Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Dumog, filippiiniläiset mattotekniikat

Filippiiniläiset ja Indonesialaiset lajit

Valvoja: Valvoja

Kuvake
Ari
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 3050
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Jyväskylä

#16

Viesti Ari »

mronkain kirjoitti: Eh, en väitä olevani tietäjä, mutta mielestäni on todella määritellä mitkä olisivat "päätyylisuuntia". Niitä on yksinkertaisesti niin paljon. Ja vaihtelee täysin maakohtaisesti mitä missäkin eniten treenataan. Esim. Saksassa suosituin on selvästi Remy Presasin kehittämä Modern Arnis, USA:ssa taitaa olla Inosanto Blend. Suomessa se lienee B.I.F.F.
Suomessa BIFF on kai ollut ainakin aiemmin "päätyylisuunta". Saa nyt nähdä muuttuuko asia lähitulevaisuudessa. Escrima concepts -ohjaajakurssilla saatiin useampi tyylisuunnan ohjaaja Suomeen. Jonkin ajan päästä näkee miten escrima concepts -toiminta lähtee kunnolla käyntiin Suomessa. Tämän hetken taso tuskin on huimaava (positiivisen poikkeuksen muodostanee Combatilta löytyvä opetus), ihan sen takia että ohjaajat eivät ole kauaa tyylisuuntaa treenanneet.

Myös kombatanilla lienee hyvät mahdollisuudet levitä laajasti Suomeen sin moo hapkidon "siivellä". Yhteys sin moo hapkidoon löytyy Rami Vainionpään ja Tomi Harellin kautta, jotka muistaakseni alkujaan saivat oppia Jürg Ziegleriltä (myös hapkidomiehiä). Jos vain kiinnostusta riittää, niin kombatanin leviämismahdollisuudet näyttävät hyvältä.

BIFF puolestaan on ollut neljännesvuosisadan Suomessa. Leviäminen ei ole ollut minusta lainkaan nopeaa. Vaikka filippiiniläiset lajit tästä tulisivat vielä suositummaksi (jonkinlaista suosion kasvua on minusta ollut selkeästi nähtävissä), niin BIFF:n tyylillä ei minusta ole harjoitusmenetelmien puitteissa mahdollisuutta tulla massalajiksi.
Kuvake
joksanen
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 3170
Lauteille: Helmikuu 2005
Paikkakunta: Turku

#17

Viesti joksanen »

Ari kirjoitti: BIFF:n tyylillä ei minusta ole harjoitusmenetelmien puitteissa mahdollisuutta tulla massalajiksi.
Voitko täsmentää tätä?
mesiajuh
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 73
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Jyväskylä

#18

Viesti mesiajuh »

joksanen kirjoitti:
Ari kirjoitti:BIFF:n tyylillä ei minusta ole harjoitusmenetelmien puitteissa mahdollisuutta tulla massalajiksi.
Voitko täsmentää tätä?
Kuvittelisin Arin tarkoittavan sitä, että kauhean moni harjoittelija ei voi yhtä aikaa harjoitella pitkillä terävillä veitsillä. Tuo terävillä aseilla harjoittelu vaatii tietyn puskurin. Enkä usko sen kiinnostavankaan suuria massoja.

t:Juhani
Kuvake
Ari
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 3050
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Jyväskylä

#19

Viesti Ari »

mesiajuh kirjoitti:
joksanen kirjoitti:
Ari kirjoitti:BIFF:n tyylillä ei minusta ole harjoitusmenetelmien puitteissa mahdollisuutta tulla massalajiksi.
Voitko täsmentää tätä?
Kuvittelisin Arin tarkoittavan sitä, että kauhean moni harjoittelija ei voi yhtä aikaa harjoitella pitkillä terävillä veitsillä. Tuo terävillä aseilla harjoittelu vaatii tietyn puskurin. Enkä usko sen kiinnostavankaan suuria massoja.

t:Juhani
Minä uskon terävillä terillä harjoittelun (varsinkin kun sitä on paljon) melko hyvin karkottavan porukkaa pysymään poissa lajin/tyylin parista. Minusta terävillä terillä harjoittelemisesta ei pitäisi sen tarkemmin jutella kamppailulajifoorumillakaan. Eikä sitäkään minusta kummemmin kannata lähteä yksityiskohtaisemmin selittämään, miksi terävillä terillä harjoittelu ei välttämättä ole kovin houkuttelevaa. Sitä ei koskaan tiedä mitä hellanduudeli-ihmisiä tänne eksyy näitä juttuja lukemaan.
jussmatt
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 126
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: PK-seutu

#20

Viesti jussmatt »

Gt Gajen ei todellakaan välitä cross-training hommasta varsinkin jos sitä sekoittaa Pekiti-Tirsia tekniikoihin. Vaikka cross-training on kuinka hieno homma, tulee ristiriitoja tekniikoiden periaatteiden ja suorittamisesta jos alkaa miksaamislinjalle. Onhan Gaje aikamoinen persoona joka on sisäistänyt taisteluperiaatteen. PT ei ole hänelle ammatti vaan elämäntapa. Aihetta katsoo hiukan erilaisella tavalla länsimaalaisena pullamössönä ja normaalina harjoittelija. Mentaalipuoli on aivan toisenlainen ammattilaisella ja ”vain” treenaajalla. Uli kertoi, että aina kun hän tulee n. 3kk opetusreissulta Filippiineiltä, on taistelumode jäänyt hiukan päällä ja oppilaat karttavat häntä. Menee noin pari viikkoa kunnes tilanne tasoittuu eikä hän rankaise oppilaita.

Keskustelu lähti Dumogista--> Cross Training-->onko FMA:sta massalajiksi.

Olen samoilla linjoilla kuin Ari aikaisemmin mainitsi, että jotain suosiota on. Mikä tarkoittaa FMA kielellä sitä että tulee juuri ja juuri uusia treenaajia että laji pysyy hengissä mutta kasvu on hidasta. Onko kenenkään peruskurssille tullut yli 10 henkeä? Meille normaali määrä on n. viiden paikkeilla. Vertailu kohtana mainitsen kun juttelin Takadolaisen kanssa BJJ kurssista ja heille tuli 25 henkeä! Se on hieno määrä, BJJ:ssä on nyt nostetta. Kalissa jos olisi vastaava määrä, treenit vaihtuisivat kepistä emptyhand osastoksi. Tila ei riittäisi kepillä heilumiseen. Hyvän kytkykaupan näen Consept Escrima ja Krav Magan lähellä. Conseptin Escrima tehdään hyvin samalla tavalla kuin Magaa eli agressiivisesti tulta päin. Mikä varmaan helpottaa heitä omaksumaan Escrima helpommin jos vertaan omaan lajiini Pekitiin. Se on eri asia, hyppääkö sieltä ketään vihreän aidan toiselle puolelle koskaan.
Massalajiksi Kalin saaminen mielestäni on erittäin vaikeaa, onko se tavoite? Aseellinen homma kepeillä ja veitsillä ei innosta ihmisiä. Esimerkiksi meiltä puuttuu kilpailut, sillä saisi näkyvyyttä. Kaikkea muutakin voisi tehdä mutta se vesittää FMA:ta.

Flame on,
-jussi-
Kuvake
Ari
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 3050
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Jyväskylä

#21

Viesti Ari »

Tuskin filippiiniläisillä lajeilla on mahdollisuutta tulla massalajeiksi siinä mielessä, että harjoituksiin tulvisi valtavasti porukkaa. Jotkut tyylit tuntuvat kuitenkin olevan enemmän "massatyylejä" kuin toiset. Tämä näkyy mielestäni esim. tyylien levittämisessä ja markkinoinnissa.

Edit: Lisäkommenttia...
jussmatt kirjoitti: Onko kenenkään peruskurssille tullut yli 10 henkeä?
Sillä peruskurssilla jolla itse aloitin oli reilusti yli kymmenen henkeä. Senkin jälkeen on saattanut olla jollakin peruskurssilla oli kymmenen henkeä, varmuudella on muista onko niin ollut. Yleensä meilläkin on peruskurssin koko enemmänkin viiden hengen paikkeilla.
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 18918
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

#22

Viesti Andy »

Onko kukaan filippiiniläisellä tyylillä painiva koskaan pärjännyt esim. ADCC:ssa tai muissa isommissa painikarkeloissa?
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Kuvake
joksanen
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 3170
Lauteille: Helmikuu 2005
Paikkakunta: Turku

#23

Viesti joksanen »

jussmatt kirjoitti: Hyvän kytkykaupan näen Consept Escrima ja Krav Magan lähellä. Conseptin Escrima tehdään hyvin samalla tavalla kuin Magaa eli agressiivisesti tulta päin.
Maailmalla EC on pitkään ollut naimisissa wingtsunin kanssa, joka sekään ei ole jostain syystä levinnyt Suomessa samaa tahtia kuin muualla. Ehkä sitä aikoinaan mainostettiin liian rajusti ja rajuna, eikä osattu jalkauttaa sitä paikalliseen yhteiskuntaan. Escrima taas ei taida saada sitäkään markkinointipanostusta. Vai onko joku nähnyt lööpin jossa joku on tempaissut jotakuta escrima-kepillä?
Kuvake
Naked
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 2185
Lauteille: Elokuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Yhteystiedot:

#24

Viesti Naked »

On se aika ilmiselvästi niin, että on lajeja, jotka soveltuvat massaharjoitteluun ja kaikkien saataville, ja sitten on lajeja joissa on yksi tai useampia asioita, jotka aika pitkälle estävät, että se ei sellaisenaan ikinä tule saavuttamaan laajaa suosiota. Joskus nämä asiat ovat ihan vaan käytännön kamaa, kuten puutteellista markkinointia tai huonoa imagoa, mutta joskus nämä asiat voivat olla niin olennaisia lajille, että ei ole lajia oikeasti muokkaamatta edes mahdollista niitä muuttaa.

Mutta näin kamppailulajifoorumilla mielestäni pitäisi kyllä terävillä aseilla harjoittelemisestakin puhua ihan niinkuin mistä tahansa muustakin lajiin liittyvästä asiasta.
Nuutti Kotivuori

"Karvainen ja helppo"
Kuvake
Ari
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 3050
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Jyväskylä

#25

Viesti Ari »

Naked kirjoitti: Mutta näin kamppailulajifoorumilla mielestäni pitäisi kyllä terävillä aseilla harjoittelemisestakin puhua ihan niinkuin mistä tahansa muustakin lajiin liittyvästä asiasta.
Minusta aiheeseen liittyy asioita, joista on parempi pysyä hiljaa. Ainakaan minua ei kiinnosta kirjoittaa aiheesta mitään yksityiskohtaisempaa kaikkien luettavaksi. Jotkut ihmiset eivät osaa suhtautua oikealla tavalla näihin asioihin (kukin miettiköön itse mitä minä tarkoitan 'oikealla tavalla'). Suoraan sanottuna jotkut tälle foorumille kirjoittavatkaan eivät tunnu olevansa mentaliteettinsa puolesta kovin vastaanottavaisia tällaisille asioille.

Vaikka ollaankin kamppailulajifoorumilla, niin tietyistä asioista ei minusta ole tarvetta keskustella täälläkään. Päätellen siitä, miten jotkut asiantuntevat henkilöt ovat joko pidättäytyneet kommentoimasta tiettyjä aiheita tai heittäneet jotakin ympäripyöreää kommenttia, ainakin jotkut tuntuvat olevan minun kanssa samaa mieltä.

Kaikki edellä ollut oli luonnollisesti vain omaa mielipidettäni. Jokainen tekee itse päätöksensä siitä, mistä asioista katsoo aiheelliseksi kirjoittaa tälle foorumille.
Kuvake
sivarinlötkö
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 6855
Lauteille: Kesäkuu 2005

#26

Viesti sivarinlötkö »

Andy kirjoitti: Onko kukaan filippiiniläisellä tyylillä painiva koskaan pärjännyt esim. ADCC:ssa tai muissa isommissa painikarkeloissa?
Minua kiinnostaisi myös että miten tämä painityyli eroaa muista.
Miklu
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 2126
Lauteille: Tammikuu 2005

#27

Viesti Miklu »

sivarinlötkö kirjoitti:
Andy kirjoitti:Onko kukaan filippiiniläisellä tyylillä painiva koskaan pärjännyt esim. ADCC:ssa tai muissa isommissa painikarkeloissa?
Minua kiinnostaisi myös että miten tämä painityyli eroaa muista.
Kts:kaa. aloitusviesti ;)
Ari kirjoitti: Vaikka ollaankin kamppailulajifoorumilla, niin tietyistä asioista ei minusta ole tarvetta keskustella täälläkään.
Aluksi ajattelin, että olen aivan täysin erimieltä kunnes huomasinkin olevani ihan samaa mieltä :)

FMA-lajien suosiosta kotimaassa: FMA-lajit ovat aivan liian tuntemattomia ollakseen kiinnostavia. Paradoksi. Krav magaa on helppo myydä kun se on maailmalla markkinoitu hyvin. Kamppailu-urheilulajit taasen markkinoivat itse itsensä urheilun kautta. Saavat tätä kautta myös jonkinlaisen "hyväksynnän" suurten massojen silmissä.
FMA taas on niin tuntematonta ja olemukseltaan brutaalia, ettei ko. lajikirjosta kovinkaan moni tarinoi julkisesti. Tuntemattomana tulee pysymäänkin siis.
Bruce Lee elää!
Kimmo K
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 44
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Tampere

FMA mietteitä

#28

Viesti Kimmo K »

Dumog, kali ym. eli noin laajemmin tuo FMA (konsepti) on tosiaan aika vähän suomessa esillä, ja huonosti vissiin ymmärrettykin. Sinällään minäkään en väitä olevani mikään syvällisesti perehtynyt asiantuntija, mutta heitänpä tähän nyt muutamia mietteitä niihin juttuihin mitä tämän aiheen alla on käsitelty.

Ensinnäkin mitä mulle edustaa FMA... Kyseessä ei ole kilpailuun tähtäävä reenaaminen, ei varsinainen elämäntapakaan, mutta ei myöskään pelkkä ip-juttu. Mun kokemuksen mukaan IP hommia ajatellen monet FMA jutut on sitä luokkaa, että raastuvassa tavataan. Joka väliin upotetaan pikku jäynää ja sovelletaan sitä mutilointia ajatellen. Eli pyrkimys ei ole pistevoitto tai edes hallinta, vaan vastustajan tuhoaminen toimintakunnottomaksi. Taatusti Ei sinällään mitään uutta ajattelua edustava 'laji'! Mutta missä ero näkyy selvimmiten, kuin teräasereenaamisessa. Voi oikeesti hyvällä syyllä kysyä, tarviiko reenata maksimaalisen tehokasta iskukulmaa, joka toimii teräaseella ym. ja maalina ei ole hakea pisteitä. Liekö tämä pitkälti se syy mihin Arikin vetoaa. Tässä joku jo aiemmin puhukin, että mitä pirua jengi reenas videolla kirveiden ym. kanssa. kieltämättä en itekään ole kauheen halukas tätä 'tarpeellisuutta' puimaan näin ihmisiä varsin tuntematta.

Ja sitten päälle voinkin todeta, mitä ilkeempiä juttuja oppii, sitä vähemmän on edes halua joutua koittamaan niiden tehoa tai toimivuutta. IP mielessä pyrin ennakoivaan tarkkailuun. Välttämällä tilanteet plaaplaaplaa... tästä on ollut potkunetissä miljuuna kirjotusta.

Miks sitten reenaan FMA:ta? helppoa vastata, vaikee sen kummemmin analysoivasti perustella. Ehkä jotakin tämmöstä:

1) Seurat on pieniä, väki yleensä hyvin saman henkistä ja suuntautunut tietyntyyliseen ideologiaan. Kaikista porukoista missä oon ees hetken ollu, olen huomannu tietyn helpon olemisen kaavan. On jotenkin tutun olosta porukkaa ja kaikki reenaa kovaa, mutta tajuaa myös että vehkeet ja jutut satuttaa jos aletaan hosumaan tai ego polskahtaa pintaan ja adrenaliinit suoniin.

2) aseet kourassa oppii liikkumisen ja etäisyyden merkityksen aivan eri tavalla. (saa olla erimieltä, tämä on mun henk koht näkemys aseettomiakin lajeja kokeilleena). Mikä tahansa kädenjatke onkin, se ei tunne armoa samalla tapaa kuin jalka tai nyrkki. On kuumottava fiilis myös oppia hallitsemaan se kädenjatke. Suojattomanakin kepeillä voi lyödä kovaa ja nopeeta jos kaveri on myös tilanteen tasalla. Ainoo mitä vakikamun kans yleensä tapahtuu, on satunnaiset kolhut sormille, ja nekin pieniä. Mutta se liike ja etäisyydet siis on se yks iso juttu.

3) Voiko tuota miksata muuhun? Kyllä ja ei. Riippuu pirusti siitä mitä tekee. Itellä ainakin on jo niin pakka ja pää sekasin, että en mä tiedä mitä pahuksen 'tekniikkaa' milloinkin teen. varmaan ajoittain teen myös pirusti päin seiniä, mutta sekin on jo parempi että tilanteen mukaan soveltaa kättä, jalkaa, muuta vartaloa ja LIIKETTÄ yhteen, kuin jäädä kyttäämään tilannetta jollekin tekniikalle erikseen, tai lähteä vääntämään sitä väkisin. Set-up tulee tilanteessa pedattua itekseen, jos ei ole kovin rajoittunut arsenaali. (en tarkota että jos osaat 1000 tekniikkaa, sulla on juttu joka tilanteeseen, vaan että jos on muutamia hyviä ideoita, voi perusjutuista soveltaa loputtomasti eri tilanteisiin. Kuka noista filipino ukoista sanoikaan(?), että kun ymmärtää ettei oikeestan ole kuin 2 kulmaa, on jo päässy pirun pitkälle)

Jos olisin kirjottamassa tätä ollu 10 vuotta sitten, olis mielipide tyyliin etukäden nönnönööö ja sit siihen nanonano askel ja hojotojopotku johon plipplop kaato ja kiaaaiah lopeetus. FMA on pistäny setin sekasin niin että mulla on joko ase tai ei ole, mutta mulla on aina 2 kättä, 2 jalkaa ja muu vartalo, niillä liikun ja teen mitä tilanteessa tulee pihalle. nyt jos nään jotakin joka sopis juttuun, tai joku opettaa mulle vaikka jonkun BJJ väännön tms. niin tilanteen tullen se sit pullahtaa ulos jos on jääny jonnekin takaraivoon.

hmmmm... menee jo sekavaks. tarvii koota taas ajatuksia :)
Kuvake
mronkain
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 8623
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Roihuvuori

#29

Viesti mronkain »

Andy kirjoitti: Onko kukaan filippiiniläisellä tyylillä painiva koskaan pärjännyt esim. ADCC:ssa tai muissa isommissa painikarkeloissa?
Ei käsittääkseni ole hirveästi näkynyt Filippiinien ulkopuolella hemmoja, jotka ilmoittaisivat tyylikseen jonkun filippiiniläisen tyylin. Syitäkin on monia, muutamia vaikka nämä:
  • filippiiniläisillä ei varsinaisesti ole kasoittain rahaa, kilpailulisenssit ja varsinkin ulkomailla kilpailu maksaa maltaita varsinkin sikäläisellä mittapuulla (paikallisissa kilpailuissa näkee paikallisia tyylejä)
  • sääntöjen puitteissa moni tyyli vesittyy kun tehokkaimmat tekniikat ovat kiellettyjä (tästä hyvä esimerkki ensimmäisestä URCC-turnauksesta Filippiineillä, siellä oli sijoiltaanmenoja yms. minkä jälkeen myös URCC:n sääntöjä tiukennettiin)
  • usein MMA-kilpailijat treenaavat siellä monia lajeja, ja päätyyli mainitaan sitten omana tyylinä, eikä tule tietoon että jotain dumogiakin treenataan (esimerkkinä tästä vaikkapa Daniel Foronda, joka on Pankrationin nokkamies Filippiineillä, vaikka treenaakin myös heimonsa perinteisiä taitoja ja Pekiti-Tirsiaa/Dumogia)
  • filippiiniläiset ovat melko pienikokoisia joten jos heitä jossain näkee, niin pienemmissä painoluokissa, jotka eivät ole niin mediaa kiinnostavia (tämä on mutua, en tiedä kuinka paljon heitä on pienemmissäkään luokissa)
  • ja sitten tietysti se, että kansainvälisissä kilpailuissa taso on kova ja kilpailijat treenaavat kovaa ja usein täysin tai lähes täysipäiväisesti, mihin päivätyötä tekevillä filippiinoilla ei välttämättä ole aikaa ja rahaa)
  • kilpailijat kansainvälisissä turnauksissa ovat myös kokeneita veteraaneja ja silloin on kokemattomamman vaikea menestyä
Sinänsä en usko että varsinkaan kilpakehässä filippiiniläiset tyylit olisivat mitenkään automaattisesti ylivoimaisia, mikään tyyli ei ole sitä, mutta niillä olisi varmasti tarjota uusia näkökulmia ja tekniikoita. Tämä on seikka, jonka esim. Dog Brothersien Marc Denny on huomannut ja nähtäväksi jää miten hänen treenaamansa kaverit pärjäävät kisoissa).

EDIT: tuolla yllä mainittu Daniel "Mumbakki" Foronda on siis treenannut myös boltongia, joka on yleisnimi hänen syntyperäisen heimonsa (muistaakseni Ifugao, Igorot-heimoja joka tapauksessa) taistelutaidoille. Siinä on paljon painia mukana.

- Marko
Viimeksi muokannut mronkain, touko 18, 2006, 11.09. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kuvake
Kuhmu
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 2558
Lauteille: Toukokuu 2005

#30

Viesti Kuhmu »

Ei välttämättä kuulla Dennyn oppilaista vähään aikaan, kun he eivät aivan heti pääse noihin suurimpiin turnauksiin. Ensin täytyy hankkia nimeä,että niihin pääsee. Mahtaako koiraveljien touhut olla aivan kokonaan fma:ta, sillä mattokamppailusta ja painista ovat hakeneet bjj oppia Machadon veljeksiltä. Tarkoittanee sitä, että otettiin sitä, mikä on tehokkainta, ainakin tuolloin taisi olla todella huonosti dumoqia tarjolla. Ja kun muistetaan,että Eric Knaus on Leo Gajen oppilaita, niin mitkä lie olleet Gajen grapling taidot tuolloin, kun oppia mattoon on pitänyt hakea bjj:stä?Mahtaisikohan Knaus kertoa koirafoorumilla, jos tuota kysyisi. :?:
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 29 kurkkijaa