Sparratessa esim. Muay Thai/KB säännöillä on parempi sparrata parempaa vastaan tai samantasoista kuin heikompaa. Heikomman kanssa jos treenaa jatkuvasti, alkaa nopeasti viljelemään sellaisia tekniikoita, jotka voivat olla suht kohtalokkaita parempaa vastustajaa vastaan.
Itseään parempi voi sparrissa kuitenkin tiputtaa taitotasoaan. Sen sijaan omaa tasoaan voi harvoin kukaan nostaa
Se parempi voi hyvin tehdä tekniikat nopeasti ja lyödä paljon osumiakin, mutta kontaktin ei tarvitse eikä kannata olla niin luja, että heikommalle tulee pelko. Eli toki vähän pitää tulla punishmenttia, jotta tietää tehneensä virheen, unohtaneensa suojata etc. mutta jos se parempi pistää kunnolla turpaan, ei se loppupeleissä hirveästi kehitä. Ilmaiseksi tämän paremman ei pidä paikkoja tai osumia antaa, mutta kuitenkin hänen on hyvä kannustaa ja kehua, jos heikompi onnistuu.
Huono homma on se, jos se parempi vain taputtelee sitä heikompaa. Silloin sille heikommalle tulee se tunne, että eihän tuon kaverin lyönnit satu tai helpostihan minä voin tuon kiertarin ottaa reiteen, ei tunnu missään. Sitten kun se parempi kaveri pistääkin kunnolla voimaa iskuihin ja potkuihin, menee heikomman pakka täysin sekaisin.
Lisäksi heikompitasoisen kanssa on loukkaantumisriski isompi, koska
hän saattaa tehdä sellasia tekniikoita joita ei pitäisi, hän ei ehkä osaakaan torjua samalla tavalla etc.
Toki, kuten muutkin ovat todenneet, välillä on hyvä ottaa myös heikompia vastaan, mutta jos kahdesta olisi valittava, niin ehdottomasti parempaa vastaan.
"He´s too much blackbelt for you"- Tuntematon setä ravintelissa.
) onnistuu pistämään välillä takaisinkin.. Tällöin vastustajan on parempi olla tervejärkinen, ettei lähde täysillä murjomaan "nokittelevaa" rookieta 
