Sisu
Valvoja: Valvoja
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 1624
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: E-Pohojanmaa
Sisu
Miehellesi tsemppiä vyökokeeseen!
Potkuholisti
"The Art is in the Person, all we have to do is Bring it Out!"
"Kun harjoittelee ahkerasti, onni potkii useammin." -Mjölnir
"Mora. Kun sanat ei auta ja kädet ei riitä"
"The Art is in the Person, all we have to do is Bring it Out!"
"Kun harjoittelee ahkerasti, onni potkii useammin." -Mjölnir
"Mora. Kun sanat ei auta ja kädet ei riitä"
-
- etupotkija
- Viestit: 759
- Lauteille: Huhtikuu 2009
- Paikkakunta: Sydney
- Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
- Takalajit: Kake
Sisu
Kiitokset, hyvin se meni kaikin puolin vaikkei hra itse täysin tyytyväinen ollutkaan. Tultiin tunti sitten kotiin - käytiin porukalla lounaalla kokeen jälkeen ja kun lähdettiin kotiin päin ulkona oli +37C. Mukava keli vyökokeelle.
Raporttia tulossa.
Raporttia tulossa.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
-
- etupotkija
- Viestit: 759
- Lauteille: Huhtikuu 2009
- Paikkakunta: Sydney
- Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
- Takalajit: Kake
Sisu
Lauantai 28/11/09 - karate 3h, yvökoe
Sääennuste tänään: yli +35C ja aurinkoa. Ennen lähtöä huitaistiin molemmat puoli litraa Gatoradea naamariin että jaksaa heilua. Itse olin tukijoukoissa kameran kanssa, eli avitin kokeeseen osallistuvia pitämään hyvän tekniikan yllä tsekkaamalla asentoja ym., sekä lopussa osallistuin sparriin.
Alkulämmittelyn jälkeen sensei lähetti kaikki keltavöisistä ylöspäin ulos juoksemaan, matkan pituus piteni ylempivöisille. En ole vielä juoksemista kokeillut vamman jälkeen joten jätin väliin sensein suosituksesta. Valko- ja sinivöiset tekivät yhdessä muutaman perussarjan ja sen jälkeen vyökohtaiset katat isolla porukalla kun kaikki olivat palanneet juoksemasta (ylempivöiset tekivät peruskatat silmät kiinni). Muita vyöarvoja odottelevat istuivat seinää vasten kiba dachissa (ski lift sit) tai rivissä kiba dachissa. Seuraavaksi tarkastettiin itsepuolustustekniikat ja perään juoksua salin päästä päähän + punnerruksia ym. lihasliikesarjoja. Lopuksi sensei tenttasi jokaiselta pätkän kirjallisesta osiosta ja sinivöisille muutaman tekniikkakysymyksen. Ei ehkä näin tiivistettynä kuulosta paljolta, mutta ihan kohtuu vyökoe, etenkin porukan pienimmille.
Keltavöiset tekivät tekniikkasarjoja kiba dachissa liikkuen, vihreät ja ruskeat vyöt tekivät samaan aikaan yonju godoa joka meni tänään paremmin kuin torstaina. Seuraavaksi sensei testasi Seidon strategiaa eri potkuja vastaan ja sain pariksi oman miehen. Lopussa piti tehdä vasemman jalan uchi mawashi geri joka torjutaan shoteilla polven sivuun - mies oli tekniikan kanssa vähän myöhässä ja torjui vasemman nilkan sivuun, suoraan kipeään niveleen. Onnuin saman tien keittiöön teippaamaan nilkan sparria varten. Tämän jälkeen keltavöisten itsepuolustustekniikoiden ja katan arviointi ja ylempivöiset salin perälle ski lift-istuntaan. Osien vaihto - ylempivöisten itsepuolustustekniikat, yakusoku kumite ja kata ja keltavöiset "hiihtohissiin". Siellä joku yritti ottaa kevyesti eikä istunut tarpeeksi alas ja piti käsillä seinästä, tämä korjattiin sillä että kaikkien kädet suoriksi eteen ja joka jannulle ja jonnalle pitkä keppi ulkokämmenten päälle tasapainoiltavaksi. Loppuun ylempivöiset tekivät kihon kumitea + juoksu salin toiselle laidalle ja takaisin + lihaskuntoliikkeitä, alempivöisille sama satsi jossa kihon kumite korvattiin tekniikkasarjalla. Tästä kirjallisen osion testi joka yleensä keltaisista ylöspäin on kysymys liittyen karaten arvomaailmaan ja omaan kehitykseen. Lopuksi sensei komensi kaikille sparriin osallistuville kevyet suojat päälle (hammas-, sääri, - rintasuoja (naisille), hanskat).
Vyökokeessa sparrasi yksi keltainen vyö, yksi vihreä vyö (miäs), sekä kaksi ruskeaa vyötä. "Auttamassa" oli kaksi shodania, yksi ylempi vihreä ja allekirjoittanut, eli vihreä vyö. Jokainen rundi 2.5 minuuttia täydellä kontaktilla paitsi potkut päähän, niihin pitää aina pitää kontrolli. Istuin ekan erän sivussa, seuraavaan erään sain ruskeavyön jonka kanssa oli ilo vetää. Ko. naisella on tapana tarrata jalasta jos potku jää yhtään eteen ja niin kävi nytkin, sekunnin murto-osan mietin että nappaanko ja viekö se alas ja päätin kokeilla - alasvienti ja muutama iskunvaihto lattiassa ja sensei tykkäsi hyvää. Seuraava erä miestä vastaan meidän normi meiningillä, tosin nyt mieheltä tuli vähän kovempaa settiä vyökokeessa kun oltiin. Kommentti oli jälkeenpäin, että vedin tukijoukoista kovimpaa takaisin. Oma viimeinen erä toista ruskeavöistä vastaan joka oli jo aika piipussa, tyyppi on se koulun kovin sparraaja joten mitään turvallista tunnetta ei ollut. Otin muutaman helkkarin kovan lyönnin ja potkun keskialueelle, mutta ajattelin että perkele en anna sitä mielihyvää että juoksisin karkuun tai pelkäisin ja yhdessä vaiheessa sain kaverin nurkkaan polvipotkuilla ja käsitekniikoilla. Oli pitkät 2.5 minuuttia. Loppujen lopuksi keltavöinen veti neljä erää, vihreävöinen viisi ja ruskeavöiset seitsemän rundia. Pieni haveri kävi kun toista shodania joku iski vahingossa rintaan, eikä siinä muuten mitään mutta tällä ei ollut rintasuojaa ja hän imettää tällä hetkellä => iso aih. No, näitä sattuu, mitään pahempaa ei tilanteesta käynyt, naistenversio iskusta munille.
Yhteensä koe kesti kolme tuntia, perustaso oli sensein ja koetta valvoneiden shodaneiden mukaan hyvä. Edelliseen vyökokeeseen verrattuna parempi ja nälkäisempi yleistunnelma. Muutama erittäin hyvä suoritus palkittiin pienellä kangasmerkillä joka ommellaan vyöhön. Mies ei ollut omaan suoritukseen täysin tyytyväinen ja sanoi olleensa liian väsynyt että olisi yltänyt huipputasolle. Hän sanoi autossa että koe meni "ok", mutta minun mielestä se oli paljon parempi kuin "ok" ja rehellisesti sanottuna miehen taso oli parempi kuin toisella ruskeavöisellä ilman mitään kotiinpäin vetoa.
Mukavan lisän toi se kun yksi shodaneista sai honbu dojolta shodan-todistuksen ja nimikoidun mustan vyön. Kun Seidossa suoritetaan shodan-arvo, vyökokeen jälkeen annetaan tavallinen musta vyö, kari, joka on väliaikainen vyö ilman dan-merkintää ja nimeä. Tätä pidetään yleensä muutama kuukausi shodan-kokeen jälkeen eräänlaisena testinä ja varsinainen vyö myönnetään kun kantaja on todettu siihen valmiiksi.
Harmittiko etten päässyt kokeeseen? Totta munassa. Harmittaako todella? No, syyn tietäen ja omaa koetta odotellessa ei loppupelissä kovin paljon.
Sinulla on kiire?
Päästäksesi mihin?
Samalle salille tulet kuitenkin, samaan riviin istumaan, sama suurempi päämäärä mielessä johon ei liity mitenkään se minkä värinen vyö sattuu lantiolla keikkumaan.
Ja muista mitä sensei kysyi sinulta tänään alkulämmittelyn aikana:
Sensei: "Gassho! Niina, what are you greatful for?"
Sisu: "Osu, that I can train."
Seikkailut jatkuvat ensi viikolla
Sääennuste tänään: yli +35C ja aurinkoa. Ennen lähtöä huitaistiin molemmat puoli litraa Gatoradea naamariin että jaksaa heilua. Itse olin tukijoukoissa kameran kanssa, eli avitin kokeeseen osallistuvia pitämään hyvän tekniikan yllä tsekkaamalla asentoja ym., sekä lopussa osallistuin sparriin.
Alkulämmittelyn jälkeen sensei lähetti kaikki keltavöisistä ylöspäin ulos juoksemaan, matkan pituus piteni ylempivöisille. En ole vielä juoksemista kokeillut vamman jälkeen joten jätin väliin sensein suosituksesta. Valko- ja sinivöiset tekivät yhdessä muutaman perussarjan ja sen jälkeen vyökohtaiset katat isolla porukalla kun kaikki olivat palanneet juoksemasta (ylempivöiset tekivät peruskatat silmät kiinni). Muita vyöarvoja odottelevat istuivat seinää vasten kiba dachissa (ski lift sit) tai rivissä kiba dachissa. Seuraavaksi tarkastettiin itsepuolustustekniikat ja perään juoksua salin päästä päähän + punnerruksia ym. lihasliikesarjoja. Lopuksi sensei tenttasi jokaiselta pätkän kirjallisesta osiosta ja sinivöisille muutaman tekniikkakysymyksen. Ei ehkä näin tiivistettynä kuulosta paljolta, mutta ihan kohtuu vyökoe, etenkin porukan pienimmille.
Keltavöiset tekivät tekniikkasarjoja kiba dachissa liikkuen, vihreät ja ruskeat vyöt tekivät samaan aikaan yonju godoa joka meni tänään paremmin kuin torstaina. Seuraavaksi sensei testasi Seidon strategiaa eri potkuja vastaan ja sain pariksi oman miehen. Lopussa piti tehdä vasemman jalan uchi mawashi geri joka torjutaan shoteilla polven sivuun - mies oli tekniikan kanssa vähän myöhässä ja torjui vasemman nilkan sivuun, suoraan kipeään niveleen. Onnuin saman tien keittiöön teippaamaan nilkan sparria varten. Tämän jälkeen keltavöisten itsepuolustustekniikoiden ja katan arviointi ja ylempivöiset salin perälle ski lift-istuntaan. Osien vaihto - ylempivöisten itsepuolustustekniikat, yakusoku kumite ja kata ja keltavöiset "hiihtohissiin". Siellä joku yritti ottaa kevyesti eikä istunut tarpeeksi alas ja piti käsillä seinästä, tämä korjattiin sillä että kaikkien kädet suoriksi eteen ja joka jannulle ja jonnalle pitkä keppi ulkokämmenten päälle tasapainoiltavaksi. Loppuun ylempivöiset tekivät kihon kumitea + juoksu salin toiselle laidalle ja takaisin + lihaskuntoliikkeitä, alempivöisille sama satsi jossa kihon kumite korvattiin tekniikkasarjalla. Tästä kirjallisen osion testi joka yleensä keltaisista ylöspäin on kysymys liittyen karaten arvomaailmaan ja omaan kehitykseen. Lopuksi sensei komensi kaikille sparriin osallistuville kevyet suojat päälle (hammas-, sääri, - rintasuoja (naisille), hanskat).
Vyökokeessa sparrasi yksi keltainen vyö, yksi vihreä vyö (miäs), sekä kaksi ruskeaa vyötä. "Auttamassa" oli kaksi shodania, yksi ylempi vihreä ja allekirjoittanut, eli vihreä vyö. Jokainen rundi 2.5 minuuttia täydellä kontaktilla paitsi potkut päähän, niihin pitää aina pitää kontrolli. Istuin ekan erän sivussa, seuraavaan erään sain ruskeavyön jonka kanssa oli ilo vetää. Ko. naisella on tapana tarrata jalasta jos potku jää yhtään eteen ja niin kävi nytkin, sekunnin murto-osan mietin että nappaanko ja viekö se alas ja päätin kokeilla - alasvienti ja muutama iskunvaihto lattiassa ja sensei tykkäsi hyvää. Seuraava erä miestä vastaan meidän normi meiningillä, tosin nyt mieheltä tuli vähän kovempaa settiä vyökokeessa kun oltiin. Kommentti oli jälkeenpäin, että vedin tukijoukoista kovimpaa takaisin. Oma viimeinen erä toista ruskeavöistä vastaan joka oli jo aika piipussa, tyyppi on se koulun kovin sparraaja joten mitään turvallista tunnetta ei ollut. Otin muutaman helkkarin kovan lyönnin ja potkun keskialueelle, mutta ajattelin että perkele en anna sitä mielihyvää että juoksisin karkuun tai pelkäisin ja yhdessä vaiheessa sain kaverin nurkkaan polvipotkuilla ja käsitekniikoilla. Oli pitkät 2.5 minuuttia. Loppujen lopuksi keltavöinen veti neljä erää, vihreävöinen viisi ja ruskeavöiset seitsemän rundia. Pieni haveri kävi kun toista shodania joku iski vahingossa rintaan, eikä siinä muuten mitään mutta tällä ei ollut rintasuojaa ja hän imettää tällä hetkellä => iso aih. No, näitä sattuu, mitään pahempaa ei tilanteesta käynyt, naistenversio iskusta munille.
Yhteensä koe kesti kolme tuntia, perustaso oli sensein ja koetta valvoneiden shodaneiden mukaan hyvä. Edelliseen vyökokeeseen verrattuna parempi ja nälkäisempi yleistunnelma. Muutama erittäin hyvä suoritus palkittiin pienellä kangasmerkillä joka ommellaan vyöhön. Mies ei ollut omaan suoritukseen täysin tyytyväinen ja sanoi olleensa liian väsynyt että olisi yltänyt huipputasolle. Hän sanoi autossa että koe meni "ok", mutta minun mielestä se oli paljon parempi kuin "ok" ja rehellisesti sanottuna miehen taso oli parempi kuin toisella ruskeavöisellä ilman mitään kotiinpäin vetoa.
Mukavan lisän toi se kun yksi shodaneista sai honbu dojolta shodan-todistuksen ja nimikoidun mustan vyön. Kun Seidossa suoritetaan shodan-arvo, vyökokeen jälkeen annetaan tavallinen musta vyö, kari, joka on väliaikainen vyö ilman dan-merkintää ja nimeä. Tätä pidetään yleensä muutama kuukausi shodan-kokeen jälkeen eräänlaisena testinä ja varsinainen vyö myönnetään kun kantaja on todettu siihen valmiiksi.
Harmittiko etten päässyt kokeeseen? Totta munassa. Harmittaako todella? No, syyn tietäen ja omaa koetta odotellessa ei loppupelissä kovin paljon.
Sinulla on kiire?
Päästäksesi mihin?
Samalle salille tulet kuitenkin, samaan riviin istumaan, sama suurempi päämäärä mielessä johon ei liity mitenkään se minkä värinen vyö sattuu lantiolla keikkumaan.
Ja muista mitä sensei kysyi sinulta tänään alkulämmittelyn aikana:
Sensei: "Gassho! Niina, what are you greatful for?"
Sisu: "Osu, that I can train."
Seikkailut jatkuvat ensi viikolla
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
-
- etupotkija
- Viestit: 759
- Lauteille: Huhtikuu 2009
- Paikkakunta: Sydney
- Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
- Takalajit: Kake
Sisu
Edesottamuksia seuranneet saattavat muistaa, että kirjoitin ekan viestin tänne kun mietin eroamista miekkailukoulusta.
Samasta koulusta minua hieman aiemmin lähtenyt pitkäaikaisin oppilas otti minuun yhteyttä viime viikolla ja kertoi Japanin matkastaan. Hän treenaa tätä nykyä samaa tyylisuuntaa eri sensein alla ja on oikein tyytyväinen: marraskuussa Japanissa järjestetystä Tai Kaista tuli hopeaa alle 3. danin sarjassa ja reissu oli muutenkin erittäin onnistunut. Hän kertoi myös, että Japanista kävi kutsu liittyä IBF:n (International Battodo Federation) alle treenaamaan ja hän itse toisti kutsun tulla keskiviikkoisin salille jossa hän harjoittelee yksikseen. Toukokuussa olisi mahdollisuus lähteä Townsvilleen kun Japanista saapuu pari senseitä seminaariin ja pitämään vyökoetta.
Pull your finger out, woman.
And then the sword.
Samasta koulusta minua hieman aiemmin lähtenyt pitkäaikaisin oppilas otti minuun yhteyttä viime viikolla ja kertoi Japanin matkastaan. Hän treenaa tätä nykyä samaa tyylisuuntaa eri sensein alla ja on oikein tyytyväinen: marraskuussa Japanissa järjestetystä Tai Kaista tuli hopeaa alle 3. danin sarjassa ja reissu oli muutenkin erittäin onnistunut. Hän kertoi myös, että Japanista kävi kutsu liittyä IBF:n (International Battodo Federation) alle treenaamaan ja hän itse toisti kutsun tulla keskiviikkoisin salille jossa hän harjoittelee yksikseen. Toukokuussa olisi mahdollisuus lähteä Townsvilleen kun Japanista saapuu pari senseitä seminaariin ja pitämään vyökoetta.
Pull your finger out, woman.
And then the sword.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
-
- etupotkija
- Viestit: 759
- Lauteille: Huhtikuu 2009
- Paikkakunta: Sydney
- Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
- Takalajit: Kake
Sisu
No niin, tällä viikolla ei sitten treenattukaan kun nilkan teippaus aiheutti ihottumaa. Mää saan tästä näppyjä, prkls.
Huomenna edessä varsin erilainen koitos: järjestämme meillä kotona karate-koulun pikkujoulut joihin on tulossa 10 lasta ikähaarukalla 7 - 17. Kysyin Pärstäkertoimessa viihdytysvinkkejä johon kahden vekaran isä vastasi: "Ihan hyvin noissa tilanteissa on toiminut se, että ottaa jääkaapista kylmän oluen, menee nurkkaan tietokoneelle ja laittaa youtubesta Rammsteiniä. Hyvin oon viihtynyt."
En mä nyt meinannu ihan suomalaista joulua näille kuitenkaan esitellä, saattavat pelästyä, pienokaiset.
Huomenna edessä varsin erilainen koitos: järjestämme meillä kotona karate-koulun pikkujoulut joihin on tulossa 10 lasta ikähaarukalla 7 - 17. Kysyin Pärstäkertoimessa viihdytysvinkkejä johon kahden vekaran isä vastasi: "Ihan hyvin noissa tilanteissa on toiminut se, että ottaa jääkaapista kylmän oluen, menee nurkkaan tietokoneelle ja laittaa youtubesta Rammsteiniä. Hyvin oon viihtynyt."
En mä nyt meinannu ihan suomalaista joulua näille kuitenkaan esitellä, saattavat pelästyä, pienokaiset.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
-
- etupotkija
- Viestit: 759
- Lauteille: Huhtikuu 2009
- Paikkakunta: Sydney
- Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
- Takalajit: Kake
Sisu
Pikkujoulut takana, talo siivottu, sohva odottaa. Kaikilla oli mukavaa, ruokaa ja juomaa yllin kyllin ja nuorimmat tykkäsivät aarteen etsinnästä ja koirien kanssa peuhaamisesta. Emännän roolissa on se vika, että ei oikein ehdi seurustella vieraiden kanssa, mutta hyvin nuo aikuiset näyttivät viihtyvän.
Sain sentään jotain aikaan tänään: eilisen mässäilyfestivaalin vastapainoksi kävin tsekkaamassa lähistöllä olevan kuntoklubin johon olen meinannut liittyä. Kyllä tällä suorituksella ainakin yhden oluen on ansainnut.
Sain sentään jotain aikaan tänään: eilisen mässäilyfestivaalin vastapainoksi kävin tsekkaamassa lähistöllä olevan kuntoklubin johon olen meinannut liittyä. Kyllä tällä suorituksella ainakin yhden oluen on ansainnut.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
-
- etupotkija
- Viestit: 759
- Lauteille: Huhtikuu 2009
- Paikkakunta: Sydney
- Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
- Takalajit: Kake
Sisu
2.5 viikkoa treenaamatta tänään, syynä ensin nilkka ja sen jälkeen poskiontelon tulehdus.
Kata-viikko, sensei toivotti pikaista paranemista.
Orava + käpy jäässä + hammas katki = näinkin hyvältä tuntuu tänään henkisesti.
Kata-viikko, sensei toivotti pikaista paranemista.
Orava + käpy jäässä + hammas katki = näinkin hyvältä tuntuu tänään henkisesti.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
-
- etupotkija
- Viestit: 759
- Lauteille: Huhtikuu 2009
- Paikkakunta: Sydney
- Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
- Takalajit: Kake
Sisu
Sori toi perseily, mutta tänään tosiaan tuntuu tältä (eli kannikat ei ole ketään henk.koht. esillä).
Jos arvon lukija ei ole ikinä kokenut poskiontelotulehduksen mahtavaa vaikutusta, ohjeet ko. kiputilan simulointiin löytyy täältä.
Jos arvon lukija ei ole ikinä kokenut poskiontelotulehduksen mahtavaa vaikutusta, ohjeet ko. kiputilan simulointiin löytyy täältä.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 1624
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: E-Pohojanmaa
Sisu
no eipähä v*tuta noiden lisäksi se, ettei oo talvella lehtimetsässä tuulen suojaa... ... Mutta pikaista paranemista... Kroppa tarttee levon vaikkei pää sitä tarvitsisikaan...Sisu kirjoitti: ...
Orava + käpy jäässä + hammas katki = näinkin hyvältä tuntuu tänään henkisesti.
....
Potkuholisti
"The Art is in the Person, all we have to do is Bring it Out!"
"Kun harjoittelee ahkerasti, onni potkii useammin." -Mjölnir
"Mora. Kun sanat ei auta ja kädet ei riitä"
"The Art is in the Person, all we have to do is Bring it Out!"
"Kun harjoittelee ahkerasti, onni potkii useammin." -Mjölnir
"Mora. Kun sanat ei auta ja kädet ei riitä"
-
- etupotkija
- Viestit: 759
- Lauteille: Huhtikuu 2009
- Paikkakunta: Sydney
- Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
- Takalajit: Kake
Sisu
Kiitos kiitos, kyllä tämä tästä. Ja tosiaan ei ole turhaan palellut viime aikoina, huomennakin luvassa +40C ja mies menossa reenaamaan, hullu (vaikka siellähän mie itennii oisin säästä piittaamatta).
Apråpås, löysin netistä motivaation nostattajaa:
[youtube][/youtube]
Apråpås, löysin netistä motivaation nostattajaa:
[youtube][/youtube]
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
-
- etupotkija
- Viestit: 759
- Lauteille: Huhtikuu 2009
- Paikkakunta: Sydney
- Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
- Takalajit: Kake
Sisu
Lauantai 19/12/09 - karate 1.5h, general syllabus class
Kylläpä nyt on taas naama kuin haljennut nauris (ei kovin kaunis mutta hymy korvasta korvaan): kolmen viikon treenitauko päättyi eilen. Saisko tähän semmosen kehräävän kissan hymiöksi?
Alkulämmittelystä mentiin suoraan liikesarjoihin, joka satsi kiba dachissa ja jalat huuti tauon jälkeen hoosiannaa. Ensin peruslyöntejä, sen jälkeen torjuntoja ja lopuksi potkujen ja käsitekniikoiden yhdistelmiä. Sarjojen välissä lattiaan tekemään erinäisiä lihaskuntoharjoitteita ja viimeinen satsi sai kivan lisän jalkakyykyillä (potku + käsitekniikka + 3 x kyykky ja takaisin kiba dachiin). Viime aikainen tulehdus aiheuttaa edelleen ongelmia, henki meinasi loppua ja piti muutama toisto jättää väliin, samoin kiai meinasi olla pelkkää pihinää.
Tämän jälkeen tehtiin vaihteeksi shiaita, varjonyrkkeilyä, ja valko- ja sinivyöt tekivät ensin porukalla. Sitten me muut ryu-vöiset hyppäsimme mukaan. Lopuksi sensei laittoi shodanin tekemään shiain yksinään ja huuteli väliin ohjeita: "Hyökkäys yläpuolelta! Kolme ninjaa kimpussa! Isku kasvoihin!" Olihan tuota mukavaa katsoa, shiai on meillä yleensä junnujen ja alempivöisten harjoite mutta sitä on välillä mukava tehdä kun saa päästää sisäisen chucknorriksen valloilleen.
Sitten harjoiteltiin kataa. Olin ainoa alempi vihreä vyö ja sain juuri aloittaneen valkoisen vyön opetettavaksi, käytiin läpi sanbon kata I + II. Lopuksi sensei pyysi vyöarvoittain tekemään katan, vihreävöisiä oli minun lisäksi kaksi ylempää ja meidän porukassa minä tein gekisai dain ja ne kaksi muuta yansun. Meni taas niin nappiin että oksat pois. Tuumasin itsekseni "mokuso"-käskyn jäljestä että nyt viimeisetkin palikat peliin ja kyllä nimittäin lähti, sain jopa kiain kuulumaan kunnolla.
Lopuksi mentiin porukalla rinkiin ja tehtiin maegeria niin että jokainen laski vuorottain lukua. Sensei ei ollut tyytyväinen kun luku ei mennyt kunnolla ja potkuja tehtiin lopuksi varmaan pari sataa. Tack och adjö, onneksi treenit päättyivät siihen.
Sensei kysyi tunnin jälkeen, että mites kunto kesti. Sanoin, että pystyin parempaan mitä odotin ja tein n. 90% harjoitteista ja että olin oikein tyytyväinen siihen mitä pystyin antamaan lopussa kataan. Sensei sanoikin, että siitä ei puuttunut latinkia yhtään ja että vaikka kroppa alkaa olla piipussa henkiseltä puolelta tuntuu riittävän potkua. Tuumasin siihen, että se on se "sisu" ja kun seuraavan kerran käy netissä kannattaa googlata. Miehen tuntien tästä käydään ensi viikolla pidempi keskustelu.
Kylläpä nyt on taas naama kuin haljennut nauris (ei kovin kaunis mutta hymy korvasta korvaan): kolmen viikon treenitauko päättyi eilen. Saisko tähän semmosen kehräävän kissan hymiöksi?
Alkulämmittelystä mentiin suoraan liikesarjoihin, joka satsi kiba dachissa ja jalat huuti tauon jälkeen hoosiannaa. Ensin peruslyöntejä, sen jälkeen torjuntoja ja lopuksi potkujen ja käsitekniikoiden yhdistelmiä. Sarjojen välissä lattiaan tekemään erinäisiä lihaskuntoharjoitteita ja viimeinen satsi sai kivan lisän jalkakyykyillä (potku + käsitekniikka + 3 x kyykky ja takaisin kiba dachiin). Viime aikainen tulehdus aiheuttaa edelleen ongelmia, henki meinasi loppua ja piti muutama toisto jättää väliin, samoin kiai meinasi olla pelkkää pihinää.
Tämän jälkeen tehtiin vaihteeksi shiaita, varjonyrkkeilyä, ja valko- ja sinivyöt tekivät ensin porukalla. Sitten me muut ryu-vöiset hyppäsimme mukaan. Lopuksi sensei laittoi shodanin tekemään shiain yksinään ja huuteli väliin ohjeita: "Hyökkäys yläpuolelta! Kolme ninjaa kimpussa! Isku kasvoihin!" Olihan tuota mukavaa katsoa, shiai on meillä yleensä junnujen ja alempivöisten harjoite mutta sitä on välillä mukava tehdä kun saa päästää sisäisen chucknorriksen valloilleen.
Sitten harjoiteltiin kataa. Olin ainoa alempi vihreä vyö ja sain juuri aloittaneen valkoisen vyön opetettavaksi, käytiin läpi sanbon kata I + II. Lopuksi sensei pyysi vyöarvoittain tekemään katan, vihreävöisiä oli minun lisäksi kaksi ylempää ja meidän porukassa minä tein gekisai dain ja ne kaksi muuta yansun. Meni taas niin nappiin että oksat pois. Tuumasin itsekseni "mokuso"-käskyn jäljestä että nyt viimeisetkin palikat peliin ja kyllä nimittäin lähti, sain jopa kiain kuulumaan kunnolla.
Lopuksi mentiin porukalla rinkiin ja tehtiin maegeria niin että jokainen laski vuorottain lukua. Sensei ei ollut tyytyväinen kun luku ei mennyt kunnolla ja potkuja tehtiin lopuksi varmaan pari sataa. Tack och adjö, onneksi treenit päättyivät siihen.
Sensei kysyi tunnin jälkeen, että mites kunto kesti. Sanoin, että pystyin parempaan mitä odotin ja tein n. 90% harjoitteista ja että olin oikein tyytyväinen siihen mitä pystyin antamaan lopussa kataan. Sensei sanoikin, että siitä ei puuttunut latinkia yhtään ja että vaikka kroppa alkaa olla piipussa henkiseltä puolelta tuntuu riittävän potkua. Tuumasin siihen, että se on se "sisu" ja kun seuraavan kerran käy netissä kannattaa googlata. Miehen tuntien tästä käydään ensi viikolla pidempi keskustelu.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
-
- etupotkija
- Viestit: 759
- Lauteille: Huhtikuu 2009
- Paikkakunta: Sydney
- Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
- Takalajit: Kake
Sisu
Tiistai 22/12/09 - karate 2.5 h, general syllabus, intermediate class, conditioning + sparring
Veto pois-tunti. Tai kaksi ja puoli tuntia. Ekalla tunnilla hinkattiin zenkutsu dachissa liikkuen takakäden lyöntiä miljoonapiljoona kertaa salin päästä toiseen kun sensei ei ollut tahtiin ja voimaan tyytyväinen. Tekniikkasarjojen jälkeen tehtiin peruslyöntejä mitseihin parin kanssa rei dachissa, pääpaino lantion käytössä. Oli voimat jo tässä vaiheessa niin lopussa, etten muista paljon mitä muuta tehtiin.
Intermediate-tunnilla harjoiteltiin yakusoku-kumitea paria vaihtaen, kakkonen ja kolmonen menee jo ihan ookoo mutta kun ykköstä ei tule enää tehtyä niin paljon se meinaa jäädä vähän rikkonaiseksi. Yhden nidanin kanssa tein kolmosta ja hyviä pointteja tuli matkaan, sekä myös kovia shotei-torjuntoja maegeria vastaan: nilkassa on komiat mustelmat ympäri jalan.
Viimeiselle tunnille lähdin mielessä lähinnä selviytyminen eikä suorituksen laatu. Alun lihaskunto-osion jälkeen lisää tekniikoita mitseihin jonka perästä potkuharjoituksia isompiin tyynyihin. Vaikka pelkillä huuruilla mentiin parhaani yritin ja sensein kanssa pystyin jopa kokeilemaan hyppypotkuja. Hyvää tässä oli se, että nilkka kestää jo potkuja, tosin alastulon kanssa on oltava varovainen. Lopun lihaskunto-osion aikana meinasi jo näkyä tähtiä ja sensei komensi sivuun kun muut lopettelivat sarjaa. Venyttelyn ja palautuksen aikana akkuun tuli pari pykälää takaisin ja loppuun tehty sanchin meni oikein hyvin, varmaan johtui siitäkin että kroppa ei jaksanut vastustaa ja liikkeistä tuli soljuvia. En ole kyllä vähään aikaan ollut näin piipussa treenien aikana ja jälkeen, mutta enpä ole ollut pitkään aikaan kipeänäkään.
Veto pois-tunti. Tai kaksi ja puoli tuntia. Ekalla tunnilla hinkattiin zenkutsu dachissa liikkuen takakäden lyöntiä miljoonapiljoona kertaa salin päästä toiseen kun sensei ei ollut tahtiin ja voimaan tyytyväinen. Tekniikkasarjojen jälkeen tehtiin peruslyöntejä mitseihin parin kanssa rei dachissa, pääpaino lantion käytössä. Oli voimat jo tässä vaiheessa niin lopussa, etten muista paljon mitä muuta tehtiin.
Intermediate-tunnilla harjoiteltiin yakusoku-kumitea paria vaihtaen, kakkonen ja kolmonen menee jo ihan ookoo mutta kun ykköstä ei tule enää tehtyä niin paljon se meinaa jäädä vähän rikkonaiseksi. Yhden nidanin kanssa tein kolmosta ja hyviä pointteja tuli matkaan, sekä myös kovia shotei-torjuntoja maegeria vastaan: nilkassa on komiat mustelmat ympäri jalan.
Viimeiselle tunnille lähdin mielessä lähinnä selviytyminen eikä suorituksen laatu. Alun lihaskunto-osion jälkeen lisää tekniikoita mitseihin jonka perästä potkuharjoituksia isompiin tyynyihin. Vaikka pelkillä huuruilla mentiin parhaani yritin ja sensein kanssa pystyin jopa kokeilemaan hyppypotkuja. Hyvää tässä oli se, että nilkka kestää jo potkuja, tosin alastulon kanssa on oltava varovainen. Lopun lihaskunto-osion aikana meinasi jo näkyä tähtiä ja sensei komensi sivuun kun muut lopettelivat sarjaa. Venyttelyn ja palautuksen aikana akkuun tuli pari pykälää takaisin ja loppuun tehty sanchin meni oikein hyvin, varmaan johtui siitäkin että kroppa ei jaksanut vastustaa ja liikkeistä tuli soljuvia. En ole kyllä vähään aikaan ollut näin piipussa treenien aikana ja jälkeen, mutta enpä ole ollut pitkään aikaan kipeänäkään.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
-
- etupotkija
- Viestit: 759
- Lauteille: Huhtikuu 2009
- Paikkakunta: Sydney
- Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
- Takalajit: Kake
Sisu
Torstai 24/12/09 - karate 2.5 h, general syllabus, intermediate class, conditioning + sparring
Näin vältät jouluähkyn:
1) Käy 2.5 tunnin hikitreeneissä jouluaaton iltana, päivällä ei voi mässätä ja treenien jälkeen ei tee mieli juoda muuta kuin vettä tai palautusjuomaa.
2) Kohdan 1 onnistuessa napppiin myös Joulupäivänä on semmoinen olo, että haluaa välttää yliampumisia ruokapöydässä.
Miehen kanssa tuumattiin, että järjestämämme pikkujoulut olivat joulun ajan kohokohta ja kun ollaan tänä vuonna kotona kahdestaan, mennään aattona treeneihin koska se on molemmille tärkeää ja mielekästä. Päivällä oli taas kepeät +38C ja kokkasimme koko päivän kuumassa keittiössä jouluruokia = oltiin molemmat väsyneitä kun dojolle asti päästiin. Luultiin, että aattona treeneihin ei tulisi juuri ketään, mutta meitä oli melkein 20 innokasta rivissä ekalla tunnilla! Sensei oli oikein tyytyväinen.
Alkulämmittelyn ja perustekniikoiden jälkeen mies sai ensimmäistä kertaa vuoron vetää 10 min. tekniikkasarjoja koko porukalle. Sensei opasti että: "Keep it simple", mutta sieltä tuli semmoinen satsi että meni kuulemma hra itsekin jossain vaiheessa vähän sekaisin. Vihreiden vöiden sarja oli zenkutsu dachissa soto uke, kote uke, uchi uke gedan barai, mawashigeri, kake geri, hiza geri josta jalka eteen zenkutsu dachiin ja takakäden nukite. Joka viiden välein kympin sarja erinäisiä lihaskuntoliikkeitä. Viimeiset kymmenen toistoa tehtiin rei dachissa. Hienosti se meni ja miehelle on selvästi karttunut itsevarmuutta opetukseen vuoden mittaan. Tämän jälkeen tehtiin pareittain itsepuolustustekniikoita paria hyökkäystä vastaan, l. miten irrottautua jos joku roikkuu rinnuksissa yhdellä tai kahdella kädellä. Vuosi vietiin loppuun ringissä sanchin dachissa josta tehtiin 200 peruslyöntiä yhdessä laskien. Loppukumarrusten jälkeen sensei piti pienen puheen kaikille ja kiitti ahkerasta harjoittelusta ja kehotti viettämään aikaa pyhien myötä perheen ja ystävien kesken harjoittelua unohtamatta.
Meditaatioon meitä jäi vielä seitsemän oppilasta mikä on iso luku, mukavaa kun porukkaa tuli paikalle joulusta huolimatta.
Sparritunnille meitä jäi minun ja miehen lisäksi yksi ylempi sininen ja yksi keltavöinen, teini-ikäiset sisarukset. Alkulämmittelyn jälkeen tehtiin dippejä tuoleja apuna käyttäen 3 x 3 x 15 sarjat, lopussa meni senseilläkin äkistämiseksi ja sanoi siihen että: "Ei ois pitänyt edellisenä iltana tehdä punttitreeniä, vaikka ihan vaan kevyillä 14 kg käsipainoilla tein." Niinpä. Seuraavaksi tehtiin kinkulle tilaa ja siirryttiin lattialle jossa vuorossa 3 x 60 s. lankku joiden välissä 10 x vatsalihasliike. Sparrin sijaan tehtiin käsitekniikoita mitseihin ja potkuja tyynyihin, alkoi taas olla löpö lopussa kun lopun lihaskunto-osioon päästiin jossa oli pakko ottaa iisisti. Venyttelyn jälkeen tehtiin lopuksi katan sijaan muutama perustorjunta sanchin dachissa liikkuen ibuki-hengityksellä.
Treenin jälkeen sensei kysyi, että mitä se "sisu" oikein on. Kerroin, että se on suomalaisille tyypillinen kansanpiirre, samaan tapaan kuin Välimeren maiden asukkeja pidetään kiihkeinä tai ranskalaisia romanttisina ja yritin selittää mitä kaikkea siihen liittyy, suoraa käännöstä kun sanalle ei ole. "Perseverance" on aika lähellä, mutta ei sekään ihan 100-pros. kohdalle osu. Mies ehdotti, että sisulla mennään läpi tilanteesta jossa ei ole edes viisasta jatkaa ja tuumasin, että näinkin se varmaan on tosin tuota ei suomalainen tietenkään myönnä. Heh.
Hieno vuosi, treenit jatkuu 5. tammikuuta.
Näin vältät jouluähkyn:
1) Käy 2.5 tunnin hikitreeneissä jouluaaton iltana, päivällä ei voi mässätä ja treenien jälkeen ei tee mieli juoda muuta kuin vettä tai palautusjuomaa.
2) Kohdan 1 onnistuessa napppiin myös Joulupäivänä on semmoinen olo, että haluaa välttää yliampumisia ruokapöydässä.
Miehen kanssa tuumattiin, että järjestämämme pikkujoulut olivat joulun ajan kohokohta ja kun ollaan tänä vuonna kotona kahdestaan, mennään aattona treeneihin koska se on molemmille tärkeää ja mielekästä. Päivällä oli taas kepeät +38C ja kokkasimme koko päivän kuumassa keittiössä jouluruokia = oltiin molemmat väsyneitä kun dojolle asti päästiin. Luultiin, että aattona treeneihin ei tulisi juuri ketään, mutta meitä oli melkein 20 innokasta rivissä ekalla tunnilla! Sensei oli oikein tyytyväinen.
Alkulämmittelyn ja perustekniikoiden jälkeen mies sai ensimmäistä kertaa vuoron vetää 10 min. tekniikkasarjoja koko porukalle. Sensei opasti että: "Keep it simple", mutta sieltä tuli semmoinen satsi että meni kuulemma hra itsekin jossain vaiheessa vähän sekaisin. Vihreiden vöiden sarja oli zenkutsu dachissa soto uke, kote uke, uchi uke gedan barai, mawashigeri, kake geri, hiza geri josta jalka eteen zenkutsu dachiin ja takakäden nukite. Joka viiden välein kympin sarja erinäisiä lihaskuntoliikkeitä. Viimeiset kymmenen toistoa tehtiin rei dachissa. Hienosti se meni ja miehelle on selvästi karttunut itsevarmuutta opetukseen vuoden mittaan. Tämän jälkeen tehtiin pareittain itsepuolustustekniikoita paria hyökkäystä vastaan, l. miten irrottautua jos joku roikkuu rinnuksissa yhdellä tai kahdella kädellä. Vuosi vietiin loppuun ringissä sanchin dachissa josta tehtiin 200 peruslyöntiä yhdessä laskien. Loppukumarrusten jälkeen sensei piti pienen puheen kaikille ja kiitti ahkerasta harjoittelusta ja kehotti viettämään aikaa pyhien myötä perheen ja ystävien kesken harjoittelua unohtamatta.
Meditaatioon meitä jäi vielä seitsemän oppilasta mikä on iso luku, mukavaa kun porukkaa tuli paikalle joulusta huolimatta.
Sparritunnille meitä jäi minun ja miehen lisäksi yksi ylempi sininen ja yksi keltavöinen, teini-ikäiset sisarukset. Alkulämmittelyn jälkeen tehtiin dippejä tuoleja apuna käyttäen 3 x 3 x 15 sarjat, lopussa meni senseilläkin äkistämiseksi ja sanoi siihen että: "Ei ois pitänyt edellisenä iltana tehdä punttitreeniä, vaikka ihan vaan kevyillä 14 kg käsipainoilla tein." Niinpä. Seuraavaksi tehtiin kinkulle tilaa ja siirryttiin lattialle jossa vuorossa 3 x 60 s. lankku joiden välissä 10 x vatsalihasliike. Sparrin sijaan tehtiin käsitekniikoita mitseihin ja potkuja tyynyihin, alkoi taas olla löpö lopussa kun lopun lihaskunto-osioon päästiin jossa oli pakko ottaa iisisti. Venyttelyn jälkeen tehtiin lopuksi katan sijaan muutama perustorjunta sanchin dachissa liikkuen ibuki-hengityksellä.
Treenin jälkeen sensei kysyi, että mitä se "sisu" oikein on. Kerroin, että se on suomalaisille tyypillinen kansanpiirre, samaan tapaan kuin Välimeren maiden asukkeja pidetään kiihkeinä tai ranskalaisia romanttisina ja yritin selittää mitä kaikkea siihen liittyy, suoraa käännöstä kun sanalle ei ole. "Perseverance" on aika lähellä, mutta ei sekään ihan 100-pros. kohdalle osu. Mies ehdotti, että sisulla mennään läpi tilanteesta jossa ei ole edes viisasta jatkaa ja tuumasin, että näinkin se varmaan on tosin tuota ei suomalainen tietenkään myönnä. Heh.
Hieno vuosi, treenit jatkuu 5. tammikuuta.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
-
- etupotkija
- Viestit: 759
- Lauteille: Huhtikuu 2009
- Paikkakunta: Sydney
- Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
- Takalajit: Kake
Sisu
Keskiviikko 30/12/09 - punttisali 1h
Liityin paikalliseen kuntoklubiin joulukuun alussa, mutta erinäisten jarrupalojen taatta pääsin salille ekaa kertaa tänään. Paikka on iso, kahdessa kerroksessa oleva klubi jonka yhteydessä on erikseen mm. uimahalli sekä telinevoimistelusali. Jäsenyys ei Sydneyn mittapuulla ollut hirveän kallis ja tiloista ja laitteista näkee, että rahhoo on - klubi on osa paikallista RSL:ää, eli "Returning Service Men's League"-klubia joka tahkoaa rahaa ravintola- ja show-bisneksellä. Mutta se kosmetiikasta, treenaamaanhan sitä mentiin eikä tuijottamaan suu auki uutta porttia.
Visiitistä ei nyt sen enempää ole loppujen lopuksi kerrottavaa, tein alkulämmittelyn soutulaitteella, kuntopyörällä ja crosstrainerilla, jokaisella lyhyehkön pyrähdyksen ja siirryin alakertaan venyttelemään. Sen jälkeen kokeilin reilua puolentusinaa laitettaa, pääpaino jaloilla ja oli mielenkiintoista todeta miten vasen jalka on kokonaisuudessaan oikeaa heikompi (tosin tämän potkujen ym. perusteella tiesinkin). Loppuun lisää venyttelyä ja pukuhuoneen kautta kotio. En ihan hirveästi mielestäni tehnyt, mutta peilikuva oli eri mieltä ja sykemittarissakin 500 kcal rikki. Kinkku sai kyytiä.
Jäsenyyden mukana tulee kaksi harjoituskertaa personal trainerin kanssa ja sovin tapaamisen reilun viikon päähän. Tarkoitus on yrittää salille ainakin kerran ennen tätä omia juttuja tekemään, ammattilainen saa sitten hoitaa "damage control & recovery"-vaiheen.
Huomenna mennään sensein luo grillaamaan, muuta ei kuulemma tartte ottaa mukaan kuin säihkyvät persoonallisuutemme mutta tiedä häntä mitä siellä odottaa. Voi nakki napsahtaa muutenkin kuin grilliritilän päällä.
Liityin paikalliseen kuntoklubiin joulukuun alussa, mutta erinäisten jarrupalojen taatta pääsin salille ekaa kertaa tänään. Paikka on iso, kahdessa kerroksessa oleva klubi jonka yhteydessä on erikseen mm. uimahalli sekä telinevoimistelusali. Jäsenyys ei Sydneyn mittapuulla ollut hirveän kallis ja tiloista ja laitteista näkee, että rahhoo on - klubi on osa paikallista RSL:ää, eli "Returning Service Men's League"-klubia joka tahkoaa rahaa ravintola- ja show-bisneksellä. Mutta se kosmetiikasta, treenaamaanhan sitä mentiin eikä tuijottamaan suu auki uutta porttia.
Visiitistä ei nyt sen enempää ole loppujen lopuksi kerrottavaa, tein alkulämmittelyn soutulaitteella, kuntopyörällä ja crosstrainerilla, jokaisella lyhyehkön pyrähdyksen ja siirryin alakertaan venyttelemään. Sen jälkeen kokeilin reilua puolentusinaa laitettaa, pääpaino jaloilla ja oli mielenkiintoista todeta miten vasen jalka on kokonaisuudessaan oikeaa heikompi (tosin tämän potkujen ym. perusteella tiesinkin). Loppuun lisää venyttelyä ja pukuhuoneen kautta kotio. En ihan hirveästi mielestäni tehnyt, mutta peilikuva oli eri mieltä ja sykemittarissakin 500 kcal rikki. Kinkku sai kyytiä.
Jäsenyyden mukana tulee kaksi harjoituskertaa personal trainerin kanssa ja sovin tapaamisen reilun viikon päähän. Tarkoitus on yrittää salille ainakin kerran ennen tätä omia juttuja tekemään, ammattilainen saa sitten hoitaa "damage control & recovery"-vaiheen.
Huomenna mennään sensein luo grillaamaan, muuta ei kuulemma tartte ottaa mukaan kuin säihkyvät persoonallisuutemme mutta tiedä häntä mitä siellä odottaa. Voi nakki napsahtaa muutenkin kuin grilliritilän päällä.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
-
- etupotkija
- Viestit: 759
- Lauteille: Huhtikuu 2009
- Paikkakunta: Sydney
- Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
- Takalajit: Kake
Sisu
Lauantai 02/01/10 - punttisali 1.5h
Hyvää uutta vuotta! Käytiin aattona sensein luona grillaamassa (ilman fyysisiä ylläreitä) ja illalla mentiin satamaan raketteja katsomaan. Hieno meininki, tänä vuonna oli etenkin komiat paukut. Edelleen näin muutaman vuoden kokemuksen jälkeenkin jaksan ihastella täkäläistä juhlakulttuuria: aamuyön junassa oli täyttä, mutta matkalla ei tavattu ensimmäistäkään känniläistä oksentamassa tai haastamassa riitaa. Kyllä kai niitäkin kaupungilla oli, mutta suurin osa ihmisistä käyttäytyi asiallisesti vaikkakin juhlamielellä. Mie tykkään. Ja huom. en voi ketään moralisoida koska olen itse joutunut omaa "juhlaetikettiä" siistimään tänne muuttaessa (tosin välillä suomalainen piru saattaa viinan kanssa pyrkiä ulos, mutta ei näistä ja paikallisen jääkiekkoseuran vodka-bileistä sen enempää, kröhöms).
Salilla tein saman setin kuin edellisellä kerralla, tosin nyt kokeilin hölkkäämistä juoksumatolla, ekaa kertaa nilkkavamman jälkeen. Juoksumaton käyttöön pitää vielä totutella, mutta ihan hyvältä tuntui, ei suurempaa kipua nilkassa. Laitteiden kanssa tuhersin myös jonkun aikaa ja tein kunnon loppuvenyttelyn; tähän on sitten vielä enemmän totuttelemista kun venyttelyalueella on kokolattiamatto sekä patjoja, väärä alusta kun on viimeiset 2.5 vuotta tullut treenattua paljain jaloin puulattialla.
Huomenna takaisin töihin ja tiistaina karateen, on jo aikakin. Miehen kanssa on molemmilla havaittavissa lievää lomaväsymystä, ollaan molemmat koko ajan "on the edge" valmiina puremaan toisiltamme pään pois harteilta. Eiku kovaa ajoa ja ressi pois.
Hyvää uutta vuotta! Käytiin aattona sensein luona grillaamassa (ilman fyysisiä ylläreitä) ja illalla mentiin satamaan raketteja katsomaan. Hieno meininki, tänä vuonna oli etenkin komiat paukut. Edelleen näin muutaman vuoden kokemuksen jälkeenkin jaksan ihastella täkäläistä juhlakulttuuria: aamuyön junassa oli täyttä, mutta matkalla ei tavattu ensimmäistäkään känniläistä oksentamassa tai haastamassa riitaa. Kyllä kai niitäkin kaupungilla oli, mutta suurin osa ihmisistä käyttäytyi asiallisesti vaikkakin juhlamielellä. Mie tykkään. Ja huom. en voi ketään moralisoida koska olen itse joutunut omaa "juhlaetikettiä" siistimään tänne muuttaessa (tosin välillä suomalainen piru saattaa viinan kanssa pyrkiä ulos, mutta ei näistä ja paikallisen jääkiekkoseuran vodka-bileistä sen enempää, kröhöms).
Salilla tein saman setin kuin edellisellä kerralla, tosin nyt kokeilin hölkkäämistä juoksumatolla, ekaa kertaa nilkkavamman jälkeen. Juoksumaton käyttöön pitää vielä totutella, mutta ihan hyvältä tuntui, ei suurempaa kipua nilkassa. Laitteiden kanssa tuhersin myös jonkun aikaa ja tein kunnon loppuvenyttelyn; tähän on sitten vielä enemmän totuttelemista kun venyttelyalueella on kokolattiamatto sekä patjoja, väärä alusta kun on viimeiset 2.5 vuotta tullut treenattua paljain jaloin puulattialla.
Huomenna takaisin töihin ja tiistaina karateen, on jo aikakin. Miehen kanssa on molemmilla havaittavissa lievää lomaväsymystä, ollaan molemmat koko ajan "on the edge" valmiina puremaan toisiltamme pään pois harteilta. Eiku kovaa ajoa ja ressi pois.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja
CMX: Marian ilmestys
Treenipäiväkirja