Lepopäivä, illalla lyhyt kävelylenkki.
Kahden viime HMD-treenin jäljiltä nivuset aika jumissa. Mielenkiintoista, että mulla menee nivuset ja lonkankoukistajat venyttelyistä huolimatta aika ikävästi jumiin. Pitää varmaan ottaa syvävenyttelyt kunnolla käyttöön tai koittaa painottaa venyttelyä eri tavalla. Tai sitten pitää vaan hyväksyä jumitus ja antaa jalkojen kunnolla palautua.
Treeniohjelmaan tein sellaisen ratkaisun, että menen puhtaasti fiiliksen ja kropan tuntemusten mukaan. Sali-ohjelmaan en ole tehnyt mitään erityisiä linjavetoja. Ajattelin muutamaa salitreeniä, joissa käydään koko kroppa läpi parilla liikkeellä per lihasryhmä. Erityishuomio jalkaliikkeissä, koska tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että yläkroppa on paremmin treenettu kuin alakroppa.
![hymyilee :)](./images/smilies/hymy.gif)
Lenkillä pohdittiin poikaystävän kanssa vähän eri kamppailulajien sisältöjä. Ihan harrastus näkökulmasta ajateltuna Han moo do on siinä mielessä hyvä, että siinä pyritään jatkuvaan omantasoiseen kehitykseen. Samoja asioita (esim. ip:tä ja matsi-tekniikkaa) ei junnata koko ajan samalla tasolla, vaan ne pyritään viemään seuraavalle asteelle. Samalla harrastaja joutuu vastaamaan haasteeseen: jos haluaa kehittyä, pitää jaksaa treenata.
Ainakin itsellä on taas intoa treenata Han moo doa. Tuntuu, että treeneissä on tällä hetkellä jokin ydin, kun on käynyt kaksi kertaa viikossa peruskurssin treeneissä sekä maanantain treeneissä. Kaikissa näissä treeneissä on selvä kaava lisätä edellisillä kerroilla opittuun tekniikkaan jotain lisää. Parempi vaihtoehto kuin se, että joka treeneissä käytäisiin läpi eri juttuja.
Matsipuolella kokonaiskuva on melko hyvin hallussa, mutta ip-puoli on tällä hetkellä sekasotkuinen palapeli. Tartteisin yhdet treenit, jossa ip-tekniikat palautettaisiin mieliin peruskurssista oranssiin vyöhön (eli omaan vyöarvoon) asti, tai miksei pidemmällekin. Jotenkin siltä puolelta uupuu tällä hetkellä se kehittymisen jatkuvuus.
Sitten pohdin vähän sitäkin, että jos haluaa lähteä kisaamaan jossakin muussa lajissa kuin matsaamisessa, esimerkiksi ip-näytöksissä tai nunchaku-otteluissa, niin astuu ihan omalle treeni-reviirilleen ja oman mielenkiinnon alueelle. Mutta ymmärrettävää sinänsä, ettei "marginaali"-asioille ole lajitreeneissä aikaa.
Tällaisia pohdintoja tänään. Kun ei pääse miettimään omaa treenaamista, niin pitää miettiä sitten treenausta Han moo dossa yleensä.
![hymyilee :)](./images/smilies/hymy.gif)