Jiu-jitsu Suomessa ennen vuotta 1958

[Jasse]

Mainittakoon vielä että tosiaan tavoite ja toivomus on saada kirja ulos tämän vuodenlopussa, mutta saattaa hyvin mennä seuraavan vuoden puolelle. Olen nyt kahden vuoden aikana kirjoiottanut kymmenen lukua ja ajatuksena on kirjoittaa yhteensä kaksikymmentä lukua. Kirjoittelen kirjaa "rakkaudesta lajiin" silloin kun aikaa ja inspiraatiota on.

Ajatuksena on myös tarjota "historiallisen jujutsun" seinaareja/luentoja joissa osallistujat pääsevät tutustumaan yhden tai useamman 1900-luvun alkupuolen jujutsu-oppaan tekniikoihin ja taustoihin.

[Jasse]

Mainittakoon että kirjan kirjottaiminen ei ole edennyt työ ja opiskelu kiireiden vuoksi. Saa nähdä miloin taas on aikaa tutkia ja kirjoittaa.

[sikajudoka]

Kaukopartiomiesten lähitaistelukoulutuksesta on ollut juttua ketjussa. Luin juuri entisen tiedustelumiehen Jukka L. Mäkelän kirjan Osku
Tiedustelua ja kaukopartiointia välirauhan ja jatkosodan ajoilta. Siinä kerrotaan, että partioradisteille annettiin erikoiskoulutusta keväällä 1940 Järvenpään Yhteiskoululla. Kyynelradiokoulutuksen lisäksi siihen kuului hiihto- ja marssikoulutusta sekä runsaasti jiujitsua. Kuka koulutti, ei kerrottu.

[Jasse]

Kiitos sikajudoka tiedosta/vinkistä!

[sikajudoka]

Sellainen lisäys, että kirjassa kerrotaan yhden painimestarin ja yhden nyrkkeilymestarin käyneen välillä Osasto Kuismasen päämajassa Kossalmella antamassa oppejaan, joita hyödynnettiin vankien sieppauksessa. Kuismanen arvosti urheilullisia miehiä, erityisesti hiihtäjiä.

Tässä yleistietoa kaukopartiojoukosta

https://erillinenpataljoona4.fi/blog/osasto-kuismanen/

[sikajudoka]

Kamppailuhistoriasta vielä kiinnostuneille tiedoksi, että tuo kaukopartiomiesten painikouluttaja oli Vaasan Voima-Veikkoja edustanut Ahti Hautalampi, joka siviilissä toimi poliisina.

Kuvassa vasemmalla.

[Jasse]

Täällä onpi hienoja valokuvia saksalaisen jiu-jitsu isästä Erich Rahnista ja oppilaistaan. Liittyy aiheeseen niin että 30-luvulla saksassa oppimiaan jujutsu-temppuja opetti Viipurilainen Emil Kokko vuosittaisella poliisien urheilukurssilla Vierumäellä. Eiköhän vain sotien aikainen jujutsu-oppi ollut tuoilta Kokolta peräisin.

https://berlin.museum-digital.de/series/3505#objects

[Jasse]

Saksalaisten lähitaistelu treeniä/promoa vuodelta 1944. ekalla videolla kohdassa 15.00-19.30 jiu-jitsua ja nyrkkeilyä. Ehkä ovat samoja temppuja jotkut suomalaisetkin oppineet saksalaisilta.

[sikajudoka]

Jiujitsu-oppi tullut varmaan Saksasta, koska välirauhan aikana sotilaallinen yhteistyö tiivistyi selvästi. SS-miehet nyt tunnetuimpanaa

[Antti]

Majuri Saarinen kävi helmikuussa 1941 seuraamassa upseerien lähitaistelukurssia, mutta siellä ei ainakaan koulutettu jiu-jitsua.

[sikajudoka]

Saarinen taisi olla pioneerijoukkojen puolella. Tämän tutkimuksen mukaan nyrkkeily ja jiujitsu olivat SA- ja SS - joukkojen suosiossa.

https://academic.oup.com/gh/article-abs ... 57/2726730

[Antti]

Juu, Saarinen vieraili Pioneerikoulu 2:ssa Dessau-Roßaussa.

Tämän tutkimuksen mukaan nyrkkeily ja jiujitsu olivat SA- ja SS - joukkojen suosiossa.

Niin, kuten täälläkin on varmaan mainittu, Hitler katsoi nyrkkeilyn ja jiu-jitsun olevan SA-miehille ammuntaa ja muuta sotilaallista touhuamista tärkeämpiä harrastuksia. Tiivistetysti: Nyrkkeilijä Ludwig Haymann opetti SA:lle 1922 alkaen nyrkkeilyä ja jiu-jitsua, ja vuonna 1929 järjestettiin SA-miesten mestaruuskisat nyrkkeilyssä, jiu-jitsussa ja painissa. SS-miehille suositeltiin jiu-jitsua osana ruumiillista kasvatusta vuonna 1931. Vuonna 1934 Leibstandarte SS:ssä oli seitsemän treeniryhmää: nyrkkeily, voimailu (paini, painonnosto, jiu-jitsu), yleisurheilu, käsipallo, jalkapallo, voimistelu ja uinti. Tästä on varmaan vielä matkaa siihen, että voitaisiin sanoa jiu-jitsun olleen SS-joukkujen suosiossa, puhumattakaan varsinaisesta sotilaskoulutuksesta 1940-luvulla.

Lajien suosiosta Saksassa ylipäänsä kertovat ehkä jotain seurojen määrät vuonna 1937 (löytyy viitatusta kirjasta s. 209):

• pöytätennis 12857

• painonnosto 10987

• miekkailu 6095

• jiu-jitsu 5511

• biljardi 4387

• golf 3085

[Antti]

Hermann Tesken Der Nahkampfschule (1930) jakaantuu kahteen osaan, jotka ovat ”Jiu-Jitsu” ja ”Boxen”. Kirja kuului Yleisesikunnan kirjaston kokoelmaan ainakin kahtena kappaleena.

Yleisesikunnan kirjastossa oli myös sveitsiläinen Jaques ja Robert Leuteneggerin Nahkampftechnik (1941). Se sisältää kyllä jiu-jitsu-temppuja, mutta jiu-jitsua ei muistaakseni mainita siinä nimeltä.

Suomen sotilasasiamies Bernissä oli hankkinut niin ikään sveitsiläisen M. Brunnerin kirjan Der Nahkampf (1940), jonka aseetonta kamppailua käsittelevässä osassa kerrotaan sen koostuvan ”nyrkkeilystä ja painista (jiu-jitsusta)”.

[sikajudoka]

Voihan olla, että jiujitsua opeteltiin Suomessa ihan puhtaasti kirjoista. Joka tapauksessa pääpaino oli tietysti ampuma- ja hiihtoharjoittelussa, koska nämä olivat kriittisiä taitoja kaukopartiomiehille.

[Jasse]

Tuskinpa puhtaasti kirjoista. Onkai täälläkin tullut mainittua että ruotsalainen Viking Cronholm kävi vuonna 1910 Helsingissä opettamassa jiu-jitsua poliiseille ja siviileille. Ja että Emil Kokko opiskeli saksassa poliisien urheilukoulussa jossa treenasi mm. Jiu-jitsua. Kokko sitten suomeen palattuaan veti koko 30-luvun vuosittaisia urhelukursseja poliiseille ( mukana oli myös mm. Vankiloiden vartioita) jossa treenattiin mm. Jiu-jitsua. Eli ainakin näitä reittejä JJ-temput levisivät ns. kädestä käteen.