Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Hokutoryu Ju-Jutsun historia

Japanilaiset lajit

Valvoja: Valvoja

Kuvake
MarkkuT
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 6493
Lauteille: Maaliskuu 2005

Hokutoryu Ju-Jutsun historia

#226

Viesti MarkkuT »

Vilenius... :peukku:
Ain't no one.
Kuvake
Abe Simpson
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 1565
Lauteille: Maaliskuu 2006
Paikkakunta: Springfield Retirement Castle

Hokutoryu Ju-Jutsun historia

#227

Viesti Abe Simpson »

M. Vilenius, kiitos selonteosta - ilmeisesti on niin, että näin lajien ulkopuolelta, niitä ja niiden kulttuuria tuntematta erojen hahmottaminen on hieman hankalaa. Kiitos.

Offtopikkina mutta aihetta kuitenkin sivuten - muistan joskus blackmetal-aallon ollessa korkeimmillaan, kuinka jokin japanilainen bändi jollotti ihan vakavissaan perkeleellisestä pimeydestä ja kiilusilmäisistä metsänpeikoista, liekö lyriikoissa ollut mukana vuonot ja valhallatkin. Noin äkkiseltään arvioiden tuotettu tavara oli periaatteessa kokolailla samaa kuin norjalainen esikuvansakin, mutta mutta...oletan että tässä on jollain muotoa samasta jutusta sitten kyse.
"Pallomerimies on erimies"
Kuvake
M. Vilenius
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 11
Viestit: 2443
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Tokio

Hokutoryu Ju-Jutsun historia

#228

Viesti M. Vilenius »

Offtopiciin offtopic vastaus :)

Kaveri haastatteli tuossa ainakin reilu vuosi sitten japanilaista bandia nimeltaan "Laukaus". Kyseessa ei ole mikaan hassu sattuma vaan bandin jasenet tykkasivat kovasti suomalaisesta punkista ja kopioivat tyylin ihan prikulleen suomalaisen punk-tyylin aina siihen asti, etta lauloivat suomeksi. Kukaan bandin jasenista ei puhunut suomea eika laulaja itse ymmartanyt mita lauloi, mutta sielta sita tuli angstia ja kapinaa selvalla suomen kielella tuutin taydelta.

Japanilaisille tuollainen "idoliensa" kopiointi ihan pilkulleen on aika tyypillista. Japanilaisten mielesta se on "kakkoii", komeeta. Sisalto ei ole niin tarkeaa. Hauska kuunnella juuri jotain rokkibandia, joka ensin haistattaa tårta på tårta kaikille, yleisonsa mukaan lukien ja sitten seuraavaksi valispiikeissa puhuu hyvin kohteliaasti yleisolleen tyyliin: "Meilla ilmestyi tassa uusi noyra demo, joten jos vain suinkin teista tuntuu silta, niin olkaa ystavallisia ja ostakaa levymme. Olisimme siita erittain kiitollisia".

Taa on kummallinen maa ;)

EDIT: Menin sekoilemaan bandin nimen kanssa. Korjattu ylle oikein.
In 1194 Minamoto Yoritomo set out for a hunt with his vassals. On the 8th day the hunt was suspended for a Buddhist belief to abstain from killing on that day. Instead the party enjoyed the company of prostitutes from nearby post stations on the Tokaido road.
jkk
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 1067
Lauteille: Huhtikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki

Hokutoryu Ju-Jutsun historia

#229

Viesti jkk »

M. Vilenius kirjoitti: Aika harvoin esim. Potkussa nakee aloittelijan kysellessaan itselleen sopivaa lajia klassisten tyylien edustajien mainostavan omaa tyyliaan sopivana. Melkein useimmin nakee heidan suosittelevan jotain toista, modernia tyylia, silla monet klassisten tyylien harrastajista ymmartavat, etta ne eivat yksinkertaisesti sovi (noin aika rankasti yleistaen) kuin ihmisille, jotka ovat nimen omaan niista kiinnostuneita. Itse naen ainakin, etta esim. Hokutoryun ja klassisten tyylien "markkinointikohderyhma" on hyvinkin erilainen, koska kyse on niin eri asiasta.
Juuri tätä ajattelin tuossa hetki sitten. Oikeassa elämässäkin (netin ulkopuolella siis) monet tuttavat ovat olleet kiinnostuneita omista harrastuksistani ja ovat kysyneet että "pääsiskös kokeilemaan". Aina olen vastannut, "että pääsee toki, mutta jos nyt kuitenkin kävisit vaikka".. Ja tähän kohtaan sitten joku laji, minkä paremmin koen vastaavan kyseisen ihmisen kiinnostukseen. Nuorille ja urheilullisille yleensä joku kilpalaji, ja itsepuolustuksellisuudesta kiinnostuneille sitten enempi sen tyyppinen, esimerkiksi juuri Hokutoryu.

Abe Simpson kirjoitti: Ok, lähdin nimittäin olettamuksesta, että hokuto syö traditiopuolen leipää viemällä sen vähäisenkin medianäkyvyyden, mahdollisesti hyviä harrastajia ja näiden myötä museopuolen toiminta- ja kehitysmahdollisuuksia.
Itse asiassa luulen että hokuto tuo sille jujutsu sanalle paljon näkyvyyttä, ja sitä kautta lisää tuo kiinnostuneita ihmisiä myös perinnepuolelle. Harva koryu laji ilmeisesti haluaa kehittää omaa toimintaansa siihen suuntaan, että harjoittelijamäärät suuremmin kasvaisivat. Tärkeämpää siitä näkökulmasta lienee se, että ne vähät harjoittelijat kehittäisivät oman tekemisensä tasoa, ja sen kannalta näen harjoittelija määrän kasvun vain hidasteena.

Abe Simpson kirjoitti: Toinen mieltämäni epäkohta on siinä, että nykytilanteessa kai selontekovelvollisuus eroavaisuuksista on traditiopuolella ja hybridiksi koetusta versiosta on tullut vallitseva standardi. Tämä tuntuisi siltä kuin joutuisi selittelemään toisten tekemisiä, mukavampaa olisi todeta että kyseessä on eri laji eikä näitä tulisi sekoittaa keskenään.
Tämä on totta ja kyrsii sen verran, että harrastuksistani kysyttäessä "unohdan" yleensä mainita kamppailulajit kokonaan. Eräänkin kerran eräs ulkomainen vieras kotonamme bongasi treenikamojani ja kertoi itsekin omaavansa jujutsussa kolmannen danin mustan vyön. Koitin tiedustella, että mitäs tyylisuuntaa hän treenailee, niin vastaus kuului että jujutsua. Tunsin suurin piirtein samaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta kuin keskiverto Krav Maga treenaajan kanssa.
Kuvake
bodyguard
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 22944
Lauteille: Syyskuu 2005
Paikkakunta: Helsinki

Hokutoryu Ju-Jutsun historia

#230

Viesti bodyguard »

Mina olen ymmartanyt asian niin etta termilla on merkitysta nimenomaan historian ja sen kulttuurin kannalta. Siksi nuo jotkut perustelut tappelutehosta yms. kuulostavat varsin kummallisilta. Ikaankuin jankataan samaa asiaa jatkuvasti johon taas on useaan kertaan todettu etta silla ei ole asian kannalta merkitysta.

Ei barokistakaan tule renessanssia vaikka barokin ajan ihmiset olisivat olleet kuinka paljon kovempia kuin renessanssin ihmiset ja vaikka kuinka olisi ollut hyva meininki :lol:

‎-I thought you were cool.
-I am. And you know what makes me cool? The fact that your opinion means less than squat to me.

Blogi
Kuvake
flammee
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 11111
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu

Hokutoryu Ju-Jutsun historia

#231

Viesti flammee »

jkk kirjoitti: Harva koryu laji ilmeisesti haluaa kehittää omaa toimintaansa siihen suuntaan, että harjoittelijamäärät suuremmin kasvaisivat. Tärkeämpää siitä näkökulmasta lienee se, että ne vähät harjoittelijat kehittäisivät oman tekemisensä tasoa, ja sen kannalta näen harjoittelija määrän kasvun vain hidasteena.
Mutta eikös se mene niin että suurestakaan joukosta harvempi treenaa kovin pitkälle. Eli jos salille ei edes haluta suurta joukkoa niin tilanne lienee se että ne kokeneemmat vääjäämättä vähenevät (perhe, työ, muutto yms. luonnollinen poistuma) seurassa ja uusia ei oikein tule tilalle. Tyypillisesti pari aloittelijaa pyörii mukana aina vähän aikaa, mutta miksi näistä juuri sen suurempi osa jatkaisi harjoitteluaan pitemmälle, kuin lajeissa joissa on mukana enemmän porukkaa? Eikä se mun mielestä ihan niinkään mene että harjoittelijajoukon kasvaminen vähentäisi opetuksen laatua, koska sitten on enemmän kokeneempaa porukkaa mukana opastamassa aloittelijoita.
– Lukutaitoinen ihminen ymmärtää, että jos kaksi asiaa on samassa virkkeessä, se ei tarkoita sitä, että ne rinnastetaan keskenään.
sometsuke
ilmaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 6
Lauteille: Lokakuu 2008

Hokutoryu Ju-Jutsun historia

#232

Viesti sometsuke »

Ääh.... Jujutsua mitä jujutsua. Siis lainasana.

Koko keskustelu alkaa tuntua lähes pakonomaiselta tarpeelta luokitella ja lokeroida, ja sen jälkeen toitottaa kaikille muille, että "MEIÄN ON OIKEE; TEIÄN EI" Tiedätte mitä tarkoitan, sellaista äkkiväärää Savolaista meininkiä: Jos se on muikusta se ei ole Kalakukko vaan Muikkukukko, ja jos se on ahvenesta, Ahvenkukko, paitsi jos se on leivottu jossain ***** pohjammaalla niin soon "ruislimppu-täytettynä-ihralla-ja-kalalla". Jos brassituristi opettelee ihan itse leipomaan ruisleipää, tekee himassa ihan just prikuulleen oikeanlaisen jöötin ja kutsuu sitä kalakukoksi, niin meneekö pieleen vaikka kala olisikin jotain paikallista makeanveden pikkukalaa? Eikä kukaan vaadi sitä Hernandesia vääntämään Savoa leipoessaan perheelleen! 8-)

Ongelmaksi ei muodostu se, että kutsuu jujutsua jujutsuksi, koska kyseessä on yleistävä lainasana. Eriasia on koulujen nimet, joiden kohdalla on vaatimuksena, että on todella osa ko. koulua. Näin sekä traditio-, että modernillapuolella. Koko jujutsu luokittelu on kaikenkaikkiaan sisällöltään veteen piirretty viiva myös Japanissa, joten ei meidän kannata siitä hermostua. Vrt. vaikkapa hassuihin peleihin joissa metallipalloja heitellään puupallon läheisyyteen: Suomessa sen nimi on "Petankki" muualla euroopassa sitten nimityksiä löytyykin aina Pétanquesta Boule:n ja Boccia:n kautta Bocce:n, joista ainoastaan Boule on yleisnimi ;) . Traditiopuoli (siis Pétanque traditiopuoli) vetää varmaan tämänkin asian tiimoilta salaa herneen nenäänsä, mutta sehän ei kesämökillä kansaa häiritse!

Traditiopuoli voi aina käyttää koulun nimeä ja antaa muiden stressata luokitteluilla.
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 30
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

Hokutoryu Ju-Jutsun historia

#233

Viesti Jussi Häkkinen »

sometsuke kirjoitti: Ääh.... Jujutsua mitä jujutsua. Siis lainasana.

Koko keskustelu alkaa tuntua lähes pakonomaiselta tarpeelta luokitella ja lokeroida, ja sen jälkeen toitottaa kaikille muille, että "MEIÄN ON OIKEE; TEIÄN EI"
Ei. Luepa keskustelu kunnolla.

Lisäksi, luokittelu on erittäin tarpeellista esim. silloin kun tutkitaan vähänkin pidemmälle eri lajien historioita, sisäisiä ja ulkoisia lajikulttuureja ja muita asioita, jotka nyt ainakin minä koen äärimmäisen mielenkiintoisiksi.

Lisäksi tässä aiheessa on lopulta hyvin helppoa löytää se erottava määrite. Japanilaisen ja eurooppalaisen jujutsun ero on selkeä, samoin kuin perinteisen ja uuden jujutsun. Lisäksi on myös sangen selvää, että useissa tilanteissa vain nimi on sama, vaikka laji itsessään on eri (tämä muuten myös - näin vekkulisti - siellä perinteisen japanilaisen jujutsun puolella). Lyhyesti kai voi todeta, että jujutsu ei ole alkujaan niinkään lajin nimi kuin sateenvarjotermi useille japanilaisille kamppailulajeille (jotka - yleensä - menevät myös hieman laajemman bujutsu-sateenvarjon alle). Tämä ei ole ennenkuulumatonta tai ihmeellistä - vastaava useita yhden alueen ja perinteen lajeja kattava sateenvarjotermi on myös esim. karate. Näiden sateenvarjojen ulkopuolelle jäävät samannimiset asiat ovatkin sitten jotain muuta - ts. nimi sama, juttu eri.

Arvotusta tässä ei ole, ainoastaan kategorisointia. Nimiasia - mutta monessa suhteessa tärkeä sellainen.


Väite lainasanasta on myös kummallinen. Täytyy kyllä myöntää, etten ole tämän keskustelun aikana varsinaisesti ajatellut sanaa "jujutsu" muutoin kuin karkeahkona translitteraationa kanjeille, en varsinaisesti romajeilla kirjoitettuna sanana.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
jkk
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 1067
Lauteille: Huhtikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki

Hokutoryu Ju-Jutsun historia

#234

Viesti jkk »

flammee kirjoitti: Mutta eikös se mene niin että suurestakaan joukosta harvempi treenaa kovin pitkälle. Eli jos salille ei edes haluta suurta joukkoa niin tilanne lienee se että ne kokeneemmat vääjäämättä vähenevät (perhe, työ, muutto yms. luonnollinen poistuma) seurassa ja uusia ei oikein tule tilalle. Tyypillisesti pari aloittelijaa pyörii mukana aina vähän aikaa, mutta miksi näistä juuri sen suurempi osa jatkaisi harjoitteluaan pitemmälle, kuin lajeissa joissa on mukana enemmän porukkaa?
Riippuu tietenkin ihan poistujien ja tulijoiden suhteesta. Ja jos harjoittelijoita ei nytkään ole paljon, ei poistuviakaan ole niin paljon, eikä uusia tulijoita tarvita niin paljon, joskus ei lainkaan. Jos aloittelija tietää olevansa kiinnostunut juurikin koryu:sta, on todennäköistä että hän jatkaa pidemmälle kuin random tulija. Tällaisia tulijoita on kuitenkin todella harvassa. Itse asiassa koryu ei taida olla kovassa huudossa missään päin maailmaa. Että ei tässä paljon tulijoita valkkailla :lol: .

Tarkoitin tuolla koryu lajien kehittämis turinalla sitä, että koryu lajin kannalta esimerkiksi yksittäisen suomalaisen dojon toiminnan loppuminen ei ole mikään mahdottoman kova vahinko. Kiva juttu lajin kannalta voisi olla vaikka se, että Suomesta kehittyisi muutama kaveri joiden tekemisen taso ja ymmärrys olisi todella korkea.
flammee kirjoitti: Eikä se mun mielestä ihan niinkään mene että harjoittelijajoukon kasvaminen vähentäisi opetuksen laatua, koska sitten on enemmän kokeneempaa porukkaa mukana opastamassa aloittelijoita.
Se kokenut porukka ei lisäänny samassa suhteessa. Eikä niitä ihmisiä, joilla on opastuksen suhteen annettavaa, mitenkään liikaa ole nytkään. Kokeneemman porukan kesken harjoitellessa kaikki ehtivät harjoitella enemmän, kun opastettavia on vähemmän tai ei lainkaan.
Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 11
Viestit: 8469
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki

Hokutoryu Ju-Jutsun historia

#235

Viesti DeusVult »

bodyguard kirjoitti: Mina olen ymmartanyt asian niin etta termilla on merkitysta nimenomaan historian ja sen kulttuurin kannalta. Siksi nuo jotkut perustelut tappelutehosta yms. kuulostavat varsin kummallisilta.
Jossain vaiheessa tradispuolelta tuli sen suuntaista kommenttia, että moderni jujutsu ei ole jujutsua nimenomaan siksi, että siinä ei ole ymmärretty niitä aidon jujutsun kamppailullisia hienouksia ja pellin alla piileviä periaatteita ollenkaan - on vaan kopioitu ulkoista muotoa. Tämä sitten nähdäkseni on synnyttänyt näitä tappelutehoon vetoavia vasta-argumentteja; "kyllä ne modernistitkin varmaan jotain on tajunneet, kun ne kerran osaa flaidata."

Nyt tulee enemmän noita justiinsa noita kulttuuriin ja historiaan vetoavia argumentteja, jotka ovatkin kyllä paremmin perusteltuja.
8-)
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 11
Viestit: 93835
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

Hokutoryu Ju-Jutsun historia

#236

Viesti Mika »

DeusVult kirjoitti: Jossain vaiheessa tradispuolelta tuli sen suuntaista kommenttia, että moderni jujutsu ei ole jujutsua nimenomaan siksi, että siinä ei ole ymmärretty niitä aidon jujutsun kamppailullisia hienouksia ja pellin alla piileviä periaatteita ollenkaan - on vaan kopioitu ulkoista muotoa. Tämä sitten nähdäkseni on synnyttänyt näitä tappelutehoon vetoavia vasta-argumentteja; "kyllä ne modernistitkin varmaan jotain on tajunneet, kun ne kerran osaa flaidata."
Jaa, tästä kenkä puristaa... :)

Tuohan voi olla ihan totta - mutta tehokkuuden kanssa sillä ei edelleenkään ole mitään tekemistä. Tai periaatteessa voisi olla, mutta sitten puhuttaisiin jostakin Yellow Bamboosta. Eli se on edelleen vain sitä erilaista.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
sometsuke
ilmaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 6
Lauteille: Lokakuu 2008

Hokutoryu Ju-Jutsun historia

#237

Viesti sometsuke »

(kuvitelkaa alkuun 99 riviä älykästä ja säkenöivää argumentointia höystettynä asiaan kuuluvin lainauksin, **tun koneet, mä näitä osaa käyttää! :evil: )

Ok, eli lyhyesti ja ei niin älykkäästi: On se lainasana, ja sillä on Suomenkielellä aika takuuvarma merkitys. Jos joku sanoo harrastavansa jujutsua niin ihmiset käsittävät mistä on kyse, noin karkeasti. Useimpien vastaantulijoiden kohdalla ei edes kannata yrittää kertoa harrastavansa Shikidinkage shiutsugi musuguzzi ryu jujutsua, vaan sanoo ihan reilusti että jujutsua. Sitten kun on valveutuneempia hlöitä läsnä, niin sitten mennäänkin jo koulun/tyylin nimellä, vai kuinka?

Asia on vähän niinkuin plexin kanssa: Jos korjaan mökin ikkunan ja kerron, että laitoin pokiin kiinni plexilasin, niin kaikki tietää mitä tarkoitin, vaikka a) laitoinkin polycarbonaatti ikkunan b) Plexiglass oli Otto Röhmin vuonna 1936 patentoima brändi eräälle akryyli muoville c) polycarbonaatti on täysin eri asia niin ominaisuuksiltaan, kemiallisesti kuin että kyseessä on yleisnimi, ei tuotemerkki. Eikä kukaan tule sanomaan, että en saa käyttää sanaa plexi. Eli, kyseessä on vieras kielinen erisnimi, josta on muodostunut arkikäyttöön soveltuva yleisnimi, lisäksi kyseessä on lainasana.

Jos kerran kyseessä on sisältöä koskeva karkea yleisluokittelu, ei jonkin tietyn historian ja pedigreen omaavan asian erillisnimi, niin miksi sitten alkaa nyt halkomaan hiuksia? Jos kerran HR:n tekniikka on "karatea ja judoa" niin silloin löytyy (ohuehko) linja Japaniin.

Niinkuin Dr. Stephen M. Fabian kirjoittaa artikkelissaan (http://www.koryu.com/library/fabian1.html" onclick="window.open(this.href);return false;) : "Since there seems to be a number of relatively new martial systems identifying themselves as jujutsu these days, it is appropriate to look at those characteristics which distinguish a style as traditional Japanese jujutsu."

Eli ei ole syytä kieltää uusien "ulkomaistenkaan" tyylisuuntien oikeutta käyttää nimeä jujutsu, pitää vain ymmärtää, että perinteinen japanilainen on täysin eri eläin kuin uusi islantilainen, vaikka molemmat kansat elävät saarella, ovat pitkä ikäisiä ja syövät kalaa roppa kaupalla.

Hohhoijjaa, on se vaan niin, että näihin foorumihöpinöin vaan hukkaa itsensä niin kovin helposti :?
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 19
Viestit: 16086
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Hokutoryu Ju-Jutsun historia

#238

Viesti Kari Aittomäki »

Mun kiikareilla jiu jitsu tarkoittaa japanilaissävystä tapaa kohdata lähikamppailussa vihulainen joustavaa källitekniikkaa käyttäen. Kadulla, kehässä tai hengenmenotilanteissa. Joka källiys mahdollistaa isomman ja vahvemman vastustajan kukistamisen.
Mielikuvasta on vastuussa paitsi vanhempi viihdeteollisuus, myös ja ennenkaikkea viime vuosisadan alun ammattipaini-iltamien showmatsit, jossa nämä tännekiikutetut japanilaiset veivät tuonajan katujätkiä kuin sukkapusseja, pärjäten sittemmin hiton hyvin myös niitä kammottavia catchpainijoita vastaan.
Muistetaas että tuolloin ne katumylläkät ei ollu pelkkää snägäriheijareitten vaihtoa, suurakaupunkien katukaruselli oli aivan toinen ja hyvin ammattimainen eli kovatasoinen ja vaarallinen maailma. Esimerkkinä vaikka Pariisin apachet/savate. Joka siis on pohjaltaan nimenomaan roistolaji, laadun tae sinänsä.
Tähän markkinarakoon jiu jitsu eleganttina ja vaivattomana (effortless) metodina upposi ku partaveitsi laardipurkkiin, elegantisti ja vaivattomasti.
Aikakirjat kertovat paitsi tästä aikalailla kalutusta judon noususta ja ilmiön vaikutuksesta aina näihiin päiviin vapaaottelun muodossa..
Mutta myös ansioituneista poliisimiehistä ja sotilaista, jotka kehuivat jiujitsun maasta taivaaseen, osan seuratessa haastematsipolkua, osan kertoessa tosielämän kohtaamisista jutsukeinoin.. tavoilla ja sanakääntiellä jotka saattas rbsd-osastolle hyvinkin tutuntuntusia..
Jiujitsua harrasti ihan presidenttitason herrasmiehet:
web PRESIDENTS usa kirjoitti: Theodore Roosevelt (jujitsu): He once demonstrated his skill at jujitsu by throwing the Swiss Minister onto the floor. The minister was Fernand Matheray who was a guest at a White House luncheon.
Sekä tietysti tämä hienompi herrasväki aina ihan daameja myöten.
Tää on niinmainio:

Kuva

Juttua voisi jatkaa pitempäänkin, kuinka jujutsu on leimautunut tarkoittamaan taitavaa konfrontaatiotaitoa ja kuinka brassijutsu on säilyttänyt senminkä judo on kadottanut.. pysynyt jutsuna.
Mutta pysytääs tässä nimenkäyttöoikeudessa.
On minusta aika joutavaa ja tärkeilevääkin käydä väittään termistä, kun länsimaisen jujutsun taustatuntemus loppuu viimeistään Jukoryuhun.
Länsijutsu on aina säilyttänyt ja ylläpitänyt tietynlaista japanilaisenjoustavaa mindsettiä, joka kulminoituu.. ei suinkaannäytöksissä vaan ihan kadulla.
Kun Kuuno myllyttää, se on elävää jujutsua. Se voi toki täräyttää puudutuspiikin päähän mutta noin ylöjään se toiminta on aina tilanteeseensopivaa, hyvin ajoitettua, taloudellista ja tehokasta.
Jujutsua, ihan ulkoisestikin.

En usko että japaninsuunnan senseit olis erimieltä, vaikka organisaatio on eri.
Enkä usko etteikö siltäkinsuunnalta löytyisi jujutsuksi kutsuttuja metodeja, jotka eivät ole jämähtäneet aikakauteen ennen luotiaseita.

Mitäma yritäntässä selittää onse jujutsu-nimitys tarkoittaa tietynlaista tekotapaa.
Nimitys on vakiintunut ja hyvin kuvaava ja sillä on värikästä ja mielenkiintoista historiaa, myös eurooppalaisella kontekstilla.
Ei te pojat voi milläänlihaksilla juttua edes kyseenalaistaa.
Sitäkään en myönnä etteikö nuo metodit sukulaisia olis. Sen näkee jo silmällä ja tekijöitten sisäistä ja ulkoista ajoitusta vertaamalla, tekniikoitten ulkoisesta olemismuodoista nyt puhumattakaan.

Koryo-termi on muuten mulle vähä kikatus-aihio.
Tuli esille tossa kun Dillmanjubinoille piti keksiä jotain arvovaltaisempaa nimeä.
Ja Ashihara on erisnimi. Duh.
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 30
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

Hokutoryu Ju-Jutsun historia

#239

Viesti Jussi Häkkinen »

Kari Aittomäki kirjoitti: Mitäma yritäntässä selittää onse jujutsu-nimitys tarkoittaa tietynlaista tekotapaa.
Tästä olen aika vahvasti eri mieltä. Ei tarvitse kuin katsoa (koryu)jujutsutyylejä vähän laajemmin niin voi todeta, että mitään tietynlaista tekotapaa ei voi nimetä.

Se, että modernissa goshinjujutsussa tällainen erityinen tekotapa saattaa olla löydettävissä, on merkityksetöntä.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 19
Viestit: 16086
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Hokutoryu Ju-Jutsun historia

#240

Viesti Kari Aittomäki »

Kuinka vähän laajemmin?
Koryotyylien saatavuus kun on edelleen aika heikko.
Tunnet varmasti termin mindset ja se on on hyvin samankaltainen jutsukoilla kaikilla. Sekä salilla että koeponnistaessa.
Se on taatusti nähtävissä myös traditiojuttujen näytteille-asettelussa.

Sitäpaitsi sen perusteella mitä olen ymmärtänyt, aseettoman (kaksin)kamppailun eriyttäminen kokonaisuudesta on verrattain tuore ilmiö?
Eli voidaanko silloin edes puhua traditiotyylistä?

Mitäs muuten olet mieltä tuon länsihistorian painolastista?
Kuittaatko ihan oikeasti vain olankohautuksella, "ei se ole Mickjagger"?

Mulle kävi itselleni esim Wadoryun treenaaminen vähä hankalaksi sen kaiken väistelyn ja jenkaamisen takia. Jutsumausteen.
Kaskuntreenasin samaan aikaan hokuton esiastetta ja tutkailin Hontaita sekä Matsuoin versiota..
Oisin tahtonu karatetreeneillä mieluummin kohdata kuin joustaa.

Enny jaksa kaivaa kekä kyseli ihan hyvin pointein että olenko treenannu koryo-tyylejä.
En kai, mutta tutustunut olen mm niten-ichi-ryuhun viikonverran, saman sällin kans Yaguy-ryuhun, alatermiä en muista.
Oli eräs bobby eli poliisimies, Mickey Finnin oppilas väitti olevansa.
Ehkä olikin. Kuutisen kertaa treenattiin eri versioita, enimmin bokkeneilla. Takapihallaan.
Mulla ei ollu Matsuoin iaido-treenien jäljiltä minkäänlasta vaikeutta omaksua sitä tekemisen tapaa, tekniikathan nyt on helppoja.
Mainitaan nyt vielä että juttu oli 1990, paikka Lontoon Camden.
Ja että me airaktin broidin oden kanssa veivattiin kahdestaan miekkaa aina aika ajoin, koko kiukkariajan läpi, ja nastaa oli.

Eli on mulla jotain kontaktipintaa asiaan.
Ja mä väitän että museojutsusta on kaivettavissa esiin sama verenhimo kuin saman jutun nuoremmista versioista.
Mutta mulla onkin omat kiikarini.
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 31 kurkkijaa