Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Miksi treenata, ellei tapellakseen?

Löylyttelyä yli lajirajojen. Kaikkien kamppailulajien yhteisalue.

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Kuvake
Kuhmu
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 2558
Lauteille: Toukokuu 2005

Miksi treenata, ellei tapellakseen?

#1

Viesti Kuhmu »

Nostetaan se nyt sitten tarinoitavaksi. Miksi treenata ellei tapellakseen. Jos tämä dojo on siihen vääräpaikka, niin moderaattori siirtäköön oikealle paikalleen. Löytynee varmaan erilaisia näkemyksiä asian tiimoilta. :?:
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

Re: Miksi treenata, ellei tapellakseen?

#2

Viesti Jussi Häkkinen »

Kuhmu kirjoitti: Nostetaan se nyt sitten tarinoitavaksi. Miksi treenata ellei tapellakseen.
Esimerkiksi mielekkään liikuntaharrastuksen (eli kuntoilun), akateemisen kiinnostuksen, ystävien sekä monien muiden vastaavien asioiden vuoksi.

Kamppailukonteksti voi olla monelle se mielekkäin liikunnan tyyppi, vaikka ei koskaan olisi tarkoitus tapellakaan - lisäksi myös "tappelun vuoksi" treenaava voi olla noihin muihinkin aspekteihin suuntautunut.

Mikäli oma ainoa motivaationi olisi ollut oppia tappelemaan, olisin lopettanut jo kauan sitten. Liian ohut ja yksinkertainen kohde. Jossain vaiheessa fiilikset treenaamisen "syystä" enemmän tai vähemmän katosivat - treeni on mukavaa, porukkaan kuuluu monia pitkäaikaisia tuttuja, on "oma juttu" ja on harrastus, pitää riittävässä kunnossa, antaa jonkinlaisen "perinteen" johon liittyä, tarjoaa tutkittavaa ja opittavaa sekä keskusteltavaa ja väiteltävää...jne. Tuon vuoksi vastaan yleensä "miksi treenaat" -kysymykseen yksinkertaisesti: Karate.


Harrastus määrittää ihmisen hänelle itselleen. Siksi treenaan.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
MariaL
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 1450
Lauteille: Heinäkuu 2012

#3

Viesti MariaL »

Jussin vastaus oli mainio! Tappeleminen tai itsepuolustus on minullakin jossain viimesenä listassa.
Hna
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 70
Lauteille: Tammikuu 2006

#4

Viesti Hna »

Minä kysyisin mieluummin täällä potkun "vaan tehokäytäntösuperlajit on hyviä" -ilmapiirissä, että miksi ihmeessä treenata tapellakseen? Nyky-yhteiskunnassa harvemmin joutuu tappeluun, ellei sitä itse välttämättä halua (hullut ja narkkarit erikseen jne). Miksi siis harjoitella jotain sellaista varten, mitä ei ehkä ikinä tule omalle kohdalle osumaan? Ihmisiä ei Suomessa kuitenkaan saa hakata, vaikka osaisikin. Siitä saa linnaa tai muita tuomioita.

Jussi Häkkinen luettelikin jo monia syitä miksi harrastaa. Oli harrastus mikä tahansa, sen syy usein ei ole "sit mä tarviin sitä tilanteessa x", vaan itselle mieluisa ajanviete. Haitarinsoitto harrastustasolla ei tuo kauheasti soittajalle "käytettäviä hyötyjä" juuri siitä haitarin soiton osaamisesta. Samoin ei todennäköisesti jonkun kamppailu- tms. -lajin harrastaminenkaan. Miksi siis tähdätä harrastuksensa tappeluun? Haitaristin sormien liikkuvuus kehittyy ja pysyy yllä, ehkä myös jonkinlainen sävelkorva. Kamppailuharrastajalla kunto ehkä kehittyy ja pysyy jonkinlaisena, läskimäärienkin lisääntyminen on ehkä hieman rajoittuneempaa. Siinä on ihan tarpeeksi hyötyjä (noiden Jussin luettelemien yleisten harrastushyötyjen ja -syiden lisäksi).

Jos taas tarkoitit tappelulla sitä, että pääsee tappelemaan treeneissä, niin ok, jos lajin henki on "tappelua treeneissä". Silloin se on harrasteen sisältö ja luo ehkä sitten sen mielekkyyden ja ehkä säännöllinen "tappelemaan pääseminen" on aiheen harrastajalle se "oma juttu", mikä tuntuu mielekkäältä. Aivan kuten se haitarinsoittaminen jollekin toiselle. Tai "tappelijan" mielestä tympeän näköisen liikesarjan tekeminen kolmannelle.
Kuvake
Jointti
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 75
Lauteille: Kesäkuu 2006
Paikkakunta: Häme

#5

Viesti Jointti »

Koskaan en ole tappelua harrastanut enkä aio sitä enään tässä iässä aloittaakaan.
Se voipi käydä aika rankaksi päänupille semmoinen treenaaminen jossa jatkuvasti valmistaudutaan johonkin tulevaan tappeluun, ja mitä sitten jos sitä ei koskaan tulekaan, pitääkö sitä sitten itse ruveta jostain etsimään ja rääpimään päätänsä kylillä että sais edes tapella ettei mene treeni hukkaan.
Täytyy olla hiukan henkisesti epävakaa jos näin menettelee.
Kyllä siellä treeneissä käydään ihan liikunnan, harrastamisen, kavereiden ja itse lajin takia, näin luulisin olevan suurimmalla osalla !
"Kaikki sitä taivaaseen tahtoo, mutta kukaan ei haluaisi kuolla"
Giga
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 457
Lauteille: Syyskuu 2006
Paikkakunta: Kempele/Oulu

#6

Viesti Giga »

Minä treenaan potkunyrkkeilyä monen asian takia, suurin syy on ehkä se että olen halunnut aloittaa sen jo vuosikausia sitten, tänä kesänä vasta sain aikaiseksi. Jotenkin minä vaan tykkään tästä lajista.
Ja vaikka en varsinaisesti itsepuolustustaidon takia treenaakkaan, niin nouseehan siinä 161cm/53kg pikkuplikan itsevarmuus ja vähän vähemmän pelottaa kävellä pimeillä kaduilla. Ei ole kyllä kukaan koskaan kimppuun käyny mutta you never know.. :roll:
People who didn't need people needed people around to know that they were the kind
of people who didn't need people.
PaavoH
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 1251
Lauteille: Heinäkuu 2005
Etulaji: Baji, bagua
Sivulajit: Xinyi liuhe

#7

Viesti PaavoH »

Kaikenkaikkiaan, minusta taistelussa ja sen opeissa on jotain todella elämää syvältä koskettavaa.
Kuvake
Kehäraakki
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 428
Lauteille: Huhtikuu 2006

#8

Viesti Kehäraakki »

Harrastan liikuntaa pitääkseni itseni (psyykkisesti ja fyysisesti) kunnossa ja kaikista eri liikunnan mahdollisuuksista treenaan kamppailulajeja, koska ne vain tuntuvat olevan "mun juttu". Saan paremmat kiksit hyvistä, kovaa vedetyistä treeneistä, uudesta, opitusta tekniikasta, kuin vaikkapa kovaa vedetystä juoksulenkistä.

Olen harrastanut eri täyskontaktilajeja ~15 vuotta, enkä vieläkään osaa tapella.
Oon lyöny, mutta on lyöty takaskin
Kuvake
Sylvesteri
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 1535
Lauteille: Marraskuu 2005

#9

Viesti Sylvesteri »

Pitäähän sitä ihmisellä harrastuksia olla.

Treenailen pääasiassa huvin, urheilun ja kiinnostuksen vuoksi, mutta alunperin valitsin juuri kamppailulajit harrastukseksi tuon siinä sivussa kehittyvän tappelutaidon takia. Ykkösasia se ei kuitenkaan ole, sillä muutenhan edessä olisi jos ei lajinvaihto, niin ainakin sivulajiksi joku joka pääasiassa keskittyy siihen teh str33ttiin 8)

Tai no en kyllä oikeasti keksi mitään lajia, mistä voisin pitää yhtä paljon kuin kamppailu-urheilusta. Joukkuelajit eivät minulle oikein sovellu (esimerkiksi sopivan joukkueen löytäminen on paljon hankalampaa kuin lähimmälle potkunyrkkeilysalille käveleminen) ja muut yksilölajit joita olen kokeillut, ovat yksinkertaisesti tylsiä.

Mutta voin kyllä omasta kokemuksesta sanoa, että kamppailu-urheilussa kehittyvät taidot auttavat itsetunnon nostamisessa kun tietää pystyvänsä suurella todennäköistyydellä laittamaan porukkaa poikki ja pinoon. Tätä tietoa voi sitten helposti hyödyntää kun on tarvetta sanoa joillekin henkilöille, että on ei-toivottu minun lähipiirissäni (eilen tuli taas aihetta tällekin puolelle ja ilmeisesti lajitaustani takia sitä myös näillä näkymin uskottiin joten ei edes tarvitse harkita niska-pers-otteita).
Mietinnässä.
Kuvake
Sylvesteri
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 1535
Lauteille: Marraskuu 2005

#10

Viesti Sylvesteri »

Hna kirjoitti: Minä kysyisin mieluummin täällä potkun "vaan tehokäytäntösuperlajit on hyviä" -ilmapiirissä, että miksi ihmeessä treenata tapellakseen?
No esimerkiksi sen itsetuntoa nostattavan vaikutuksen takia. Onhan se mukavempaa kun tietää että ei ainakaan saa jokaiselta kynäniskalta turpaansa.

Oli harrastus mikä tahansa, sen syy usein ei ole "sit mä tarviin sitä tilanteessa x", vaan itselle mieluisa ajanviete.
Olet varmasti oikeassa. Luulen kuitenkin, että kun ihminen valitsee kamppailulajin, takana on useimmiten tuollaisia ajatuksia. Sitten ne ajan kanssa karisee kun huomaakin että eipä niitä taitoja kovin usein ole tarvinnutkaan ja niiden tuoma käytännön hyöty jää siihen kuntoon sekä itsetuntoon (niin ja ip-jututhan ajaa se puukko taskussa ja kaiken lisäksi paljon pienemmällä vaivalla). Itsetuntoa saa tietenkin buustattua myös muissa harrastuksissa, siksihän sitä kai harrastetaan jotain että siinä kehittyy ja tulee lopulta hyväksi ja sitä kautta saavutetaan onnistumisen tunteita.
Mietinnässä.
tabitha
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 6065
Lauteille: Toukokuu 2005
Paikkakunta: Helsinki

#11

Viesti tabitha »

Hna kirjoitti: Minä kysyisin mieluummin täällä potkun "vaan tehokäytäntösuperlajit on hyviä" -ilmapiirissä, että miksi ihmeessä treenata tapellakseen? Nyky-yhteiskunnassa harvemmin joutuu tappeluun, ellei sitä itse välttämättä halua (hullut ja narkkarit erikseen jne). Miksi siis harjoitella jotain sellaista varten, mitä ei ehkä ikinä tule omalle kohdalle osumaan? Ihmisiä ei Suomessa kuitenkaan saa hakata, vaikka osaisikin. Siitä saa linnaa tai muita tuomioita.
Mut jos se sitten osuu kohdalle, niin sit on iloinen jos osaa tapella.

Vähän aikaa sitten, jouduin viikon sisällä kahteen tappeluun Helsingissä. Toinen oli Kaisaniemen puistossa ja toinen metrossa. Vai ettei ikinä osu kohdalle :shock:
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche
Kuvake
carenza
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 481
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu

#12

Viesti carenza »

Niinpä, YNK eli You Never Know..

Tuttu pahoinpideltiin juuri teholle, kumpikin käsi poikki etc.

...kiinassa....eli se siitä harhakuvasta, että siellä 'länkkäri' enää olisi kuin herran kukkarossa (kuten oli ainakin v.-97 kun väänsin kättä paikallisen mafioson kanssa Pekingissä ;)
Risto Hietala

"I fell down to inside of my car and they thought that I had collapsed but I was just reaching my Nunchakus and now I was ready to fight against those seven thugs" -Sifu Fong
riku
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 2347
Lauteille: Joulukuu 2005

#13

Viesti riku »

Kehäraakki ja Jussi Häkkinen sanoivat oikeastaan sen, mistä omat harrastusmotivaationikin ponnistavat. Vaikka harjoitteluni ja harrastamiseni on sellaista jojoilua ja harrastelua niin behavioristisesti ottaen oloni on parempi silloin kun harjoittelen, sekä fyysisesti että henkisesti. Kilpailuviettini on vähäinen, ja tappeluihin joudun todella harvoin.

Riku Ylönen
Hna
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 70
Lauteille: Tammikuu 2006

#14

Viesti Hna »

En ole sanonut, ettei tappelua muka ikinä osu kohdalle. Useammin osuu varmasti vielä, jos itse olemuksellaan moiseen provosoi (ja sitten on tietenkin ne hullut ja narkkarit vielä). (Huom. sanat "harvemmin" ja "ei ehkä ikinä" alkuperäisessä viestissä.)
KukiHilli
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 463
Lauteille: Elokuu 2005

#15

Viesti KukiHilli »

Itse alotin oppiakseni tappelemaan ja tullakseni kovaksi jätkäksi.
Nyt kun olen kova jätkä, niin treenaan vaan harrastusmielessä!




;)
Kaikki kirjoittamani on jokaisen seuran virallinen kanta asiaan.
Kimmo Skogberg
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 59 kurkkijaa