Keskustelua sanasta "ry​ssä"

[Antti]

Jos skenesanastoa mietitään, niin "tone policing" voisi sanoa silloin, kun Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutunutta kielletään käyttämästä hyökkääjästä haukkumanimeä.

Muutama muu ajatus tulee mieleen.

Siitä ei liene epäilystäkään, että sanaa "ry​ssä" ei enää käytetä ilman halventavaa sivumerkitystä niin kuin jossain suuriruhtinaan hallitsijanvakuutuksessa. Miksi juuri tämä Venäjään tai venäläisiin viittaava sana on muuttunut haukkumanimeksi, on sitten toinen kysymys, enkä keksi kyllä tähän hätään keksi mitään ilmeistä syytä sille.

Muuten haukkumanimet ovat kaiketi eräänlaista kiroilua. Kiroilun tapauksessa sanojen varsinaisella merkityksellä ei juurikaan ole merkitystä, sillä eihän kukaan käyttäessään v-, p- tai s-sanaa koe puhuvansa sukuelimistä, ulosteesta tai sielunvihollisesta. Sanan merkitys ei ole kiroilun kannalta merkityksellistä siinäkään mielessä, että vastaava kiroilu ei onnistuisi käyttämällä samanmerkityksisiä sanoja "emätin", "uloste" ja "paholainen". Se on tietysti totta, että kirosanoiksi ei valikoidu mitä tahansa sanoja, ellei kyse sitten ole jostain äänteellisestä substituutiosta, riimislangista tai muusta, jolloin ikään kuin kiroillaan kiroilematta.

Haukkumanimissä on kyllä se ero, että ne yleensä viittaavat siihen, mistä ihmistä haukutaan, esim. jotain epänormaalia tehnyttä haukutaan "sairaaksi", puhutteluun reagoimatonta "kuuroksi" ja jotain tärkeää huomaamatonta "sokeaksi". Nämä eivät silti varmaan kerro mitään sanojan todellisista asenteista sairaita tai näkö- ja kuulovammaisia kohtaan. Tällaisia pidetään kuitenkin sopimattomina haukkumasanoina juuri siksi, että niiden ajatellaan luovan asenteita sairaita ja vammaisia kohtaan. Erityisesti tämä ongelma nähdään kansallisuuksiin liittyvissä haukkumasanoissa, kuten tässäkin ketjussa on mainittu.

Mutta mitä leimaavuuteen yleisesti tulee, muuttaako "rasistisen sanan" tai "leimasanan" vaihtaminen toiseen mitään sen osalta, että onko jostain kansallisuudesta sanottu ikävästi tai leimaavasti? Olisiko "paras venäläinen kuollut venäläinen, paarlevuu" jotenkin vähemmän venäläisvastainen revyylaulu? Tai "Urheasti lähti venäläisten rotupuhdas lauma Petroskoista marssimahan Helsinkiin" jne.? Voisin kuvitella, että ruman sanan käyttäminen on ensisijaisesti tyylikysymys, millä tarkoitan sitä, että jotain sanaa voidaan pitää sopimattomana tietyissä tilanteissa, joissa se on korvattava sopivalla sanalla, mutta mitään sen sopimattomana pidetyn sanan denotatiiviseen merkitykseen liittyvää perustetta sen sopimattomuudelle voi olla vähän hankala keksiä. (Esim. gynekologi voi töitä tehdessään käyttää sanaa "emätin", mutta joku synonyymi voi olla täysin sopimaton.)

Niissä yhteyksissä, joissa on tarpeen käyttää haukkumanimiä, voisi kansallisuuden sijaan varmaan käyttää myös jotain vihollisen ideologiaan viittaavaa sanaa. Joskus suomeksi puhuttiin "polsuista" eli bolševikeista. Nykytilanteessa voisi sitten puhua putinisteista tai rusisteista. Ismit ja istithän tuppaavat käytännössä olemaan haukkumanimiä.

(Tarkoitukseni ei sinänsä ole mitenkään erityisesti puolustella ihmisten haukkumista tai kiroilua ylipäänsä.)

[Lasse Candé]

Meni tuo heitto kulttuurisesta omimisesta täysin ohi.

On aivan yhtä selvän rasistinen asia sanoa että ”paras venäläinen on kuollut venäläinen” kuin ryssitellä. Idea kun on täysin sama: syy pilkkaan tai uhkaavaan puheeseen ei ole kohteen teoissa, vaan hänen kansallisuudessa tms.

Putinistiksi haukkuminen taas on luonteeltaan täysin toisenlaista, kun se pohjautuu henkilön toimintaan. Ottamatta kantaa siihen, että melkein yhtä usein se kertoo enemmän leimaajasta kuin leimatusta.

[MikaM]

Me olemme tuosta sitten iloisesti eri mieltä.

[Lasse Candé]

Mistä asiasta olemme eri mieltä? En aiemmin ymmärtänyt mitä tarkoitit, joten minulla ei ole siitä vielä mielipidettä. Vai viittaatko johonkin muuhun osaan viestiäni, mistä olet eri mieltä?

[MikaM]

Että jonkun nimittäminen pensasneuvostoliittolainen on rasismia, että se johtuu teoista, eikä kansallisuudesta, että se kohdistuu vain näihin vauvoja raiskaaviin "sotilaisiin" jne. Miltei koko paketista.

[Lasse Candé]

pensasneuvostoliittolainen kutsuminen on täysin samanlaista etnistä leimaamista kuin neekeröinti. Minun mielestäni sanan käyttö ei viittaa kovin tehokkaasti tekoihin vaan nimenomaan kansallisuuteen.

Olemmeko näistä jotenkin eri mieltä ja jos näin, niin miten olemme eri mieltä?

[Timpa]

Ihmisten katkeruuden määrä sanelee pitkälle käsitteiden käytön.
Ja Eedefeltti sopii aiheeseen:

[Kari Aittomäki]

No kysytään nyt vielä:
Onko rysssittely dehumanisointia?
Tarvitaanko sitä oikeasti?

[Aihki]

Lainattu Iltalehden uutisesta Putinin voitonpäivän puheesta:
"Tänään, kuten edeltäjänsä, sotilaamme taistelevat rinta rinnan puhdistaakseen maan natsien saastasta ..."

Jos kerran Putin saa sanoa muista mitä tahansa, kuten haukkua ukrainalaisia saksalaisiksi kansallissosialisteiksi, niin kyllä muilla pitää olla jonkinlainen vastavuotoinen nimittelyOIKEUS.

Eihän siitä paljon hyötyä ole, mutta jos kokoajan korostetaan syyn olevan Putinissa niin ehkä se jollekin menee perille.

[Antti]

On aivan yhtä selvän rasistinen asia sanoa että ”paras venäläinen on kuollut venäläinen” kuin ryssitellä. Idea kun on täysin sama: syy pilkkaan tai uhkaavaan puheeseen ei ole kohteen teoissa, vaan hänen kansallisuudessa tms.

Varsinainen syy pilkkaan ja uhkaavaan puheeseen on tuossa tapauksessa se, että tuo laulu kirjoitettiin sota-aikana, jolloin Neuvostoliitto oli juuri valloittanut osan Suomesta nykyistä Ukrainan sotaa vastaavalla tavalla. Jos äärimmäinen tyylillinen rujous jätetään huomiotta, niin sisältö ei oleellisesti eroa siitä, että Ukrainan sodassa Ukrainan puolta pitävät ovat tyytyväisiä kuullessaan uutisia tuhotusta venäläiskalustosta ja -henkilöstöstä. Toki ko. laulussa viitataan sitten myös stereotyyppisesti venäläisiin piirteisiin eli kaalista aiheutuvaan hajuun (muistinvaraisesti jatkuu "...kuopassansa peitetyssä, paarle-vuu, siin on sulle elintilaa, siellä et sä ilmaa pilaa, inkke-pinkke paarle-vuu"), mutta sekään ei ole syy pilkkaan.

Putinistiksi haukkuminen taas on luonteeltaan täysin toisenlaista, kun se pohjautuu henkilön toimintaan. Ottamatta kantaa siihen, että melkein yhtä usein se kertoo enemmän leimaajasta kuin leimatusta.

En oikeastaan ajatellut tässä kotimaista öyhötyssanastoa, jossa "putinistia" käytetään tosiaan haukuttaessa Venäjä-myönteisiä suomalaisia. Mielessäni oli se, että toisen maailmansodan yhteydessä saksalaisistakin puhutaan usein kollektiivisesti natseina, mikä voidaan perustella sillä, että Saksa oli tuolloin natsipuolueen tiukassa otteessa. Samoin voitaisiin viitata kollektiivisesti venäläisiin (sotilaisiin) "putinisteina" eli itsevaltaisen Putinin politiikan toteuttajina. "Rusisti" toisi ehkä ensimmäisenä mieleen isovenäläisjohtoisen panslavismin, joka myös sopinee osaksi putinismia (nykyinen sota vieläpä kohdistuu infrahumanisoituihin vähävenäläisiin), mutta Mika Aaltolahan käytti sitä "venäläisen fasismin" merkityksessä. Tässä siis "rus" viittaa venäläisyyteen, ja "ismi" on jotain moitittavaa, tässä tapauksessa fasismia. Kuten todettua, "isteillä" ja "ismeillä" on vahva haukkumasivumerkitys.

[Lasse Candé]

En tarkoittanut ”syyllä” sitä mikä perimmäisessä merkityksessä johtaa haukkumasanan käyttöön, vaan sitä mistä sanaa käytettäessä pilkataan: jos sanoo että paras venäläinen on kuollut venäläinen, tässähän nostetaan juuri se venäläisyys pilkan kohteeksi, vaikka tämä sitten johtuukin ulkoisista olosuhteista ja haukkujan päässä virtaavasta pissasta.

Jos tarkoitit, että ei-putinistista venäläistaustaista kutsutaan venäläisyytensä takia putinistiksi, niin olen samaa mieltä, että sana on yhtä ongelmallinen: taas kerran se syy kun on siinä venäläisyydessä, eikä venäläisen toiminnassa. Tässä on silti tärkeä korostaa, että putinisti on toisenlaisessa kielenkäytössä erilainen sana kuin r-sana. Esimerkiksi Bäckmania voi kutsua täysin perustellusti putinistiksi ja se on sitten eri asia kuin että kutsuisi parikymmentä vuotta sitten Suomeen muuttanutta venäläistä putinistiksi tai että ilman riittäviä perusteita ottaa käyttöön sanan leimatakseen toisen ulosantia. Tämäkin poikkeaa ryssittelystä, mutta ensinmainittu ei juurikaan.

Haluan tässä siis vetää linjoja siltä pohjalta, että mikä haukkumasanan sisältö on ja millä perusteella sen kohdetta rajataan. Tässä asettelussa on myös eroja: on vahvempi keissi sanoessaan että ”en kutsu kaikkia venäläisiä putinisteiksi, vaan ainoastaan Putinin politiikkaa promoavia” kuin sanoa vastaavaa r-sanasta. Tätä jälkimmäistähän oleellisesti on tässäkin ketjussa tapahtunut ja nähdäkseni ollaan päästy jo keskustelussa siitä pidemmälle. Näyttää siltä, että on vain yksi erinevä lausunto pöydällä, mutta sitä ei ole vielä oikein avattu. Ja en usko että meillä on vielä ihan konsensusta asiasta myöskään.

[Antti]

Eli puhuit aristoteelisessa mielessä kaiketi "muodollisesta" etkä "aiheuttavasta" syystä.

Tarkoitin sitä, että venäläisistä hyökkääjistä puhuttaisiin "putinisteina" tai "rusisteina" samaan tapaan kuin saksalaisista "natseina". "Ry​ssä" vertautuisi ehkä paremmin vaikkapa englanninkielisiin sanoihin "kraut" tai "jerry", joissa ei ole mitään poliittista sisältöä, mutta erona on se, että nämä ovat alunperinkin ihan ilmeisiä haukkumanimiä.

Ymmärrän tuon linjanvetosi ja käsittelin aihetta juuri siltä kantilta, että onko kyse jostain yleisemmin sovellettavasta "objektiivisesta" (tjsp.) periaatteesta vai siitä, että me nyt satumme omista kulttuurisista syistämme pitämään kansallisuuksiin viittaavia haukkumanimiä erityisen rumina. Toisaalta tässäkin on tapauskohtaisia eroja, koska joku sellainen muotoilu kuin "jenkit hyökkäsivät Irakiin" ei herätä kummoisia tunteita kuten ei myöskään "Natsi-Siwa".

Joo, tiedän, että Kielitoimiston sanakirjassa sana "ry​ssä" on merkitty halventavaksi, "jenkki" arkikieliseksi ja "natsi" ei kummaksikaan, mutta kiinnostavaa (ainakin minusta) on, että miksi näin on.

[Lasse Candé]

Sehän on se kielenkäyttö, mikä sen määrittää.

Jenkeistä puhutaan molemmissa merkityksissä. Vain harvoin todella pilkkaavassa (jos ollenkaan?) mutta usein silloin, kun on stereotypiat ja muut mielikuvat vaikkapa hampurilaisista tai autoista kyseessä. Tässä on varmaankin myös se, että USA:aan liittyvät mielikuvat ovat esimerkiksi elokuvien monumentaalisuuden kautta positiivisia, kun taas mielikuvat vaikkapa Venäjästä ovat negatiivisempia.

Niin tai näin, tuo ero ”jenkin” ja ”pensasneuvostoliittolainen” välillä on tosi, oli sen syyt sitten mitkä tahansa.

Tuota natsijuttua en huomannutkaan kommentoida. Itselleni se on jossain määrin ”putinistiin” verrattavissa, sillä siinä on viittaus ajatusmaailmaan, joka tässä tapauksessa yhdistyy kansallissosialismiin. Saksalaisen kutsuminen natsiksi vain koska on saksalainen on mielestäni melkolailla verrattavissa putinistiksi kutsumiseen, koska on venäläinen. ”pensasneuvostoliittolainen” taas vertautuisi ”sakemanni”, ellei se sana olisi vähäisessä pilkkaavuudessaan enemmänkin siellä ”jenkin” suunnalla ja siis myös neutraalissa käytössä. pensasneuvostoliittolainen ei ole kai koskaan neutraalissa käytössä. Sakemanni on, ainakin melkein.

[Kari Aittomäki]

Mun käsittääkseni jenkki on etelävaltiolaisen käyttämänä halveksuva mutta muun englanninkielisen maailman pehmentämä, tietynlaista amerikkalaisuutta kuvaava termi.
Venäjä-sanan vihamielisyyteen se ei yllä sen paremmin kuin sakemannikaan mutta inflaatio on syönyt ryssimisenkin voimaa.
Vanha ja sileä termi.

Häjyin tapaamani ihmisryhmä-nimitys on briketti, joka todentotta on/oli käyttösana ( ei siis Anthony Burgessin keksintöä), tosin jo unohtunut ja hirveän sisältönsä takia käytöstäjäänyt.
Elokuvaperusteisesti täytyy päätellä että saksalaisten mielikuvitus ei ollut ainakaan iloinen ja leikkivä, britit oli tommyja ja juutalaisille riitti se kantasana juden. Kai, vaikken oikeen uskokaan.

Rysssästä kun puhutaan niin ei pidä unohtaa tsuhnaa.
Eräs älyilevä juutalaispiru kuvasi heitä/meitä näin:
"Tsuhna. Tällä yleisellä ja epämääräisellä nimityksellä tarkoitetaan likaisia, rääsyisiä, savupirteissä piileskeleviä puoli-ihmisiä, joiden ainoa elämäntehtävä on voin kirnuaminen"
-Jakov Ozeretskovski.

Heh.
Mua on muuten kutsuttu mongoliksi. Ja toisaalta pitkänenäksi. Ja poroksi. Ja myös rysssäksi.

[Timpa]

Sitten on vielä ruotsalaisten halventava nimitys "hurri".
Ei ole aavistustakaan mistä se tulee. Mutta ei se korvissa kuulosta niin kauhean pahalta.

Venäläisistähän voi käyttää nimityksenä neutraalia raiskaajamurhaajaryöstäjäpasga.
Siis Venäjän sotilaista; mutta kiusaus on nimittää jotenkin sitä venäläisten enemmistöä, joka kyselemättä nielee kaiken heille syötetyn valeen.