Tähän johtopäätökseen on tullut myös Sayoc-porukka. Heillä onkin DVD nimeltä Stickgrappling, jonka yhteydessä he mm. kävivät tuollaisia otteluja, joissa ainoa suojat olivat hammas- ja alasuojat. Muuten ihan juego todo (kaikki käy) otteluita, eli tässä yhteydessä tarkoittaa ettei ollut rajoitettu etäisyyttä tai esim. pystyotteluun vain. Tietääkseni (en ole DVD:tä nähnyt, jos joku on, saa kommentoida) kävi juuri näin, eli mentiin äkkiä iholle joko pystyssä tai maassa.Ikuinen Oppilas kirjoitti: kyse oli hypoteettisesta tilanteesta jossa 2 heppua taistelee kovin kepein ilman mitään suojia(ei myöskään muita aseita/useampia vastustajia). Tässä tilanteessa näkisin paremmaksi lyhyellä etäisyydellä mennä iholle ja painiksi (jos kaveri vähääkään samaa kokoa) ja lopettaa homma sitä kautta.
Toisaalta sekä Bakbakanilla että Pekiti-Tirsiassa on ollut Filippiineillä noita minimisuojin tai ilman suojia otteluita, joissa tietääkseni on lyöty polviin (toki myös päihin).
Oleellisin pointti on mielestäni, että jos kyse on taistelusta, aina voi tulla vammoja molemmille. Kyse on riskin arvioinnista, eli siitä, onko itse niin taitava ja nopea että ottaa vähemmän hittiä kuin vastustaja ja vähemmän kriittisiin paikkoihin.
Mielestäni Dog Brotherseja vähän turhaankin mollataan siitä että kypärä tekisi varomattomaksi. Kyllähän hekin hokevat tätä "Protect your IQ" -lausetta ja videoilla/DVD:illä korostetaan pään suojausta ja sitä ettei mennä alas ennen kuin sen vastustajan ase on saatu paikkaan josta se ei ehdi lyömään päähän. Silti näin voi käydä. Kehäänkin nouseva kaveri tietää että voi käydä niin että taju lähtee tai tulee vammoja.
Jos joku sanoisi että on kehittänyt tyylin, jossa lyödään vain polviin, sanoisin että vai niin, kerropa lisää, mutta jos se on vain yksi maali muiden joukossa, se on vain normaalia.
Itselleni ainakin riskin arviointi on yksi tärkeimmistä taktisista pointeista koko hommassa.
- Marko