Vyö- ja tasokokeet eri lajeissa

[Mika]

Alla olevaa käytetään vain Suomessa. Kiinassahan ei tietenkään mitään vöitä ole. Laji on Tang Lang.

Minkä takia päädyitte käyttämään vyöjärjestelmää? Otitteko sen heti aluksi käyttöön vai kokeilitteko ensin ilman vyöarvoja?

Tapanin kanssa päätimme jo heti alussa v. 2004, että otamme vyöt käyttöön. Sitten tietenkin pyysimme Shifuamme sorvaamaan systeemin meille.

Syitä oli muutamia. Ensinnäkin vyöjärjestelmä selkiyttää oppimistietä. Se kun on alussa kaikille kuitenkin kutakuinkin sama. Henkilökohtaisia eroja tietenkin otetaan huomioon ja parin vuoden jälkeen, mutta silti se polku pysyy suhteellisen samanlaisena. Tässä kun opetellaan lajia, ei pelkkiä taitoja tai tekniikoita. Myöhemmin tietenkin jokainen luo sen lajinsa itse, niissä raameissa kun ovat oppineet (eli se on Tanglangia), mutta siinä vaiheessa vöillä ei sitten muutenkaan ole niin merkitystä.

Toiseksi, vyöt luovat välitavoitteita ja toimivat motivaattoreina.

Kolmanneksi, vyöjärjestelmä helpottaa esim. leirien organisoimista.

Neljänneksi, vyöt toimivat myös organisaation sisällä mm. siten, että opettajalla tulee olla vähintään vihreä vyö. Tämä kertoo tiettyä viestiä sekä harrastajille että ulkopuolisille.

Viidenneksi, vyöjärjestelmä luo tietyn loogisen kuvan organisaatiosta ulkopuolisille.

Kuudenneksi, olemme nähneet tiettyjä piirteitä lajeissa, joissa ei ole vyöjärjestelmää, ja pidämme näitä piirteitä pääosin huonoina omien tavoitteidemme kannalta. Siis subjektiivisesti, ei missään nimessä objektiivisesti. Nimenomaan vain omalta kannaltamme. Tähän voisi vielä sanoa, että maassa maan tavalla, mutta maalla tarkoitamme tässä yhteydessä lähinnä vain omaa liittoamme ja sen arvomaailmaa.

Vyöt ovat tuosta kaikesta huolimatta sivuseikka. Harjoittelu on tärkeintä.

[Mika]

Alla olevaa käytetään vain Suomessa. Kiinassahan ei tietenkään mitään vöitä ole. Laji on Tang Lang.
...
Musta vyö on teoreettisesti mahdollista suorittaa runsaassa seitsemässä vuodessa.

Mitä musta vyö merkitsee tang langissa? Onko mustassa vyössä asteita, kuten esimerkiksi joissakin perinteisessä lajeissa on 1-9 asteen mustat vyöt. Vai kehitelläänkö vyöjärjestelmää eteenpäin sitten kun joku noin pitkälle pääsee? :p Käytättekö muuten japskityylisiä vöitä vai sellasia kiinalaistyyppisiä leveitä silkki(tms.) rättejä?

Musta vyö tarkoittaa sitten sitä, että henkilö on pitkän aikaa omistanut suuren osan vapaa-ajastaan Tanglangille, osaa käyttää Tanglangia ja ymmärtää sen keskeiset osat selvästi. Jos lähtisin arvaamaan, sanoisin että joskus 2015 (+/- 2 vuotta) Suomessa on ekat mustavöiset. Päinvastoin kuin joissakin lajeissa, Tanglangissa se musta on sitten se korkein vyö ja tarkoittaa korkeaa osaamistasoa. Mitään asteita ei sen jälkeen tule.

Käytämme tietynlaisia vöitä: http://www.tanglang.fi/?Ajankohtaista:Uutisia" onclick="window.open(this.href);return false;

[JL_]

Toiseksi, vyöt luovat välitavoitteita ja toimivat motivaattoreina.

Kiitos vastauksesta ja hyvät perustelut, täytyy myöntää! Vyö/vyökoehakuisen harjoittelun vaikutus pitkällä tähtäimellä on varsin mielenkiintoinen aihe.

Oletteko havainneet mitään negatiivisia vaikutuksia sillä, että treenaajat "joutuvat" ottamaan välitavoitteita vyökokeiden muodossa? Laji-, tyyli- tai seuratasolla? Entä muilla?

[Naked]

Kashima-Shinryū noudattaa den-järjestelmää vöissään. Vyöarvot ovat järjestyksessä kirigami, shō mokuroku, shoden, chuden, okuden, kaiden, menkyo kaiden.

Vyökokeissa kysytään tietyt tekniikkasarjat ja tekniikat läpi. Mitään kunto-osuuksia tai muita ei ole. Kokeet ovat useimmiten muutaman minuutin mittaisia - pari koetta voi nykyään venyä vähän pidemmäksi jos kysytään paljon tekniikkasarjoja.

Kokeiden välillä ei ole aikarajoja, kokeeseen pääsee heti kun osaa kokeessa vaaditut asiat. Nykyisellään chudenin jälkeiset vyöt suoritetaan pääosin Japanissa.

Vöiden (tai arvojen) merkitys on sama kuin vaikkapa kurssit yliopistossa. Yksi vyö on yksi kurssi, yksi oppimäärä joka pitää osata. Sen jälkeen pääsee opiskelemaan seuraavaa oppimäärää. Menkyo kaiden on sitten valmistuminen, jonka jälkeen pääsee jatko-opiskelijaksi.

Mites muuten Mika, vieläkö olet sitä mieltä että minimiajat vöissä on tarpeellinen asia?

[Mika]

Oletteko havainneet mitään negatiivisia vaikutuksia sillä, että treenaajat "joutuvat" ottamaan välitavoitteita vyökokeiden muodossa? Laji-, tyyli- tai seuratasolla?

Päinvastoin, nekin pari ihmistä jotka vastustivat vyöjärjestelmää alussa, ovat kiitelleet siitä myöhemmin (molemmat potkulaisia).

Tanglangissa pitää jokaisessa vyökokeessa osata kaikki aiemmin opetettu ja opittu, joten asiat kumuloituvat. Tämä on loogista siinä mielessä, että materiaali on koherenttia. Yksi liittyy aina toiseen ja sitä kautta kokonaisuuteen.

Naked, arvasin että kysyt tuota tässäkin ketjussa.
Olen siitä itse asiassa entistä varmempi. Tästä tuli näyttöä nyt keväällä, kun kaksi erääseen vyökokeeseen kutsuttua otti aika selvän hylsyn vyökokeesta. Minimiaika oli selvästi ylittynyt. Ja edelleen sitä matkaa on koko lailla. Eli nuo minimiajat todellakin ovat minimiaikoja. Toistan aiemmin sanomani (ja nyt siitä on siis todisteita, nuo kaksi kun ovat ahkeria harjoittelijoita): ei todellakaan ole mahdollista oppia vyökokeiden välistä materiaalia ja syventää aiemmin opittua alle noiden minimiaikojen. Se ei vain ole mahdollista, sellaista superihmistä ei olekaan. Paitsi jos nyt vaikka joku Meihua Tanglangin mestari aloittaisi tämän meidän Qixing Tanglangin, niin toki sitten. Mutta Suomessa mikään toinen laji ei ole lähelläkään Tanglangia, eikä oikeastaan hirveän moni laji muuallakaan maailmassa, ja sittenkin henkilön pitäisi osata se oma lajinsa aika hyvin, jotta pääsisi nopeasti eteenpäin meidän lajissamme. Pelkästään voimantuotto on sellainen asia, joka lyö kapuloita rattaisiin aika nopsaan. Se kun on monessa lajissa paljon tai ainakin vähän erilainen kuin meillä. Eli on todella epätodennäköistä, että joku alittaisi minimiajat. Toki se on mahdollista - teoreettisesti - ja tietenkin siinä tapauksessa teemme poikkeuksen. Tästä on ihan keskusteltukin.

Aikarajojen suurin hyöty on siinä, että meidän ei tarvitse vastata yksitellen jokaiselle harrastajalle tähän kysymykseen: "Kuinka kauan suurinpiirtein menee ennen kuin pääsen seuraavaan vyökokeeseen?"

[Naked]

Eli on todella epätodennäköistä, että joku alittaisi minimiajat. Toki se on mahdollista - teoreettisesti - ja tietenkin siinä tapauksessa teemme poikkeuksen. Tästä on ihan keskusteltukin.

No sittenpä asiassa ei olekaan mitään kummallista.

Väitän, että jonakin päivänä vastaan saattaa kyllä tulla yllätys. Esimerkiksi meillä menkyo kaideniin menee ehkä 12 vuotta ahkeralta harjoittelijalta Japanissa. Mutta yli tuhannesta ihmisestä yhdeltä meni siihen 4 vuotta. Ja on todellakin vyönsä ansainnut.

Aikarajojen suurin hyöty on siinä, että meidän ei tarvitse vastata yksitellen jokaiselle harrastajalle tähän kysymykseen: "Kuinka kauan suurinpiirtein menee ennen kuin pääsen seuraavaan vyökokeeseen?"

Ja tämä on varsin hyvä syy

[flammee]

Aikarajojen suurin hyöty on siinä, että meidän ei tarvitse vastata yksitellen jokaiselle harrastajalle tähän kysymykseen: "Kuinka kauan suurinpiirtein menee ennen kuin pääsen seuraavaan vyökokeeseen?"

Ah-ha, tutunnäköinen ilmiö tkd-ajoilta, mun mielestä harjoituskertamäärät on parempi minimiraja kuin aika, sillä silloin vyönmetsästysmotivaatiolla liikkeessä oleva porukka käy treeneissä paljon eikä vain odota että aika kuluu. Joutuuhan vetäjä sen takia sitten joka kerta raapusteleen harjoituskertamerkintöjä. Jos rehellisiä ollaan niin kyllä se merkintöjen kerääminen on jollain tasolla positiivista, vaikka järjellä ajatellen se kuulostaakin aika merkityksettömältä.. :p

[teejii]

Ehkäpä harjoituskertamäärän ja harjoitusajan kombinaatio voisi toimia hyvin? Tietty määrä pitää minimissään treenata ja sen lisäksi pitää tietyn ajan kulua, että opitut asiat ehtivät upota paremmin tajuntaan. Tai jotain.

[Mika]

Tuota harjoituspassikäytäntöä on ehdotettu vapaaehtoiseksi, ja muksuille varmaankin otamme passit käyttöön.

Siinä mielessä tuo harjoitusmääräkäytäntö on hieman puutteellinen, että meillä porukka harjoittelee myös itsekseen ja pienissä ryhmissä virallisten harjoitusten ulkopuolella. Tämänhän toki huomaa melko nopeasti, joten siinä mielessä se nopeuttaa kehittymistä, mutta siltikin noi minimiajat on todella vaikea alittaa. Tuo Nakedin mainitsema poikkeustapaus on melko ainutlaatuinen. Kahdessa tai kolmessa alimmassa vyössä näkisin jonkinlaisen mahdollisuuden aikojen alittamiselle, mutten oikein siitä eteenpäin (paitsi jos nyt tosiaan joku toisen Mantis-haaran mestari astuu peruskurssille, mutta tuota... ). Pelkästään liikesarjojen opettelu ja niiden harjoittelu tehokkaalle tasolle sekä aiemmin opittujen liikesarjojen ylläpitäminen ja hiominen (koskaan ei ole valmis) vie paljon aikaa.

Meillähän vyökokeisiin aina kutsutaan eli aikarajat ovat siinäkin mielessä dynaamisia. Vyökokeisiin pääsee vain, jos on oman opettajansa mielestä valmis.

[F. M. Luder]

Vyökokeita pitävät ensisijaisesti 3.danin mustanvyön saavuttaneet. 1.danin mustat vyöt pitävät poikkeustapauksissa.

Kyllä kokeita pitävät myös 1 ja 2.danin omaavat.

Lisäyksenä vielä Sin Moon käytännöistä, että ohjaaja ei saa pitää koetta omille oppilailleen (tosin leireillä jossa pidetään monta vyökoetta saattaa se oma ohjaaja olla pitämässä kokeen. Paikalla on kuitenkin muitakin vyökokeenpitäjiä ja yleensä myös Rami Vainionpää). Toisen asteen vihreään vyöhön asti saavat seurat järjestää harrastajilleen itse vyökokeita, mutta silloin siis pyydetään jostain toisesta seurasta mustavöinen pitämään koe. Sinisestä vyöstä ylöspäin tulee vyökokeet suorittaa valtakunnallisilla leireillä, joita on 4 kertaa vuodessa.

Mustan vyön kokeeseen kutsutaan. Muihin asteisiin saa omalta ohjaajalta luvan, ja ainakin meidän seurassa (varmaan useimmissa) pitää läpäistä kenraalivyökoe ennen kuin tuo lupa heltiää.

[Pexi]

Vyökokeita pitävät ensisijaisesti 3.danin mustanvyön saavuttaneet. 1.danin mustat vyöt pitävät poikkeustapauksissa.

Kyllä kokeita pitävät myös 1 ja 2.danin omaavat.

Pitävät kyllä, mutta kuten Mestari itse kertoi, 3.danin suorittaneet pitävät ensisijaisesti kaikki vyökokeet. Heitä vaan kun ei ole kuin 5 tällä hetkellä Suomessa ja 4 heistä on aktiivisesti tätä nykyä toiminnassa mukana. Kun 3.danin mustia ei ole aina riittävästi, pyritään käyttämään 2.danin mustia vöitä jne.

[Jarppa]

BJJ:ssä ei ole perinteisiä vyökokeita. Päävetäjä tai suurguru katsoo harrastajien taitotasoja ja sparritaitoja, ja myöntää sitten vyöarvon joka tälle kuuluu. Eri opettajat myöntävät sitten vöitä eri tavoilla, toiset helpommin ja toiset vaikeammin. Esim. Espoon Takadossa vöitä ei ilmeisesti saa juuri mitenkään, kun kyseisen seuran sinivyö ja 2 raitaa myllytti summerfightissa toisen seuran purppuravyötä jolla oli 4 raitaa.

Eroja eri vetäjien myöntämien vöiden välillä on kyllä reippaastikin, mutta osaltaan vaikuttaa myös henkilöiden fyysisyys ja kunto. Ja joissakin tapauksissa myös tulevat suuremmat kilpailut, jonne ei haluta mennä tuoreena vyönä, jos on lippukin valmiina...

[JanneM]

Ja joissakin tapauksissa myös tulevat suuremmat kilpailut, jonne ei haluta mennä tuoreena vyönä, jos on lippukin valmiina...

Tiedämpä myös kavereita kenen mielestä on typerää lähteä ulkomaille kisaamaan omalla rahalla "lasten sarjoihin" kun hinku oikeisiin karkeloihin (aka mustat vyöt) olisi kova. Tasokin sen mukainen minun mielestä...

[AriJ]

Ehkäpä harjoituskertamäärän ja harjoitusajan kombinaatio voisi toimia hyvin? Tietty määrä pitää minimissään treenata ja sen lisäksi pitää tietyn ajan kulua, että opitut asiat ehtivät upota paremmin tajuntaan. Tai jotain.

Näin on meillä, ohjeellisena - 3kk / 24krt, myöh. 6kk/48krt. Tämä siitä että treeneissä käytäisiin kahdesti viikossa.

Sveneric-shihania siteeratakseni: "Ei ole mitään väliä kuinka useasti treeneissä käyt, kunhan se on kahdesti viikossa!"

[F. M. Luder]

Pitävät kyllä, mutta kuten Mestari itse kertoi, 3.danin suorittaneet pitävät ensisijaisesti kaikki vyökokeet.

Kertoi missä ja kelle? (Tarkoittanet Mestarilla Vainionpäätä?)


Edit: ei ole tarkoitus kyseenalaistaa sinua, olen vain utelias kun en ole tuota itse koskaan kahdeksan vuoden aikana kuullut.