Keskustelua sanasta "ry​ssä"

[Mjölnir]

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008799217.html

[Mika]

No, nuohan ne uudet sanat sitten ovat: russismi ja russisti.

– Russismi on erityinen muoto ihmisvihamielisestä ideologiasta... Sen toiminta­periaatteisiin kuuluu kaiken tuhoaminen, poltetun maan taktiikka. Se erottautuu skitsofreenisella manialla maailman herruudesta. Siihen kuuluu orjuuttamisen psykologia, se loisii valheellisessa historiassa, valloitetuilla mailla ja alistetuissa kansoissa. Russismille on ominaista jatkuva poliittis-oikeudellinen ja ideologinen terrorismi, Dudajevin määritelmä kuuluu vapaasti suomennettuna.

Korjasin tuohon artikkelissa esiintyvään Dudajevin lausunnon suomennokseen nuo tuplaässat, sillä kuten artikkelissa todetaan, yhdellä ässällä sanalla on jo muu, neutraali merkitys.

[Antti]

Minusta tuo ässien määrällä kikkailu mene jo vähän wing tschjung -meiningin puolelle, vaikka totta sinänsä, että "rusisti" on toistaiseksi tarkoittanut venäjäntutkijaa slavistin alalajina. Ilmeisesti tähän käsillä olevaan sanaan on haettu muissa kielissä myös suhuässää, jotta syntyisi yhteys fasismiin, mikä toimisi suomeksikin, jos "fasismi" kirjoitettaisiin "fašismi" ja jos ylipäänsä katsottaisiin tarpeelliseksi muodostaa pseudosivistyssanoja äänteellisillä assosiaatioilla eikä yhdistämällä kantasanoja johtimiin.

Aiempaan mainitsen vielä, että en siis missään vaiheessa ole esittänyt, että jollain sanalla olisi ominaisuus, joka tekee siitä loukkaavan/halventavan kaikissa asiayhteyksissä. Eihän sana ”rys​säkään” ole pilkkanimi kaikissa tunnetuissa käyttöyhteyksissään. Sanakirjojen luonnehdinnat ovat aina yksinkertaistuksia.

Tunnusmerkittömät kansallisuussanat toimivat tietysti lähtökohtaisesti kuten ”venäläinen suolakurkku”. Siksi ”kädenpuristus” olikin tekaistu esimerkki selvittämään, mitä siihen määritteeksi liitettävä sana tuo mukaan tällaiseen outoon yhdistelmään. Tietysti tämä pitäisi toteuttaa esim. kyselytutkimuksena, mutten ehdi. Se, että ”ruotsalainen kädenpuristus” huvittaa, liittyy samalla tavalla sanan ”ruotsalainen” merkitykseen. Esimerkki siitä, miten etnisyyteen viittaava sana mielikuvien (ehkä metaforan) kautta alkaakin tarkoittaa jotain muuta voisi olla ”mustalaispanimo”.

Tähän liittyy myös se, että vitsi venäläisestä perseensuristimesta ei toimisi, jos ”venäläinen” korvattaisiin ”norjalaisella”. Samaan ajatukseen liittyvät verbi "rys​siä" ja "rys​sänjiiri". Juu, tässä liikutaan kielensisäisen ja -ulkoisen eli kielitaidon ja maailmantiedon rajalla, mutta eipä se raja mitenkään yksiselitteinen olekaan.

Omaan maahan ja kansaan liittyvä pilkka (Sääntö-Suomi jne.) on vähemmän relevanttia tässä vertailussa kuin ulkopuolisten käyttämät nimitykset, koska kyse ei ollut missään vaiheessa siitä, että venäläiset nimittäisivät venäläisiä ryssiksi (Venäjän ulkoministeriö taisi jossain vaiheessa ohjeistaa venäläisiä välttämään tätä ollessaan Suomessa).

Joka tapauksessa homma liittyi siihen, että venäläisiin viittaavan haukkumanimen erityistä voimaa oli perusteltu suomalaisten huonoilla venäjäkokemuksilla. Tarkoitus oli kiinnittää huomio siihen, että tästä syntyviä vivahteita on nähtävissä myös samaan tarkoitteeseen viittaavassa neutraalissa sanassa. Tämä ei tarkoita sitä, että neutraali sana olisi merkitykseltään sama kuin haukkumasana.

[Lasse Candé]

Jotakuinkin samoilla linjoilla.

Tuo russismi voi olla siitä putinistia parempi, ettei se henkilöidy yhteen hahmoon. Sitä taas en tiedä, pitäisikö sen juurikin henkilöityä Putiniin. Hän on kuitenkin ollut niin keskeinen hahmo tuon liikehdinnän taustalla ja symboli sille, että ehkä se on peräti paikoillaan. Jos tuo russismi silti lyö läpi, ehkä se ajaa riittävän tehokkaasti asiansa ja erottuu riittävän selkeästi kaikkien venäläisten pilkasta.

Oppikirjoihin sana menee mitä varmimmin jos venäläiset itse ottavat sen käyttöön. Muuten twitteröimisten hedelmät korkeintaan mahtuvat sivuhuomioon, enkä oikein näe jokseenkin keksityillä liikkeillä oppikirjoissa sijaa. Natseja ja fasisteja ei samalla tapaa tarvitse muiden keksiä, koska liikkeet ovat ihan itse kantaneet omien kielten variantteina noita nimiä.

Muilta osin tuon jutun turinat ovat ennen kaikkea vakuuttavia.

[Timpa]

Luen juuri kirjaa Kotiseudun tarinoita - Lauri Simonsuuri 1951

Siinä mainitaan:
"...Vienan ja Aunuksen karjalaisten - joita suomalaiset vastustajat lähinnä näiden kreikkalaiskatolisesta uskonnosta johtuen nimittivät ryssiksi"

Tässä puhutaan siis rappasotien ajoista. Varmaan usonnollakin oli merkityksensä, mutta luulen että karjalaisten asuma-alueella oli suurin vaikutus, koska he asuivat aivan Venäjän kupeessa.

[Antti]

Kantelettaressa Elias Lönnrot puolestaan mainitsee, että ”Venäisillä näissä lauluissa useinki ei ymmärretä Ry​ssiä, vaan Greikan uskon karjalaisia”. Kyseessä siis ”Lunastettava neiti” (3,26), joka alkaa ”Venäläinen vainolainen, / karjalainen kiertolainen”.

[saarikko]

Kantelettaressa Elias Lönnrot puolestaan mainitsee, että ”Venäisillä näissä lauluissa useinki ei ymmärretä Ry​ssiä, vaan Greikan uskon karjalaisia”. Kyseessä siis ”Lunastettava neiti” (3,26), joka alkaa ”Venäläinen vainolainen, / karjalainen kiertolainen”.

Tuossa on sadan vuoden ero kirjoituiksilla. Kysyppä ordotoksievakoilta miksi heitä kutsuttiin, Ennen meitä uskonnollakin oli merkitystä, tai noh.

[Antti]

Luterilaisia on nimitetty idemmässä vastaavasti "ruotseiksi".

Lönnrotin kommenttiin liittyen tuossa Timpan viittaamassa kirjassa on sellainenkin Säämingissä kirjattu huomio (s. 334), että "vanhan vainon aikaan hävittelevien ry​ssien ja "vainolaisvenäläisten" arvellaan useimmiten olleen venäjänkarjalaisia, koskapa olivat suomea puhuneet, ja kansa aina, kertoessaan heidän lauseitaan, koettaa matkia Venäjän-karjalan murrettakin."

[Timpa]

Siellä myös lause (s.142):
"Kerran tuli muuan vierasmaalainen veronkantajaporukka, en tiedä, oliko se ruotseja vai ryssiä,"

Tästä selviää, että nimitys on aikoinaan viitannut vain kansallisuuteen.
Selviää myös se, että kyllä veroja on saatu maksaa.