Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Kamppailulajit ja ikärajat

Löylyttelyä yli lajirajojen. Kaikkien kamppailulajien yhteisalue.

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Kuvake
johannes
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 1843
Lauteille: Maaliskuu 2005
Paikkakunta: Haukipudas!

#121

Viesti johannes »

Ikuinen Oppilas kirjoitti:
johannes kirjoitti:
K.Maga kirjoitti:Johannes hei,se satakiloinen viiksekäs Pekka pyyhkii kuitenkin 50-kiloisilla tyttötukilla lattioita halutessaa,joten älä mene sille sanomaan,että "lällällää,etpäs pysty tekee hyppytakakiepparii". :lol: ;)
Jos ei pysty hyppytakakieppariin,niin kannattaa pitää suu kiltisti supussa kamppailutaidosta puhuttaessa.
Johannes tässä kommentissa tiivistyy tietämyksesi kamppailu-/ip-taidoista :badgrin:
Jep. jos osaa takakiepparin,niin ei tarvitse osata mitäänmuuta. Jos ei osaa takakiepparia,niin muusta ei ole paljoa hyötyä.
"There's no business like ho business" :pimp:
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 16086
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

#122

Viesti Kari Aittomäki »

Piti heti mennä kokeilemaan vieläkö lähtee.
Tynnyriin tuli lommo 180-195cm välille.
Eli Johanna on oikeassa!
kkkk
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 948
Lauteille: Toukokuu 2006

Re: Kamppailulajit ja ikärajat

#123

Viesti kkkk »

Nelson kirjoitti: Mikä on mielestänne sopiva ikäraja kamppailulajiharrastuksen aloittamiselle? Toki vaihtelee varmaan jokaisen mielessä lajikohtaisesti niin voisitte mainita lajejakin.

Minusta jos lajissa opetetaan vähänkään vaarallisempia tekniikoita(esim krav maga) niin ikäraja ehdottomasti 18v. Monissa lajeissa ikärajat tuntuvat olevan kuitenkin jossain 13v-15v tietämillä. Minusta teini-ikäiset eivät ole vielä tarpeeksi vanhoja ottamaan vastuuta vaarallisempien tekniikoiden hallitsemisesta. Ja jos muistelee ylä-asteen meininkiä niin ei todellakaan sellaisia taitoja sinne. Ei todellakaan.

Tietysti painilajit soveltuvat varmasti ihan ok nuoremmillekin.

Kommentteja?
Riippuu varmasti paljon lajista ja harjoittelun tarkoitusperistä.

Kilpaurheilulajeissa kuten judossa ja painissa ideaali aloitusikä on tuossa 8-10 vuotiaana. Tutkitusti motoriset- ja taito-ominaisuudet kehittyy optimaalisimmin lapsena. Aikuisena niiden kehittyminen on paitsi moninverroin hitaampaa niin myös tietyn pisteen jälkeen mahdotonta. Samoin voimaharjoitteluun pitäisi päästä täydellä teholla silloin kun kropan oma hormoonituotanto on maksimissaan. Se taas tarkoittaa sitä että voimaharjoittelu olisi aloitettava jo ennen murrosikää. Fysiologisten lisäksi tulee myös henkiset, kilpailemisen ja voittamisen oppiminen, ottelutaktiikan luominen ymv. asiat. Nämä kaikki seikat johtaa siihen, että 8 vuotiaana aloittaneella on paljon paremmat edellytykset saavuttaa oman potentiaalinsa rajat kuin esimerkiksi 15 vuotiaana aloittaneella.
kkkk
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 948
Lauteille: Toukokuu 2006

#124

Viesti kkkk »

Lisätään vielä, että kun kysymys olikin sopivasta eikä ideaalista aloitusiästä niin ainakin judon kohdalla kaikki iät on sopivia. Kunhan vain ymmärtää em. kehittymiseen liittyvät lainalaisuudet. Akuisena aloittaneesta ei enää voi tulla kovin kaksista judokaa, mutta mukavan harrastuksen lajista voi toki silti itselleen tehdä. Painissa voi olla jo hankalampaa aloittaa vanhempana kun lajissa ei arvosteta juurikaan muuta kuin maksimaaliseen menestykseen tähtäävää kilpaurheilua. Seurasta riippuu.
kkkk
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 948
Lauteille: Toukokuu 2006

#125

Viesti kkkk »

Simpanssi kirjoitti: Ainakin judossa tätä asiaa on mietitty. Judoahan opetetaan jo 5-6-vuotialle. Ja opetuksen tapa onkin seuraava.

1. Junnuille eli alle 15-vee ei opeteta lukkoja tai kuristuksia. Poikkeuksena vihreä tai ylempi vyöarvo. Tai muuten ilmennyt kypsyys. Itse muistan, että kuristukset yms tulivat ohjelmaan 12-vuotiaana(vihreä vyö silloin) ja kisoissa ottelin kuristukset ja käsilukot (B-juniorit eli 15-18vee) mukana 13-vuotiaana.
Kilpaurheilun näkövinkkelistä noilla junnusäännöillä kustaan kyllä omaan nilkkaan = annetaan tarpeetonta etulyöntiasemaa muille judomaille joilla vastaavia rajoitteita ei ole. Kun suomalaiset antaa olosuhteiden pakosta tuota tasoitusta muutenkin, niin itse näkisin olevan paikallaan junnusääntöjen rukkaamisen tai jopa täydellisen poistamisen.

Henkilökohtaisesti uskon, että kilpaurheilu itsessään kasvattaa lapsia ymmärtämään tiettyjen tekniikoiden, kuten kuritukset ja lukot, vaarallisuuden. Kun harjoittelun motiivina on menestyä kilpailuissa eikä hankkia itsepuolustustaitoja, en näe ko. tekniikoiden opettamisessa lapsillekaan haittaa.

Ehkä kompromissina kuristusten ja lukkojen opettamisen voisi rajata vain tietylle, erittäin kilpailuorientoituneelle porukalle, säilyttää massalla kuitenkin nykyiset rajoitukset. Tällä tavalla turvattaisiin tulevien huippujen tekninen kehitys samalla tasolla kuin muissakin maissa.
yasar
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 32
Lauteille: Kesäkuu 2006

#126

Viesti yasar »

Löysin tanne ihan vahingossa :oops: , ja nyt haluankin heti kysya; olenko aivan kammottava aiti, kun poika aloitti taekwondon 6- vuotiaana?

Meidan Maassamme lapset aloittavat ennen kouluun menoa jo aika tehokkaan treenaamisen; 3 x viikossa/ 1.5 tuntia kerrallaan. Nyt tama -98 syntynyt poika on kaynyt jo kaksissa kisoissa, ja molemmilla kerroilla mitaleilla (ja osanottajia molemmilla kerroilla reilu 15 :) ). Kilpailuvietti valtava, ei jannita ja sanoo olevansa jonain paivana Euroopan mestari :D .

Sparrattu on ilman suojia ja suojien kanssa, ja kilpailuissa paaosumat sallittu :oops: Eli aikamoiset erot meilla taalla ja sitten vaikka Suomessa...

En ole ollenkaan edes ajatellut asiaa "negatiivisella" mielella... Miksei lasten saisi aloittaa hyvissa ajoin?? Minka ikaisena Suomessa lasten ottelut ovat "sallittuja"??

Treenari on aivan erinomainen lasten kanssa (4 Dan), ja harjoituksiin kuuluu voimistelua, trampoliinia, joukkuepeleja, Poomseja ja tekniikkaharkoituksia, sparrausta, venytysta ja vanutusta...monipuolista touhua mihin kuuluu myös mahdollismman aikaisessa vaiheessa kilpailuttaminen.

Tallainen ulkosuomalaisen nakökulma...harrastan itsekin viela vanhoilla paivillani :shock: ...ja toivottavasti nyt ei tule kakkaa niskaan, silla me kaikki vanhemmat olemme siella mukana viela tassa vaiheessa INNOKKAASTI kannustamassa. Parin vuoden paasta ei taida enaa hermot kestaa.

Kiittaa ja kumartaa mielenkiintoisesta palstasta!
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 93835
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

#127

Viesti Mika »

Yasar, :tervetuloa:


Lasten kilpailemiseen liittyen soraääniä kuuluu joskus ihan siksikin, että kilpaileminen lisää kilpailumielialaa. Niin, tiedän, tätäkin siinä haetaan, tai jos ei haeta, se tulee ikäänkuin kylkiäisinä, eikä sitä yleensä pidetä pahana asiana. Mutta kuten täälläkin on muutamassa ketjussa käynyt ilmi, se voidaan sellaisena kokea. Luulisin tähän liittyvän hyvin vähämuotoista kilpaurheilua nuorempana (tai ei ole kilpaurheiltu lainkaan), mikä taas on saattanut johtua monista tekijöistä (itseluottamuksen puute, kehonhallinnan tavallista hitaampi kehittyminen, omien liikuntakykyjen aliarviointi vaikkapa koulun liikuntatuntien perusteella jne. jne.).

Ne jotka ovat itse kilpailleet nuorempana, eivät useinkaan pidä lasten ja nuorten kilpailemista huonona asiana, päinvastoin. Ne jotka ovat perehtyneet evoluutiotieteisiin, tietävät tietynlaisen kilpailemisen olevan niin syvällä geeneissämme, että sen totaalinen pois ottaminen on sula mahdottomuus.

Siltikään tässä asiassa ei ole oikeaa ja väärää. Selvä enemmistö kuitenkin lienee olemassa. :)
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
fatman
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 4041
Lauteille: Helmikuu 2005
Paikkakunta: Karkkila

#128

Viesti fatman »

Kuten Mika jo totesikin, on lasten kilpailuissa ja kilpailuttamisessa ainakin ne kaksi puolta. Saadaanko kilpailemisesta se hyvä talteen, on varmasti pitkälti kiinni lapsen vanhempien ja urheiluseuran asenteesta kilpailuun. Jos homma pidetään sellaisena jännänä leikkinä, jossa tärkeintä on osallistuminen ja hauskanpito ovat hyödyt varmasti haittoja suuremmat. Lapsen minäkuva vahvistuu sekä voittojen että tappioiden kautta. Jos taas voittamisesta ja vain voittamisesta tehdään tärkein tavoite vääristyy lapsen käsitys maailman menosta aika pahasti.

Oma tyttäreni on nyt kuusivuotias ja menossa ensi syksynä kouluun. Hinku olisi hirveä päästä kilpailemaan. Ihan sama onko kyseessä laulu-, tanssi-, paini- tai joku muu kilpailu, sinne on päästävä. Kun kysyin miksi kilpailuihin olisi kiva osallistua, oli vastaus aivan selvä "Koska kun voittaa saa palkintoja!".
Emme vaimon kanssa kumpikaan harrasta mitään kilpailulajia emmekä muutenkaan kohkaa voittamisesta edes penkkiurheilijoina. Taitaa se kilpaluvietti olla aika vahvasti meihin sisäänrakennettuna. Meidän aikuisten tehtävä on yrittää ohjata lasta oikeaan suuntaan ja asenteeseen myös kilpailussa, oli kyse sitten urheilusta tai taiteesta.
Ja tietysti homma etenee lapsen ehdoilla. Niin kauan kun lapsi itse haluaa ja nauttii kilpailusta on asiat hyvin. Jos lapsi kilpailee aikuisten puolesta saadaan aikaan pelkkää vahinkoa.

Sinulla Yasar, on ilmeisesti asiat tässä suhteessa hyvällä mallilla. Omien valintojen kyseenalaistaminen ja punnitseminen on aina hyvästä. Anna lastesi kilpailla ja harrastaa, kun he siitä ilmiselvästi nauttivat. Kriittisen mielenlaadun omaavana varmasti huomaat, jos asiat kääntyvät epäterveeseen suuntaan.
In my heart, in my mind, in my soul
lalalaalaa lalalaalaa lalalaa
Kuvake
Samurai
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 318
Lauteille: Marraskuu 2005
Paikkakunta: Baía

#129

Viesti Samurai »

fatman kirjoitti: Kuten Mika jo totesikin, on lasten kilpailuissa ja kilpailuttamisessa ainakin ne kaksi puolta. Saadaanko kilpailemisesta se hyvä talteen, on varmasti pitkälti kiinni lapsen vanhempien ja urheiluseuran asenteesta kilpailuun. Jos homma pidetään sellaisena jännänä leikkinä, jossa tärkeintä on osallistuminen ja hauskanpito ovat hyödyt varmasti haittoja suuremmat. Lapsen minäkuva vahvistuu sekä voittojen että tappioiden kautta. Jos taas voittamisesta ja vain voittamisesta tehdään tärkein tavoite vääristyy lapsen käsitys maailman menosta aika pahasti.

Oma tyttäreni on nyt kuusivuotias ja menossa ensi syksynä kouluun. Hinku olisi hirveä päästä kilpailemaan. Ihan sama onko kyseessä laulu-, tanssi-, paini- tai joku muu kilpailu, sinne on päästävä. Kun kysyin miksi kilpailuihin olisi kiva osallistua, oli vastaus aivan selvä "Koska kun voittaa saa palkintoja!".
Itse kommentoisin tähän ja Yasarin kommenteihin seuraavaa:

Mielestäni Fatman kuvaili tuossa hyvin lasten kohdalla Kisailua. Jännää Leikkiä jossa Osallistuminen ja Hauskanpito ovat tärkeimpinä. Kilpailussa tärkeintä on voittaminen. Ei itsensä, vaan muiden, aina, ja juuri seuraavassa kisassa.

Nyky-yhteiskunta kasvattaa helposti kilpailemaan. Aina mitataan ja pisteytetään (joka sinällään on ihan ok) ja usein myös verrataan muihin, eli pistetään paremmuusjärjestykseen. Tämä on ok parhaiden kohdalla, mutta harvemmin ruokkii hännähuippujen motivaatiota kyseisessä asiassa. Erityisaineissa tämäkin lienee ok, eihän kaikkien tarvitse matikkaa hallita kovin hyvin, onhan laskimet keksitty. Liikunnan kohdalla kuitenkin puhutaan sellaisesta asiasta joka ihan kaikkien olisi hyvä tehdä ja nauttia. Se on tulevan elämänlaadun ja terveyden kannalta todella tärkeää.

Fatman mainitsi että lapset haluavat voittaa palkintoja. Se lienee melkolailla yhteinen piirre ihan kaikilla lapsilla. Lasten kilpailuissa usein onkin (ja hyvä niin) että kaikki osallistujat voittavat jotain. Mutta lapsilla on myös sisäänrakennettu tarve miellyttää vanhempiaan, ja muita autoriteetteja (opettaja, valmentaja...) joten ei tarvitse kummallista sanavalinnan ja ilmeen yhdistelmää, kun viaton kysymys "Haluaisitko pekka sinäkin osallistua kilpailuihin"? muuttuu selkeäksi kehoitukseksi että "isä olisi sinusta tosi ylpeä jos osallistuisit kilpailuihin".

No joo. alan kuulostaa aika kilpailuvastaiselta, mitä kyllä lasten kohdalla olenkin. Kisailu on sitten erikseen, se tyydyttää lasten sisästä kilpailuntarvetta mainiosti. Ja kaikkihan liittyy lopulta vain siihen minkälaisia ihmisiä haluamme lastemme olevan/tulevan, ja minkälaisessa maailmassa haluamme heidän elävän.

Yasar: Et ole kammottava äiti vaikka poikasi aloitti 6 vuotiaana TKDn. Minun poikani on ollut monesti katsomassa Capoeira-treenejä ja hän on vasta kohta 4 kk. Tosin ihmetyttää kyllä tuo, että siellä potkitaan päähän ja sparrataan sekä suojilla että ilman. Mielestäni se voi hieman pienen ihmisen päätä sekoittaa (tai sitten selventää, riippuu mitä haetaan) jos noin pienenä aikuiset suorastaan kehoittavat potkimaan kaverista ilmat pihalle. Monipuolista liikunnallista kehitystä (joka on ehkä se tärkeä asia mitä tuon ikäinen voi saada, ja jota kuvasitkin treeni-kuvauksessasi) saa mielestäni ilman sparriakin.

Mutta kukin tekee niinkuin haluaa. Ihmiset käyttävät liikaa aikaa muiden kyttäilyyn ja arvosteluun, sekä toisaalta muiden arvostelun kuuntelemiseen omasta toiminnastaan.
Parasta suunnata sekin energia vaan siihen omaan juttuun niin tulee tehtyä hyvin.

Axé, Samurai (wanha tkd-traanaaja myös)
Capoeira on Capoeiraa. Mikä tahansa muu määritelmä on puutteellinen.
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 93835
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

#130

Viesti Mika »

Samurai kirjoitti: Nyky-yhteiskunta kasvattaa helposti kilpailemaan. Aina mitataan ja pisteytetään (joka sinällään on ihan ok) ja usein myös verrataan muihin, eli pistetään paremmuusjärjestykseen.
Tämä ei ole uusi ilmiö, todellakaan.

Kukaan meistä ei synny tasavertaisena. Onneksi altruistisina eläiminä pyrimme muilla tavoin tasoittamaan näitä eroja, mutta on ihan synnynnäistä järjestää asioita - ihmiset mukaanlukien - järjestykseen, vaikka sitten paremmuusjärjestykseen.

Kilpaileminen on aivan luonnollista ja sitä tulisi sellaisena käsitellä. Vasta kun kilpailusta tulee itse tarkoitus, ollaan menty väärään suuntaan, ainakin lasten kanssa.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
yasar
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 32
Lauteille: Kesäkuu 2006

#131

Viesti yasar »

Hyvia komentteja, kiitos ;) Tulin lauteille hikoilemaan lisaa...

Tuota juuri halusin tuoda myös esiin, eli treenin erilaisuutta taalla. Ryhmat :5-8 vuotiaat, 8-10 vuotiaat, ja jatkossa siita 10-... Harjoitukset ovat tosi monipuoliset, ja kylla ihmettelin tuota matsaamista ilman suojia heti alkuunsa, + kisojen paaosumien pisteytyksessa mukanaoloa. Eivat "osu" toisiinsa tuolloin suojatta sparratessa, suojat paalla kylla osumia tulee...

Kaikkea on sekoiteltu sopivasti, ja joudun korjaamaan tuon treenimaaran viikossa; 3 X 2 tuntia. Poika suorastaan rakastaa lajiaan, ja jos treenissa opettaja JOSKUS kysyy mitas nyt haluaisitte tehda, niin joka mukulan suusta kuuluu "matsataan", tai sitten trampoliinille. Kilpailuissa tosiaan ollaan oltu kaksissa, ja koko mukula porukka intoa taynna. Tottakai homma pitaa "pysya hanskassa" eli lapsen ehdoilla, ja ainakin nailla nayttaa tama harjoittelu/ kilpailuasenne olevan erinomainen. Ja vanhemmat eivat sekaa/ vaadi mitaan ihmeempia; ollaan mukana kannustamassa ja hengessa mukana.

Joku ei ole kertaakaan ole viela voittanut yhtaan matsiaan, ja jotkut toiset kylla. Kuitenkin uudelleen mukaan haluavat "yrittamaan", eli haviamisesta ei ole tullut ylitsepaasematön ongelma, vaan tarkeinta on mukana olo, ja "kiva" paiva kisatessa. Ja samalla tuo otteleminen tulee tutuksi.

Itse toivon lapseni oppivan haviamaan (oli ennen taekwondon aloitusta tosi huono haviaja), olemaan reilu muille, kunnioittamaan niin pienempiaan kuin isompiakin, saavan lisaa hyvaa itsetuntoa , paasee purkamaan energiaansa ja oppii viela niita ihania Poomsejakin :) . Eturiviin paaseminen harjoituksissakin oli tarkea etappi, ja senkaan EI SAA NOUSTA PAAHAN, vaan siella ollaan esimerkkina viela pienemmille...opettajan mukaan.

Opettaja haluaa joka vuosi nahda joulu/ kevat todistukset, silla koulu ei saa karsia. Jos on ongelmia, niin opettaja myös ottaa ne treeneissa esille. Han on paljon mukana "asioissa", ja yhteistyö pelaa taydellisesti. Korostetaan esimerkkina oloa taekwondon- harrastajana muille, mutta sita ei kuitenkaan saa tuoda liiallisesti esiin arkielamassa.

Kukaan ei varmasti "kehoita" lasta potkimaan ilmoja pihalle, mutta taalla naköjaan *kuuluu asiaan jo noin pienesta matsata*, ja kayttaa niita kaikkia oppimiaan taitoja niissa. Uskomattomia jo 10- vuotiaat puna-musta vyössaan, ja sita asennetta mita heita löytyy en voi olla ihailematta. Fiksuja kersoja jokainen.

Suomessa siis miten vanhana kilpaileminen aloitetaan? Meilla on kesakuun lopussa maanmestruuskisat, joissa nuorimmat ovat -96 syntyneita. Lapsi ja junnu- sarjoissa on uskomaton tungos, ja taso on todella hyva. Ehka sen takia on aloitettava aikaisin, silla nimenomaan huipulle ei ole asiaa jos yli 10 veena aloittaa??

Itselle riittaa etta poika viela murkkuiassa harrastaa edes jotain urheilua ja pysyy pois kadulta. Ja jos menestyy niin sehan on mukava "lisa" vuosien tuoman harjoittelun lisaksi?? Ei siita voi moittia lasta tai nuorta kukaan, jos parjaa ja menestyy on se aloitusika mika tahansa.

Taas pelkaan etta tulee jotain niskaan...olenpas ujoksi muuttunut :roll:

Helteiset terkut Valimeren rannalta :D
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 93835
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

#132

Viesti Mika »

Yasar, hyvä viesti. Saadaan tähän aiheeseen teorian lisäksi käytäntöä - olkoon sitten kuinka vaan yhden ihmisen näkemys. Ja tietenkin olen sitä mieltä, että viestisi on hyvä, koska olen siitä samaa mieltä. :D
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Kuvake
Haapasalo
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 712
Lauteille: Kesäkuu 2006
Paikkakunta: Joensuu

#133

Viesti Haapasalo »

Joo, pakko on kyllä laittaa kanssa omaa mielipidettä asiaan.
Ikä, ja itsepuolustus/kamppailulajit, miten ne sopivat yhteen.

Huomasin noissa Nelsonin viesteissä juuri sen sävyn, ajatuksen, ja sisäänrakennetun mallin siitä, miten alle 18v tyypit ovat Niin karmeita.

Kuten on jo moni täällä sanonut, niin ei se hemmetin 18v rajapyykki tee ihimsestä yhtään sen parempaa tai huonompaa kun vaikka se " hankala " 13v ikä.

Ja kuten täällä on moni jo sanonut, niin ei sen nuoren sekoilut ole seuran / opettajan vastuulla. Mikäli kaveri oppii vaikka yhden perusheiton, ei siis mitään sen " erikoisempaa ", ja mäjäyttää koulussa välitunnilla kaverilta ilmat kenttään, niin entäs sitten.

Ketä syyttää ?

Nuorta. Mahdollisesti myös hänen kotikasvatustaan mikäli siellä on annettu outoja ja vääriä arvoja, tms.

Ei seuraa, opettajaa,lajia, tai ikää.

Jos sitä kontrollia halutaan enemmän sinne vapaa-ajan puolelle, niin omasta mielestäni rikosoikeudellista täysi-ikää pitäisi laskea siihen, kun nuori siirtyy ala-asteelta yläasteelle. Yläasteelle siirryttäessä hänestä tulisi rikosoikeudellisesti täysi-ikäinen.

Luulisi rauhoittavan tilannetta.


Mielestäni olisi 100% epäoikeudenmukaista estää lajin harrastaminen nuorilta, vain koska osa sekoilee tarkoituksella.

sopiva ikä aloittaa laji on se, milloin lajin aloittaminen tuntuu mielekkäältä.
silloin kun kroppa ja henkinen puoli kestää.

Itseäni harmittaa tosi paljon kun ei ollut aiemmin mahd. aloittaa mitään, mutta nyt yritän sitten syksyllä.
Ja niin, täytin vasta tuokokuun lopussa 18.

Eli teininä olisin ollut aikeissa aloittaa ensimmäisen kerran.



Vielä sellaista mietittävää sinulle, että joo, sanoit käyttäväsi kärjistettyjä esimerkkejä. Mietis tätä hetkonen, katsotaan sanooko oikeudentajusi mitä.

Suomalaiset menivät katsomaan jääkiekon mm kisoja.
Sinne meni vaikka 1000 suomalaista. Heistä 200 alkoi rähinöidä humalapäissään, näistä suurin osa 20-50 vuotiaita, aiheuttaen ongelmia järkkäreille.

Siispä, suuressa viisaudessaan kansainvälinen jääkiekkoliitto päätti, ettei yhdelläkään suomalaisella ole mitään asiaa kansainvälisiin turnauksiin, ennen 55 vuoden ikää.

Reilua, eikö totta ?
Mielestäni aika hyvin toteuttaa tämän alussa esiin nostetun järkiperiaatteen iän ja käytöksen yhteistyöstä.
Kuvake
jahkailija
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 347
Lauteille: Syyskuu 2005

#134

Viesti jahkailija »

:ot:
Haapasalo kirjoitti: Siispä, suuressa viisaudessaan kansainvälinen jääkiekkoliitto päätti, ettei yhdelläkään suomalaisella ole mitään asiaa kansainvälisiin turnauksiin, ennen 55 vuoden ikää.
Koskee pelaajiakin, oletan. Loistavaa!





sori, ei voinut vastustaa..
"Kukistan helposti itseäni puolta pienemmän vastustajan jos saan yllätettyä sen takaapäin"
fatman
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 4041
Lauteille: Helmikuu 2005
Paikkakunta: Karkkila

#135

Viesti fatman »

Samurai kirjoitti: Fatman mainitsi että lapset haluavat voittaa palkintoja. Se lienee melkolailla yhteinen piirre ihan kaikilla lapsilla. Lasten kilpailuissa usein onkin (ja hyvä niin) että kaikki osallistujat voittavat jotain. Mutta lapsilla on myös sisäänrakennettu tarve miellyttää vanhempiaan, ja muita autoriteetteja (opettaja, valmentaja...) joten ei tarvitse kummallista sanavalinnan ja ilmeen yhdistelmää, kun viaton kysymys "Haluaisitko pekka sinäkin osallistua kilpailuihin"? muuttuu selkeäksi kehoitukseksi että "isä olisi sinusta tosi ylpeä jos osallistuisit kilpailuihin".
Takerrun tuohon lihavoimaani kohtaan. Olen samaa mieltä. Tosin allekirjoittaneen tapauksessa tuo ei taida päteä. En siis itse kilpaile enkä ole koulun hiihtokilpailuja lukuun ottamatta koskaan kilpaillutkaan. Olen aina puhunut harrastamisesta vain harrastamisena, en mahdollisuutena kilpailla. Tyttö on ihan itse ottanut kisaamisen esiin.

Mutta koska tyttöä ei ole tynnyrissä kasvatettu, niin tuleehan noita vaikutteita paljon muualtakin. Jokainen ihminen haluaa hyväksyntää. Lapsi näkee elokuvissa, uutisissa, Euroviisuissa ;) , joka paikassa, että voittajia juhlitaan ja he ovat "hyviä tyyppejä". Ei vaadi ruudinkeksijän älykkyyttä huomata miksi lapsi pitää voittamista hyvänä asiana.

Ja jos uskoo evoluutioon, ymmärtää kilpailun olevan meihin eläimiin sisäänrakennettuna.
In my heart, in my mind, in my soul
lalalaalaa lalalaalaa lalalaa
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 73 kurkkijaa