Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Pekiti-Tirsia Kali ja B.I.F.F. Escrima

Filippiiniläiset ja Indonesialaiset lajit

Ylipotkija: valvoja

Vastaa
Kuvake
mronkain
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 8608
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Roihuvuori
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Pekiti-Tirsia Kali ja B.I.F.F. Escrima

#1

Viesti mronkain » marras 25, 2005, 10.48

IIsakki kirjoitti: ämä menee OT pahemman kerran mutta mitä eroa Biffillä ja tirsia kalilla on?
Siirsin tänne Bothoanin puolelle, jos tulee enemmän keskustelua aiheesta.

Eli, lyhyesti Pekiti-Tirsia Kali on "vanhempi" tyylisuunta, peräisin Filippiineiltä, B.I.F.F. taas on brittiläinen moderni tyyli.

Pekiti-Tirsia Kali on perustanut Conrado Tortal vähän toista sataa vuotta sitten. Se on kasvanut, kehittynyt ja muuttunut vuosien myötä aika paljon, nykyisellään se (omasta mielestäni) muistuttaa jopa enemmän konseptia kuin varsinaista lajia tietyssä mielessä (opetuksessa mm. keskitytään enemmän tapoihin tehdä asioita kuin varsinaisiin tekniikoihin, tai ainakin nimen omaan tapoja korostetaan). Opetus on myös hyvin erilaista opettajasta riippuen, vaikka kokonaisuus onkin sama. Suurmestari (Grand Tuhon) Leo Gaje on melkoinen persoona ja laji henkilöityykin hyvin vahvasti häneen ja hänen tapaansa tehdä asioita. Koko laji on orgaaninen kokonaisuus, jossa on monia osa-alueita, joista voi koostaa itselleen sopivan kokonaisuuden painottamalla haluamiaan asioita, tai sitten voi käydä läpi valmista curriculumia. Tietääkseni Vaasassa opetetaan yhden hänen oppilaansa, Bill McGrathin näkemystä lajista, siinä on kiinteämpi curriculumi ja selkeämmin tekniikoita.
B.I.F.F. (British International Fighters' Federation) Escrima taas on Jay Dobrin -nimisen kaverin perustama systemaatinen näkemys filippiiniläisistä taistelutaidoista, siinä on kiinteämmin mukana mm. astejärjestelmä, tekniikkapohjainen curriculumi ja rakenne (tämä on oma näkemykseni, joka on ehkä jo vanhentunut, oikaiskaa BIFFiä treenaavat, jos olen väärässä). Olen itse treenannut molempia ja molemmat ovat mielenkiintoisia ja hauskoja. Tällä hetkellä itseäni kiinnostaa enemmän Pekiti, mutta se on vain henk. koht. näkemys. Jos mahdollista, kokeile molempia ja päätä sitten. Filippiiniläisissä lajeissa yleensä kiehtoo niiden monipuolisuus, tarkoituksenmukaisuus, henkinen skarppius (koska treenataan aseilla, ei ole varaa olla henkisesti poissa treeneissä) ja tietty muodollisuuden puute ja rentous.

EDIT: tässä clipissa Tuhon Bill McGrath (vas.) ja Grand Tuhon Leo Gaje:
http://www.pekiti.com/video_clips/LEO96-ALL.mpg" onclick="window.open(this.href);return false;
Lisää Pekiti-Tirsia Kali -clippejä täällä.

Ja tältä sivulta löytyy clippejä Jay Dobrinista ja B.I.F.F.:istä:
http://www.fmaland.co.uk/videos.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

- Marko
Viimeksi muokannut mronkain, touko 14, 2007, 15.03. Yhteensä muokattu 2 kertaa.


mesiajuh
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 73
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Jyväskylä
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#2

Viesti mesiajuh » marras 25, 2005, 12.38

Moi.

B.I.F.F Escrima -järjestelmässä opetellaan "tekniikoita" 4. ensimmäisellä
oppilasasteella. Sen jälkeen uusia "tekniikoita" ei tule, vaan tasojen sisältö koostuu erilaisista harjoitteista ja periaatteista ja niiden soveltamiseta.
Näitä "tekniikoita" tai "periaatteita" sovelletaan esim kahden kepin harjoittelussa tai veitsillä tai aseettoman taistelun harjoittelussa tai useampaa hyökkääjää vastaan tapahtuvassa harjoittelussa. Tai siten, että toinen on maassa ja toinen ei ole yms. ja jne.
Jos Pekiti Tirsia on Gajen näkemys kamppailusta/taistelusta on B.I.F.F escrima Dobrinin näkemys siitä.

t:Juhani Mesiäinen

Kuvake
mronkain
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 8608
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Roihuvuori
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#3

Viesti mronkain » marras 25, 2005, 12.42

Filippiiniläisissä lajeissa on oikeastaan tyypillistä tuo, että kukin laji/tyyli on kehittäjänsä ja/tai mestarinsa näkemys taistelusta ja sen opettelusta. On myös hyvin tavallista että parhaimmat oppilaat perustavat omat tyylinsä. Ennen vanhaan oli myös tavallista että he saattoivat haastaa mestarinsa, joten he olivat hyvin valikoivia oppilaita valitessaan.

- Marko

Kuvake
Ari
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 3046
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Jyväskylä
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#4

Viesti Ari » marras 25, 2005, 21.14

En menisi kutsumaan BIFF escrimaa tekniikkapohjaiseksi, jos sillä tarkoitetaan pitäytymistä tietyissä tekniikoissa tiettyihin tilanteisiin. Toki tietynlainen tekninen osaaminen täytyy hioa kuntoon, jotta on tarvittavat työkalut tehokkaaseen toimintaan. Eihän esim. (kunnollinen) lyöntivoima kepillä synny tyhjästä. Tiettyjen ratkaisujen sijaan keskitytään enemmänkin toimimaan tiettyjen (toivottavasti järkevän ja toimivan ratkaisun mahdollistavien) periaatteiden mukaan. Toki ihan alussa järjestelmä voi tuntua melko jäykältä, kun paukutetaan tiettyä torjuntaa tiettyyn lyöntiin ja tehdään perään tietty jatko. Ainakin meillä jo alkeiskurssin aikana siirrytään myös soveltavan harjoittelun pariin. Marko voi itsekin vilkaista tasovaatimuksia BIFF escrima -kirjasta, kun se kerran löytyy. Alussa oppilastasoilla on tiettyä muotoa noudattavaa tekniikan hiomista, myöhemmillä oppilastasoilla on yhä enemmän soveltavaa harjoittelua ja lopulta ollaan pelkässä soveltavassa harjoittelussa. Ja kun kerran tekemisessä on muoto rikottu, niin ainakin jollakin tasolla täytyy ymmärtää ne periaatteet, jotka tekevät hommasta toimivan.

Kuvake
mronkain
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 8608
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Roihuvuori
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#5

Viesti mronkain » marras 26, 2005, 01.07

Ei kai filippiiniläisissä lajeissa yleensäkään pitäydytä tiettyihin tilanteisiin, tarkoitin oikeastaan vain tuota tiettyjen peruslyöntien harjoittelua, jota joskus myös abecedarioksi kutsutaan. Kyllähän esim. noista Dobrin-clipeistä näkee että varsinainen harjoittelu on enemmän vapaata sovellusta. Silti se eroaa käytännössä aika paljon (sen vähän pohjalta mitä minulla kummastakin on kokemusta) PTK:sta. Aika vaikea noita on selittää, se pitää kokea itse.

-Marko

JKoskinen
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 764
Lauteille: Tammikuu 2006
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#6

Viesti JKoskinen » tammi 25, 2006, 20.58

Olenko ymmärtänyt oikein, että suomessa on harjoitellaan kahdessa eri piirissä Pekitiä? Westersund on muistaakseni tämän Bill McGrathin oppilas. Ja Saksastakin on taidettu oppia hakea. Ja tämä toinen piiri on siis yhteydessä Filippiiniläiseen kaveriin. Olikohan vielä niin, että Gajella ja McGrathilla on tiet eronneet jossain vaiheessa?

Itsellä ei ole kuin vähäinen B.I.F.F. -kokemus, mutta joitain Pekitin harjoitteita on tullut tehtyä.

Tuosta vertailusta sen verran, että katselin kerran jotain Serrada-videota ja Inosanton videota, ja hyvin pitkälti samalta näytti biffiin verrattuna. Pekiti taas eroaa sen pitkän kepin kanssa.

Kuvake
mronkain
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 8608
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Roihuvuori
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#7

Viesti mronkain » tammi 25, 2006, 22.42

JKoskinen kirjoitti: Olenko ymmärtänyt oikein, että suomessa on harjoitellaan kahdessa eri piirissä Pekitiä? Westersund on muistaakseni tämän Bill McGrathin oppilas. Ja Saksastakin on taidettu oppia hakea. Ja tämä toinen piiri on siis yhteydessä Filippiiniläiseen kaveriin. Olikohan vielä niin, että Gajella ja McGrathilla on tiet eronneet jossain vaiheessa?
No tästä periaatteessa löytyy netistä infoa aika paljon, enkä pidä itseäni kovinkaan päteväni kommentoimaan koko hommaa, mutta oikeastaan voisi puhua eri lähteistä pikemminkin kuin eri piireistä. Suomessa porukalle minun käsitykseni mukaan on tärkeintä saada ylipäänsä treenata, ei tehdä asiasta politiikkaa...

Nykyisin tilanne on se, että molemmat opettavat omissa organisaatioissaan Pekiti-Tirsiaa ja varmasti parhaiten erot saa selville kun käy molempien opissa ja katsoo itse mistä on kyse. Bill McGrath on Suomessakin käynyt, en tiedä onko tulossa jatkossa, Leo Gaje ei vielä, mutta hänen Euroopan pääopettajansa Uli Weidle on (ja on tulossa uudelleenkin). Leo Gaje pitää leirejä säännöllisesti myös Tukholmassa ja Saksassa (muuallakin, mutta nuo ovat lähimmät).

Molempien opettajien meiliosoitteet löytyvät tarvittaessa jos joku haluaa heiltä tätä kysellä.

- Marko

Kuvake
Euchrid
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 104
Lauteille: Kesäkuu 2005
Paikkakunta: Jyväskylä
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#8

Viesti Euchrid » tammi 25, 2006, 22.52

JKoskinen kirjoitti: Olenko ymmärtänyt oikein, että suomessa on harjoitellaan kahdessa eri piirissä Pekitiä? Westersund on muistaakseni tämän Bill McGrathin oppilas. Ja Saksastakin on taidettu oppia hakea. Ja tämä toinen piiri on siis yhteydessä Filippiiniläiseen kaveriin. Olikohan vielä niin, että Gajella ja McGrathilla on tiet eronneet jossain vaiheessa?
Vastaan mitä osaan. Eli GT Gajen ja McGrathin tiet ovat tiettävästi eronneet, tosin mitään suurta ja yleistä tiedonantoa ei ainakaan meille asti ole tullut. McGrath pyörittää kai edelleen Pekiti-Tirsia Internationalia ja ainakin Global Organisationin sivulla GT Gaje kirjoittaa kahden järjestön eronneen.

Mitä tulee kahdessa piirissä harjoittelemiseen, niin en ole sellaista huomannut. Ainakin meillä Jyväskylässä vaan treenataan eikä oteta kantaa liitto-ongelmiin.

McGrathan lajin Suomeen toi, mutta Saksan Uli Weidle on viimeisimmän seminaarin Suomessa pitänyt (ja Ulihan on siis GT Gajen alaisuudessa) ja jatkoa tälle on tiedossa. Tosin luulen että harva kieltäytyisi osallistumasta pelkän periaatteen nojalla jos McGrath seminaarin täällä pitäisi?

Ja nämä kirjoitukset ovat tietysti vain minun käsityksiä, joten niistä on turha vetää mitään suurempia linjoja, jooko? :)

Edit: Markohan se ehti jo ensin.. :D
Jyri Rintala

jussmatt
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 119
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: PK-seutu
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

#9

Viesti jussmatt » tammi 27, 2006, 13.18

Omalta osalta syy siihen miksi olen siirtynyt Ulin ja Gaje opetukseen on siinä että Saksa on lähellä meitä ja Gaje käy kerran vuodessa Euroopassa opettamassa. Muutaman tunnin lennolla pääsee Stuttgartiin ja sieltä 1/2h bussi matka Reutlingeniin, USA lähtö vaatisi hiukan enemmän vaivaa. Vuonna 2001 kävin Filippiineillä Gajen kahden viikon leirillä ja siellä tuli tutustuttua ensimmäisen kerran Gajen. Vuosien varrella olen tavannut molemmat herrat useaan otteeseen. Valitettavasti Bill ei käy enään Euroopassa opettamassa ja Kalissa (tai missä lajissa tahansa) tarvitaan henkilökohtausta ohjausta/opetusta. Itse pidän Pekitin harjoittelusta sen verran eli oppia pitää saada enemmän ja jatkuvuutta harjoitteluun.

Sen suurempaa dramatiikkaa tässä ei ole.

-jussi-


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 kurkkijaa