutuvilla pystyvät koskaan kaikkea korvaamaan.