Yleissivistyksen taso

[taikuri]

Ehkä asian vierestä mutta kuitenkin.

Eräässä haastattelussa toimittaja kysyi miss Suomelta: "minä vuonna Suomi itsenäistyi?" Missi vastasi: "1952". Tähän toimittaja sanoi (mielestäni hyvin): "Niin... missikisathan ovat ensisijaisesti kauneuskilpailu."

[MtJ]

Tuskinpa olemme oppineet mitään yhteiskuntana. Menneet veriteot hautautuvat historian sivuille ja painuvat unohduksiin. Tämän jälkeen kierto alkaa alusta. Veteraanien kertomukset saavat päälleen dokumenttien painolastin ja sen jälkeen ne kertomukset hirmutöistä pikku hiljaa unohtuvat. Nousten näkyviin vain siellä, missä niitä käytetään hyödyksi esimerkiksi mediassa myynnin edistämiseksi.

Tällä tavalla siirrämme oman yhteiskuntamme taas ympyrän alkuun. Muistan elävästi isovanhempieni kertomukset 1920-30 luvuilta ja heidän vanhempiensa kertomukset ennen vapaussotaa vallinneesta ilmapiriistä. Puheet ovat taas täsmälleen samoja. "Sotaa ei tule", "Eurooppa on elänyt rauhassa jo pitkään". Vanhalle polvelle tälläiset puheet heijastivat menneisyydestä tietoja, joita nykyinen polvi ei ymmärrä viestiksi veritekojen unohtamisesta ja suoranaisesta historian vähättelystä. 1930-luvullakin puhuttiin "eurooppalaistumisesta" ja "nykyajan ihmisistä, jotka ovat sivistyneitä".

[Olli Suominen]

Itselläni suurin aukko sivistyksessä löytyy ehkäpä luonnontieteiden puolelta, ehkä pl. maantiede.

Yhteiskunta ja historia ovat aina kiinnostaneet, joten sodat, niiden syyt ja poliittiset järjestelmät tunnen mielestäni keskivertoa paremmin. Tuskin asiaan on negatiivisesti vaikuttanut sekään, että opiskelualani liikkuu pitkälti em. aiheiden parissa. Kaveripiirissä myös maiden, niiden sijaintien, lippujen ja pääkaupunkien ym. osaaminen on ollut joku ihme puolivirallinen seurapeli, joten myös niistä olen mielestäni ihan hyvin perillä. Mitenkään kovin syvällisesti en maantietoakaan tosin tunne.

Suurin aukko löytyy kuitenkin, kuten mainittua luonnontieteistä noin yleisemmin. Fysiikan laeista mulla ei ole enää pienintäkään hajua, kaavoista puhumattakaan. Ellen olisi katsonut Supersize me-elokuvaa, mulla ei olisi hajuakaan, mikä on kalori (noin niinkuin "oikeasti"). En erota haapa lepästä, ja kaloistakin tunnistan parhaana päivänä juuri ja juuri hauen. Solubiologiasta yms. syvällisestä tiedän vieläkin vähemmän.

Kaikkea olisi kiva oppia, mutta aika ei riitä millään. Seuraan kyllä luontodokumentteja, ja luen kiinnostavia aiheeseen liittyviä artikkeleitakin, mutta jotenkin tuntuu siltä, että kun ei mielenkiintoa ole yhtä paljoa kuin ensinnä mainitsemiini aiheisiin, niin ei ne jutut pysy päässä vaikka omatoimisesti yrittäisi jotain kertaillakin.

Kansanopistoille yms. vastaaville aikuiskoulutuskeskuksille voisi olla kova myyntivaltti tarjota jotain "100 päivässä yleissivistys kuntoon"-kursseja. Aku Ankassa oli, ja kerrankin Aku päihitti veljenpoikien ihmeellisen käsikirjan

[nassesetä]

Vihjaatko että tuon tapahtuman nimeämistaito poplaulajalta jollain tavalla voisi vaikuttaa siihen toistuuko tuo vai jääkö toistumatta? Vai mikä on pointtisi, kun selvästikin pidät tietoa (tai mielipidettä tapahtumien nimeämisestä) tärkeänä?

Sisällissota on Suomen lähihistoriaa ja yksi kansakuntamme merkittävimmistä tapahtumista. Mitä korkempi sivistystaso kansalla keskimäärin on, sitä pienemmmällä todennäköisyydellä se sortuu uudelleen vastaaviin virheisiin.

Mitäs jos Abreu ei tiennyt mistä on kyse? On riskipeliä lähteä "tuplaamaan" ja kuulla "kosh", jos esim kutsuisi Suomen itsenäistymistä kansalliseksi tragediaksi. Ellei varmaa tietoa vuosiluvuista ole, ei kannata lähteä mässäilylehdistölle arpomaan. Vieläkään en kyllä ymmärrä mitä varten tuota on Abreulta kysytty.

Jos ei tiennyt, niin sitten hän olisi ollut fiksumpi jos olisi tarkentanut toimittajalta, että mitä tämä tarkoittaa, eikä tokaissut "turhaa luettavaa". Tuota kysyttiin varmaan siksi kun tuolloin taisi tulla jotakuinkin 90 vuotta kuluneeksi tapahtuman alkamisesta ja muistaakseni sitä tentattiin joiltakin muiltakin (wannabe)julkkiksilta.

Tilasivat tietämättömyyden vastaukseksi. Saivat.

Tai sitten yhä edelleenkin esittivät vain ajankohtaisen (vuosipäivä) kysymyksen.

Saivat mukana järkevän lisäyksen siitä ettei asialla enää ole juurikaan väliä minkään kannalta ja sanavalmiin näpäytyksen typeristä kysymyksistä. Jos pointti oli osoittaa ettei jotkut suomalaiset tiedä "tärkeitä" asioita, tulikin osoitetuksi ettei noita asioita pidetä laajalti niin tärkeinä (eli ettei nuo asiat enää ole niin tärkeitä) kuin asian joskus päntänneet haluaisivat ajatella, koska kerran ovat päntänneet.

(lihavoinnit minun)
Kaikki suhteellista. Kun tarkemmin tuumii, niin mitä väliä vaikka ihmiset luulisivat yhä maan olevan litteä ja kuun emmentalia. Sisällissodan raadot on jo aikaa sitten kuopattu, mutta opetusta ei kannattaisi unohtaa.
Kun jatkuvasti puhutaan eriarvoistumisesta, nuorison pahoinvoinnista, gettoutumisesta, monikulttuurin ongelmista yms. niin olisi mielestäni syytä muistaa se miten vaarallista on jos pysyviä jakolinjoja muodostuu yhteiskunnan sisälle.

Balkanilla elettiin sovussa Titon aikana ja vähän sen jälkeenkin, mutta kauaakaan ei kestänyt kun liittovaltion hajoamisen jälkeen naapurit lähtivät tappamaan toisiaan. Näin ei ehkä olisi käynyt, jos serbien, kroaattien ja bosnialaisten perussivistystaso (eli lähihistorian tuntemus) olisi ollut parempi.

Mutta eihän täällä Suomessa toki enää koskaan..

???

Oli pakko provota. Voisi kyllä toisaalta olla ihan hyväkin, jos äänioikeus pitäisi ensin ansaita tekemällä jokin yleissivistystä mittaava koe.

[Lasse Candé]

Tilasivat tietämättömyyden vastaukseksi. Saivat.

Tai sitten yhä edelleenkin esittivät vain ajankohtaisen (vuosipäivä) kysymyksen.

Tuota kysyttiin varmaan siksi kun tuolloin taisi tulla jotakuinkin 90 vuotta kuluneeksi tapahtuman alkamisesta ja muistaakseni sitä tentattiin joiltakin muiltakin (wannabe)julkkiksilta.

No kun itse tulkitsen tenttaamisen juuri samaksi asiaksi. Tarkistetaan tiedetäänkö. Ja tarkistetaan sellaisilta joista voisi helposti olettaa etteivät tiedä. Mutten siis ole lukenut lehtijuttua.

Balkanilla elettiin sovussa Titon aikana ja vähän sen jälkeenkin, mutta kauaakaan ei kestänyt kun liittovaltion hajoamisen jälkeen naapurit lähtivät tappamaan toisiaan. Näin ei ehkä olisi käynyt, jos serbien, kroaattien ja bosnialaisten perussivistystaso (eli lähihistorian tuntemus) olisi ollut parempi.

Mutta eihän täällä Suomessa toki enää koskaan..

Mulla on juuri aukkoja maantiedossa ja historiassa. Näinpä en kykene ymmärtämään analogiaa. Mutta en näe mitenkään mahdollisena että Suomessa jo melko sekoittuneet punaiset ja valkoiset alkaisivat sotimaan vain koska itsenäistymishistoriaa ei tunneta. Mielestäni Suomi on melkolailla yhtenäinen valtio. Minkä tyyppistä sisällissotaa oikeastaan pelkäät ja miten historian tuntemus edellisen osalta voisi ennaltaehkäistä sen? Kysymys ei ole retorinen.

Oli pakko provota. Voisi kyllä toisaalta olla ihan hyväkin, jos äänioikeus pitäisi ensin ansaita tekemällä jokin yleissivistystä mittaava koe.

Mitä järkeä? Nykyäänhän homma toimii paljon terveemmin kun "tyhmät" jättävät äänestämättä. Yksinkertaisin malli on monesti paras. Ainakin helpoimmin kansan sulatettavissa, mikä on missä tahansa vallankäyttöjärjestelmässä ehkä tärkein kriteeri.

[AMH]

Sanoisin, että oma yleissivistyksen taso on keskivertoa. Nippelitietoa löytyy vähän sieltä täältä, mutta syvällisemmän tietouden alueet onkin sitten paljon rajatumpia. Nippelitieto johtunee kiinnostuksesta tietovisoihin yms.

Heikoimmillä lienen maantiedossa, historiassa ja politiikassa. En esim. muista tämänhetkisiä ministereitä juurikaan ja presidenttienkin järjestyksen vain Kekkoseen asti.

[nassesetä]

Mutta en näe mitenkään mahdollisena että Suomessa jo melko sekoittuneet punaiset ja valkoiset alkaisivat sotimaan vain koska itsenäistymishistoriaa ei tunneta. Mielestäni Suomi on melkolailla yhtenäinen valtio. Minkä tyyppistä sisällissotaa oikeastaan pelkäät ja miten historian tuntemus edellisen osalta voisi ennaltaehkäistä sen?

En nyt tällä hetkellä tietenkään pelkää mitään sisällissotaa (kuten eivät ihmiset pelänneet esim vuonna 1902), enkä kuvittele, että punikki- ja lahtarinauhat kaivettaisiin jostain mummolan vintiltä. Ajan merkkejä osaan kuitenkin lukea ja rinnastaa niitä historiaan. Kaikki eivät osaa kun eivät tiedä. (eli kaikkia ei kiinnosta).

Tuossa monikulttuuriketjussa oli juttua siitä miten Ruotisssa jo erittäin suuri osa ihmisistä haluaisi asumaan aidatuille asuinalueille. Pysyviä jakolinjoja näyttäisi siis jo länsinaapuriimmekin muodostuneen, mikä on äärimmäisen vakava asia, koska ihmisten välisen luottamuksen rakentaminen on valtavan paljon vaikeampaa kuin vihan, pelon ja kateuden lietsonta.

Ei se Suomen sisällissotakaan kuin salama kirkkaalta taivaalta tullut. Tapahtumaa edelsi pitkällinen prosessi, johon sekoittui köyhyyttä, militarisimia, kansalliskiihkoa, herravihaa, kateutta, vallankumoushenkeä jne. ja näitä kaikkia samoja asioita on yhä havaittavissa ja niiden avulla päästään yhä Arkadianmäelle hyväpalkkaiseen suojatyövirkaan.

Sivistyksen merkitystä ei voi liikaa korostaa.

[Mika]

Tämän olisi voinut lisätä Ylioppilaskirjoitukset-ketjuun, mutta ajattelin asiaa hieman sitä laajemmin ja valitsin tämän ketjun.

Uuteen Aalto-yliopistoon onkin tulossa niin tuleville insinööreille, ekonomeille kuin muotoilijoille yhteiset johdantokurssit. Paikataanko tällä lukion valinnaisuutta? Yleissivistyksen ydin on opetettava siellä - erikoistua ehtii myöhemmin. Ainereaali on joskus johtanut lyhytnäköiseen pisteiden metsästykseen. Esimerkiksi opetusministeri Maija Raskin lapsesta eli terveystiedosta saa paljon helpommalla hyvät pisteet kuin fysiikasta. Miksi lukea minimiä enemmän vaativia aineita, joita ei aio kirjoittaa?

Sinällään en osaa ottaa kantaa kirjoitukseen, mutta kyllähän tuossa logiikkansa on.

[katar]

Itsellä ei nyt ole huikea sivistystaso, jos sitä lasketaan sotien ja maantiedon tietämyksellä. Pursuitissa maantiedon jutut menee aina metsään. Tosin välillä toki tiedänkin jotain, mutta kuitenkin. Joitain perusasioita kuitenkin tiedän, jotta pysyn keskustelun mukana, politiikasta tai muuten Suomen asioista puhuttaesssa. Politiikka ei kuitenkaan ole suosikkiaihe, joten sitä ei ihan hirveästi tule seurattua. Se pakollinen osa, minkä näkee uutisista tai lukee lehdistä.
Niin ja tulee mieleen, miten ex-poikaystävä joskus kommentoi, ettei kanssani voi keskustella, kun en ole ylioppilas... Kiukustuin niin, että painattelin ovesta karmit kolisten. Mä sulle keskustelut näytän, kele...

[Mika]

Niin ja tulee mieleen, miten ex-poikaystävä joskus kommentoi, ettei kanssani voi keskustella, kun en ole ylioppilas... Kiukustuin niin, että painattelin ovesta karmit kolisten. Mä sulle keskustelut näytän, kele...

Joo, aika rumasti oli sanottu. Ei ylioppilaaksi valmistuminen takaa silti kovinkaan laajaa yleissivistystä, vaan kyllä se on ihmisestä itsestään kiinni, kuinka paljon tietoa janoaa ja miten sitä pystyy jäsentelemään.

Parinvalinnasta jos tässä yhteydessä sen verran mainitsisin, niin yleissivistyksen taso on kutakuinkin tärkein kriteeri tutkimusten mukaan (älykkyydestä niissä tarkemmin ottaen puhutaan). Tietysti varmasti kulttuurikin saattaa vaikuttaa.

[nipsuli]

Sanoisin, että oma yleissivistyksen taso on keskivertoa. Nippelitietoa löytyy vähän sieltä täältä, mutta syvällisemmän tietouden alueet onkin sitten paljon rajatumpia. Nippelitieto johtunee kiinnostuksesta tietovisoihin yms.

Heikoimmillä lienen maantiedossa, historiassa ja politiikassa. En esim. muista tämänhetkisiä ministereitä juurikaan ja presidenttienkin järjestyksen vain Kekkoseen asti.

Vähän sama homma. Mun yleissivistys on myös selkeästi painottunut luonnontieteisiin, koska ne nyt on eniten aina kiinnostanut. Historia ja politiikka on aina ollut vähän evvk-luokkaa, mutta kyllä nyt Suomen lähihistorian silleen välttävästi tunnen, ettei ihan tarvitse hävetä

[DeusVult]

Eihän sivistys oli yleissivistystä, jos se painottuu vain yhteen tai muutamaan luonnontieteeseen. Toisaalta myös mitä syvempään tietoon mennään jossain tietyssä osa-alueessa, sitä vähemmän sillä on enää tekemistä yleissivistyksen kanssa.

[Totte]

Sanoisin, että oma yleissivistyksen taso on keskivertoa. Nippelitietoa löytyy vähän sieltä täältä, mutta syvällisemmän tietouden alueet onkin sitten paljon rajatumpia. Nippelitieto johtunee kiinnostuksesta tietovisoihin yms.

Heikoimmillä lienen maantiedossa, historiassa ja politiikassa. En esim. muista tämänhetkisiä ministereitä juurikaan ja presidenttienkin järjestyksen vain Kekkoseen asti.

Vähän sama homma. Mun yleissivistys on myös selkeästi painottunut luonnontieteisiin, koska ne nyt on eniten aina kiinnostanut. Historia ja politiikka on aina ollut vähän evvk-luokkaa, mutta kyllä nyt Suomen lähihistorian silleen välttävästi tunnen, ettei ihan tarvitse hävetä

Nämä kuulostaa mun korvaan vähän hassuilta. Itse olen ainakin käsittänyt yleissivistyken nippelitiedon vatakohdaksi. Yleissivistykseen ei myöskään vaadita hirveän syvällistä tietoa. Olen itse käsittänyt yleissivistyksen tasoksi sen että osaa laittaa tietyt asiat suurin piirtein oikeaan lokeroon ja oikeaan suurusjärjestykseen. Yleissivistykeen ei siis kuulu nippelitiedot, vaan nippelitiedot voivat sitten tarkentaa yleissivistystä tietyiltä osin. Se että tietää minä viikonpäivänä Hitler kuoli ei tuo yleissivistykseen mitään jos luulee etä Hitler oli italialainen muusikko. Syventävät tiedot sitten ovat selkeästi yleissivistävän tietoa tarkempaa ja syvällisempää. Silloin ei mielestäni enää kyse ole yleissivistyksestä vaan ihan tiedosta tai osaamisesta.

Siksi tuntuu myöskin hassulta että yleissivistys olisi painottunut jonkin alueeseen. Eikö yleissivistyksen määritelmä nimenomaan ole se että siinä ei ole erityistä painotusta? Yleissivistys on siis tietty henkilöstä riippumaton tietotaso, eikä "vaatimuksissa" siten voi olla henkilökohtaisia painotuksia. Osaamisessa ja tiedossa ylipäätänsä voi tietenkin olla henkilökohtaisia painotuksia, mutta ei yleissivistävän tason yli menevällä tiedolla tietyllä osa-alueella voida paikata puutteita toisessa. Jos osaaminen painottuu johonkin osa-alueeseen ja toisesta ei tiedä juurikaan mitään, niin silloin sanoisin että yleissivistyksessä on aukkoja, ei että yleissivitys painottuu johonkin.

Esim. mulla on selkeästi yleissivistystä paremmat tiedot lunnontieteissä ja tietyin osin historiasta. Yleissivistyksessäni on kuitenkin puutteita mitä tulee esim. kirjallisuuteen, urheiluun ja varsinkin suomalaiseen populaarikulttuuriin. Mun matematiikan tiedot ei kuitenkaan voi koskaan yleissivistyksen mielessä koskaan paikata mun puutteita muissa osa-alueissa, enkä voi parantaa mun yleissivistystä parantamalla tietotasoa sellaisessa aineessa missä mulla on jo yleissivistykseen "riittävät" tiedot, vaan minun pitäisi nimenomaan leventää osaamistani koskemaan niitä aineita missä minulla ei vielä ole yleissivistyken tasoon riittävät tiedot.

PS. DV prkl älä oo noin nopea

[nipsuli]

Olen itse käsittänyt yleissivistyksen tasoksi sen että osaa laittaa tietyt asiat suurin piirtein oikeaan lokeroon ja oikeaan suurusjärjestykseen. Yleissivistykeen ei siis kuulu nippelitiedot, vaan nippelitiedot voivat sitten tarkentaa yleissivistystä tietyiltä osin. Se että tietää minä viikonpäivänä Hitler kuoli ei tuo yleissivistykseen mitään jos luulee etä Hitler oli italialainen muusikko. Syventävät tiedot sitten ovat selkeästi yleissivistävän tietoa tarkempaa ja syvällisempää. Silloin ei mielestäni enää kyse ole yleissivistyksestä vaan ihan tiedosta tai osaamisesta.

Mä oon tästä taas osittain eri mieltä. Mun mielestä (etenkin kotimaan asioita koskien) yleissivistys voi sisältää myös nippelitietoa, esim. itsenäistymisvuosi ym. tärkeitä vuosilukuja, henkilöiden nimiä tai mitkä ovat yleisimmät puulajit/lintulajit jne. Suomessa.
Mun mielestä yleissivistys ei myöskään ole nippelitiedon vastakohta, vaan oon samaa mieltä wikipedian kanssa tästä:

Yleissivistyksellä on tarkoitettu sitä tieto- ja taitomäärää, joka kaikkien kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Käytännössä tällä ei tarkoiteta mitään tiettyä oppimäärää vaan ideaalia, jota kohti olisi pyrittävä. Yleensä sanaa yleissivistys käytetään adjektiivin yleissivistävä yhteydessä vastakohtana ammattiin valmistavalle.

[Mika]

Tässä on nopeasti tehty, alle 20 monivalintakysymyksen yleissivistystesti.

https://yle.fi/aihe/a/20-10005313

Sain 16/18, mutta taide onkin heikkouteni yleissivistyksessä. Ja tulos olisi voinut olla myös 15/18, sillä arvasin yhden taiteeseen liittyvän kysymyksen oikein.