Sisu

[Griy]

Onnea minunkin puolestani. Ja kiitos mielenkiintoisista treenianalyyseistä, nautin näiden lukemisesta, vaikka lajista en mitään tajuakaan.

[Sisu]

Kiitokset vielä onnitteluista ja Griy ei se mitään, kato ku en minäkään lajista välillä mitään tajua. Kunhan taas tartun katanaan niin ehkä sitten alkaa tulla tutumpaa tekstiä.


Tiistai 23/03/10 - karate 1.5 h, general syllabus + intermediate class

Mies on taas metsässä vaihteeksi, eli ei pääse treenaamaan viikon aikana. Lähdin itse dojolle edelleen viikonlopusta väsyneenä - päätä ja niskaa lukuunottamatta mihinkään ei juuri koske, mutta veto on puolitiessä. Mutta periks ei prkl anneta vaikka kusiaispesään istutettais.

Sensei antoi meille uusille ylemmille vihreille vyömerkit ennen tunnin alkua ilman sen suurempia seremonioita. Muutama kaveri kysyi miten voin ja kokeessa auttamassa ollut seniori tuumasi, että olit sitten vähän väsynyt kokeen aikana. No shit, sherlock. Salille tuli mukaan uusi oppilas, nuori tyttö, semmoinen kiltin oloinen ja aivan järkyttävän notkea tytsy. Tästä voi tulla vielä jotain upeaa.

Alkulämmittelystä välittömästi luulot pois: sanchin dachiin ja peruslyöntejä lukemattomia sarjoja ja sitten lattiaan ja ylemmille vyöarvoille 200 erilaista vatsalihasliikettä. Takaisin ylös ja lisää perustekniikkaa peliin ja sarjojen jälkeen lattiaan punnertamaan. Ei puhettakaan mistään kevyestä laskusta. Tämän jälkeen sensei laittoi valkovöiset shodanin opetukseen ja me muut teimme lisää sarjoja kiba dachissa liikkuen, oli kohtalaisen kapiat pollet joka jampan alla (ts. korkea seisonta). Ennen loppuverryttelyä käytiin läpi pari irrottautumistekniikkaa tyyliin kaveri roikkuu rotsissa kiinni yhdellä tai kahdella kädellä ja siitä yksinkertaisella tekniikalla irti + isku kasvoihin.

Intermediate-tunnilla olin ainoa ylempi vihreä ja sain yksityisopetusta shodanilta joka opetti kihon kumite-sarjat 5 + 6. Jee, uutta tekniikkaa! Vitonen vaatii ponnistusvoimaa, sarjan lopussa mennään lattiaan josta ponnistetaan ylös ja taaksepäin + kake uke ja lopuksi semmoinen hyppäävä sivuttainen ristiaskel eteenpäin ja etujalan yokogeri. Kihon kumitessa on tarkoituksena käyttää niin paljon tilaa kuin mahdollista, eli edetä ja perääntyä mahdollisimman pitkä etäisyys tekniikoita tehtäessä. Tämä on erinomaisen hankalaa jos jalkojen tilalla on kaksi nippua keitettyä spagettia. Kutonen on hieman helpompi, mutta vähintään yhtä mielenkiintoinen: lopussa on alasvienti joka päättyy iskuun joka tehdään "kyykkyyn". Senpai painotti, että iskuun pitää saada voima alasmenossa painovoimasta, ts. kyykistymisen ja lyönnin tulee tapahtua yhtäaikaisesti. Tästä tuli heti mieleen tamashigerissa opittu iskun ja jalkatyön yhteensovittaminen: isku viedään kohteen läpi ei pelkästään käsivoimin vaan myos liu'uttamalla takajalkaa taaksepäin ja samalla hara liikkuu alaspäin. Oivalluksen iloa.

[Sisu]

Torstai 25/03/10 - karate 2.5 h, general syllabus, meditation, conditioning + sparring

Ensimmaista kertaa kolmeen vuoteen sensei oli sairaana eika paassyt vetamaan treeneja. Mahtaa olla superpopo. Illan urheilujuhlan veti sensein vanhin poika, vyokokeessakin auttamassa ollut nidan. Han ei treenaa millaan dojolla vaan vain kotona sensein kanssa ja tuntien vetaminen vaati avustusta senioreilta. Mutta eipa tuo mitaan, kaikki oli hengessa mukana.

Alkulammittelysta sanchin dachiin ja peruslyonteja ja torjuntoja kympin sarjoissa, taman jalkeen potkuja heiko ja rei dachissa. Valilla pari muuta senpaita teetatti sarjoja, ensin liikuttiin rei dachissa eteen- ja taaksepain ja sitten vyokokeen seurauksena harjoiteltiin haran kayttoa iskutekniikoissa. Ja tata tehtiin pitkaan ja hartaasti, mutta enpa ole ikina nahnyt koko porukan tekevan peruslyonteja samalla intensiteetilla.

Senpai antoi tunnin aikana pikaisen juomatauon ja porukka oli vahan hoona, etta mita nyt? Osa porukkaa painuin keittioon, mutta suurin osa jai lattialle kun ei meilla yleensa ole tilaisuutta juomataukoihin.

Sitten meidat hajotettiin ryhmiin kaymaan lapi perus-IP:ta - nama meni niin "loistavasti" vyokokeessa etta oli hyva kerrata. Vastapuoli veteli lyonteja vahan minne sattuu, piti keskittya blokkaamiseen. Kun naita oli tehty jonkun aikaa, senpai komensi alemmat vyoarvot istumaan ja kaikki vihreista ylospain tekemaan yakusoku kumitea, kaskyna pitaa tassut ylhaalla. Sain pariksi erinomaisen tiukan nidanin ja kolmosen alasviennissa vedin miehen tonttiin pari viikkoa sitten opittua jippoa kayttaen. Jo alasvedon aikana senpailta tuli kunnioittava "Osu!" ja tuumasin takaisin, etta sinultahan mina taman opin.

Senpai ei ole ollut meditointi-tunnilla pitkaan aikaan ja teimme lahinna oman session kukin tahollaan.

Sparriin jai 11 oppilasta, tunneilla oli mukana myos senpain tyttoystava joka ei ole varsinaisesti koulun oppilas mutta meni meidan kanssa kaikki tunnit lapi ihan kunnialla. Alkuun tehtiin potkuja tyynyihin, 10 molemmalle puolelle ja sarjojen valiin lihaskuntoharjoituksia. Kaytiin lapi hiza geri, maegeri ja mawashigeri, viimeisesta tuli parilta palautetta etta oli voimaa takana ja jos ei ois ollut tyynya valissa siina ois kylkiluut menneet yksi-risti-kaksi.

Lopuksi sparria, kuusi eraa tavanomaisella temmolla. Senpai muistutti, etta pidetaan toisista ja junnuista etenkin huolta ja etta tyttoystavan sparrikokemus rajoittuu toissailtaiseen groin kickiin. Spontaanit valiaplodit olivat paikallaan. Otin ekan eran ko. tytsyn kanssa jolla ei ollut hanskojen lisaksi suojia joten varovasti mentiin, annoin lahinna tulla jab + punch sarjoja keskivartaloon. Toisen eran otin myos opetuksen kannalta keltavoisen naisen kanssa. Kolmas era ylempaa keltavoista miesta vastaan, into korvaa taidon. Se on varmaan oppinut multa jotain. Neljas era oli kovin, samaa nidania vastaan jonka kanssa tein yakusokua - sain muutaman tekniikan tyylikkaasti kohteeseen, sen miehen kun saa hymyilemaan eran aikana niin tietaa etta hyvin menee. Erityisen ylpea olin kuin sain yhden sivuaskeleen + koukun ajoitettua nappiin. Viides era samaa keltavoista naista vastaan joka oli jo aika piipussa. Kuudes era ylempaa vihreavoista junnua vastaan, yritin kannustaa sisaantuloon. Kaiken kaikkiaan siis aika helppo satsi, otin suosiolla iisisti.

Senpai kiitti lopuksi mukavasta illasta ja vaihtelu taisi virkistaa molemmin puolin.

[Sisu]

Lauantai 27/03/10 - karate 1 h, general syllabus

Sensei oli edelleen sairaana, poikansa tuli avamaan salin ovet ja pyysi paikalle tullutta shodania vetämään tunnin.

Tänään keskityttiin edelleen perustekniikoihin ja lantion käyttöön. Samainen senpai kysyi torstaina mielipidettä omasta opetuksestaan ja miten pointin saisi perille ja ehdotin, että nuoremmat saattaisivat ymmärtää jutun leikin kautta, l. lantiota napakasti kiertämällä yritetään saada vyön päät heilahtamaan puolelta toiselle. Hymyilin itsekseni kun tunnin aluksi tehtiin tätä muutama kympin sarja.

Sitten tehtiin peruslyöntejä sanchin dachissa paikallaan ja zenkutsu dachissa liikkuen, paino lantion käytössä. Vihreä- ja ruskeavöisille tuli jatkuvasti komentoa lisätä sähäkkyyttä. Tämän jälkeen liikkumista rei dachissa ja peruslyöntejä peliin ja lopuksi yokogerejä ensin takajalalta ja sitten etujalalta rei dachissa liikkuen. Taitaa olla meikäläisen vahvin potku noin ylipäätään, tykkäsin että kontrolli oli kohdallaan. Tunti päätettiin 100 peruslyönnillä sanchin dachissa, liike lähtee lantiosta.

Kokonaisuudessaan ei ehkä kuulosta kovin vaativalta tunnilta (seassa oli myös lihaskuntoharjoitteita), mutta ihan kohtuullisesti tuli hiki.

[Sisu]

Olihan taas viikko, tiistai oli ehka vuoden huonoin paiva tahan mennessa. No, tasta eteen- ja ylospain.


Lauantai 03/04/10 - karate 1 h, general syllabus

Tahan alkuun viikon mietelause:



Ei pitais siivota, siina voi menna hyva selka pilalle. Niin kuin nyt meikalaiselle kavi eilisen rupeaman jalkeen.

Koko viikkoon ei ole tullut tehtya mitaan liikunnallista ja kun paasee lauantai-aamuna treeneihin niin eiko vaan ole vasen lonkka ja alaselka niin tukossa etta tahtia nakyy mawashigeria tehtaessa. Ja niita sitten tehtiinkin taas.

Sensei on edelleen sairaana, siihen verrattuna ei pitaisi valittaa kun on kuulemma miehella kohtalaisen pasha olo. Treenit veti sama shodan kuin viime viikolla ja taas harjoiteltiin lantion kayttoa iskuissa, torjunnoissa ja potkuissa. Alkuun tuntui, etta paikat lahtee irtaantumaan pikkuhiljaa mutta lopussa teki tiukkaa. Kotona nappeja naamariin, percutanea lihaksiin ja jalat ylos.

Kunhan normaalielama taas jossain vaiheessa alkaa en valita tylsyydesta.

[Sisu]

Tiistai 06/04/2010 - karate 2.5 h, general syllabus, intermediate class, conditioning + sparring

Synttäritreenit!

Miehen kanssa leivottiin tiikerikakku ja vietiin treeneihin, kuten tapana on. Sensei oli edelleen pois ja treenit veti sama shodan + nidan pari. Alkulämmittelystä tehtiin paljon perustekniikoita, edelleen pääpaino lantion käytössä ja sähäkkyydessä. Tämän jälkeen käytiin läpi uutta kataa vyöarvoittain, miehen kanssa tehtiin yansu (oli kaikilla hakusessa, senpai mukaan lukien). Pienen mietinnän ja hiomisen jälkeen se alkoi sujua, tykkään yansusta itse kovasti, liekö syynä se että katassa ei liikuta paljon ja pääpaino on käsitekniikoissa + rytmi vaihtelee. Senpai tuli tarkastamaan katan jossain vaiheessa ja kysyi, että mitä onkos tätä jo tullut kotona harjoiteltua ja juu, onhan sitä. Tarkoitus on demota ko. kata toukokuun turnauksessa.

Tunnin lopulla tehtiin synttäripunnerrukset ja senpai kysyi, että jätetäänkö 21:n punnerrukseen vai tehdäänkö koko satsi. No hitto eihän noin hyvää tarjousta voi ohittaa ja sanoin, että eiköhän tehdä kaikki 34. Making friends! Viimeisein punnerruksen jälkeen senpai totesi, että hän ei ole vielä tavannut ketään kuka valitsee tehtäväksi kaikki punnerrukset 21 sijaan. Sisu. Suomesta. Koko porukka oli tiikerikakkunsa ansainnut ja annoin loput senpaille kotiin vietäväksi ja pyysin, että senseille jää ainakin yksi pala. Ei hätää, senpai sanoi tietävänsä että tiikerikakku on sensein lempikaakettia.

Intermediate-tunnilla, hmmm... Mitähän me tehtiin. Oiskohan ollut lisää kataa. Pitäis kirjottaa nämä jutut heti treenin jälkeen niin muistais jotain.

Sparriin jäi puolen tusinaa oppilasta ja jostain syystä sparrissa oli tiukempi meininki. Mahtoiko stereoista kajahtanut Amorphis olla osallisena asiaan, "Skyforger" sattui olemaan laukussa mukana ja sain laittaa synttärimusiikkia soimaan.

Mies ei ole päässyt treenaamaan vähään aikaan ja oli aika täpinöissä - otettiin yksi erä vastakkain ja oli mielenkiintoista katsella miehen ilmeitä ja keskittymistä, itsellä tuli otettua rennosti ja annoin miehen hyökätä enemmän ja menin puolustuksen jälkeen itse sisään. Miehellä oli välillä varsin turhautunut ilme kun mikään ei tuntunut toimivan, itse huomasin että homma toimi paremmin kun en ollut keskittynyt vain hyökkäämiseen.

Noin ylipäätään oma sparritekniikka on muuttunut hieman viime aikoina: tulee enemmän katseltua mitä vastapuoli meinaa tehdä ja blokin jälkeen etsiä vapaa paikka mihin laakasta. "Karate ni sente nashi." Eikä tartte hyökätä koko ajan. Kumma juttu, sparrin jälkeen en ole piipussa ja tulee keskityttyä paremmin erän aikana. Sensein pojan, eli tämän nidanin kanssa ei ole tullut sparrattua vyökoetta lukuunottamatta varmaan pariin vuoteen ja hän sanoi myös erän jälkeen, että kehitystä on tapahtunut (positiivista feedpäkkiä tuli jo erän aikana yhdestä korkeasta potkusta).

Yhden keltavöisen, innokkaan junnun kanssa otin yhden erän ja sieltä se poika tuli taas raivolla päälle. Pidin puolustuksen päällä ja rauhallisesti etsin avoimia paikkoja minne antaa muistutuksia. Ja mitä kovempaa kaveri hyökkäsi sitä leveämmin hymyilin takaisin ja pysyin tyynenä, se tuppaa hermostuttamaan vastapuolta. Yhdessä vaiheessa otin vastaan matalan kiertopotkun suoraan persaukseen josta seurasi keskustelua:

- Ai sä haluat potkia mua perseelle, no sun pitää kyllä yrittää vähän kovempaa, mulla on iso perse
- Äh... Öööh...
- No anna tulla nyt vaan (hymy vaan levenee)
- Eiku... Mä vaan etin avointa paikkaa... (poika kävelee koko ajan taaksepäin)
- No et sä sitä kyllä mun persee$tä löydä

Taisin olla vähän ilkeä, tuollaiselle kohteliaalle 14-v. pojalle jokseenkin nolo paikka. Mies oli yhtä mukavalla tuulella ja veti saman pojan lattiaan sparrin aikana. Vaikka kyyti ole astetta kovempaa, kaikilla oli hyvä fiilis jälkeenpäin.

Tunnin jälkeen juteltiin keittiössä harjoittelusta ja asenteista ja tuumasin molemmille senpaille, että joskus tekisi mieli ottaa muutama samaa ja ylempää vyöarvoa kantava oppilas ja ravistella kauluksesta särmä ja osu ja kiai kuntoon. Omaa treeni-intoa laskee kun ympärillä näkee innotonta tekniikkaa ja liikettä liikkeen vuoksi. Sydän puuttuu. Myönsin loppuun, että on se hyvä että en ole vielä ohjaaja, ei ole vielä hommaan tarvittavaa kärsivällisyyttä.


Torstai 08/04/10 - karate 2.5 h, general syllabus, meditation, conditioning + sparring

Joulu, juhannus, uusi vuosi ja vappuaatto yhtä aikaa! Sensei palasi treeneihin! Olen vakaasti sitä mieltä että tiikerikakku auttoi. Hieno sattuma oli myös se, että treenehin ilmestyi väkeä kuin pipoa, mahtava ajoitus.

Juttelin ennen tuntia tiistaina sparrissa olleen keltavöisen junnun kanssa ja kysyin, että mitkä fiilikset oli tunnin jälkeen ja hän sanoi, että kaikki okei. Tuumasin, että jostain syystä kaikki otti lujaa tiistaina ja samaa mieltä oltiin, tosin molemmat tykkäsivät meiningistä. Kaveri sanoi, että kun hän aloitti sparrin kaikki ottivat varovasti hänen kanssaan (aiheesta, näin tehdään aina aloittelijoiden kanssa) ja hän pitää enemmän kovemmasta kontaktista. Vähän tosin jäi kaivertamaan kun hän sanoi, että se sama ylempi ruskeavöinen jonka kanssa on ollut ongelmia veti tämän junnun elämänsä toisen sparritunnin aikana kaksi potkua suoraan päähän.

Sensei jatkoi samalla perustekniikkalinjalla mitä senpait olivat vetäneet parin viime viikon aikana. Iskuja, blokkeja ja drillejä sanchin ja zenkutsu dachissa, väliin hitaita punnerruksia ja vatsalihasliikkeitä hyvään tekniikkaan keskittyen. Syllabus-osiossa tehtiin perus IP-tekniikoita "väärälle puolelle" joita jostain syystä porukan muut vihreät vyöt eivät oikein haltsanneet. Ehkä näitä ei ole tullut käytyä läpi tarpeeksi. Ei ne itselläkään ihan kuosissa olleet, mutta jos tekniikka unohtuu pitää käyttää opetuskikka 36:sta: jos et itse muista tai tiedä vastausta, avaa kysymys koko porukalle. "No niin, IP nro. 3, mikä on ensimmäinen tekniikka?"

Meditaatio meni jokseenkin paremmin kuin aikoihin, sain keskityttyä hengitysrytmiin hieman pidempään kuin yleensä.

Sparriin jäi sensei, yksi nidan ja shodan, yksi ruskeavöinen, minä ja yksi juniori ylempi vihreä, sekä kolme keltavöistä. Ensimmäinen erä senseitä vastaan oli mielenkiintoinen: hän käytti lähes identtistä sparritekniikkaa kuin se ylempi ruskea josta olen aiemmin maininnut. Interes-ting! Oma sparrityyli oli taas enemmän tarkkaileva ja puolustuksesta hyökkäykseen johtava, tästä voi vielä tulla jotain.

Seuraavaksi vastassa keltavöinen vanhempi mies, hyökkää hirveällä paineella päin mutta tekniikka ei ole vielä kovin sulava tai nopea joten blokki ja vastaisku menee oikeaan osoitteeseen helposti jos pitää itse hermot kurissa eikä lähde rynnimään päin. Miehen potkut ovat erittäin suoraviivaisia ja niiden aikana ja heti jälkeen keskilinja on auki => meni pari tai pari tusinaa muistutusta sisään portista.

(Huom. en yritä olla ylimielinen sparrissa tai käyttää jokaista tilaisuutta hyväksi ja vetää iskuja täysillä sisään. Olen vaan viime viikkojen aikana huomannut, että "uusi" sparrityylini on kohtuu tehokas ja kokeilen mikä toimii yrittämättä demoralisoida vastapuolta. Lopetan jos homma menee liian yksipuoliseksi ja kannustan (etenkin) junnuja hyökkäämään ja kokeilemaan erilaisia tekniikoita.)

Kolmas erä ylempää vihreävöistä junnua vastaan - paljon kannustusta ja vinkkejä mihin mennä sisään, etenkin pidempää ja isompaa vastustajaa vastaan. Tällä kaverilla on pikkuhiljaa tullut itseluottamusta lisää, hyvä juttu.

Viimeinen erä shodanin kanssa, päätin heittää sekaan pistesparri-juttuja ensi kuun turnausta silmällä pitäen. Oli helkkarin hyvä fiilis koko erän ajan, molemmat liikkuivat paljon etsien tilaisuutta ja "laukausten vaihto" oli tiukkaa. Sain muutaman tehokkaan iskun sisään vastahyökkäyksestä, joko suoraan rintakehään tai kylkeen. Potkuista kokeilin jopa paria uchi mawashigeria, näitä tulee harvemmin viljeltyä. Jossain vaiheessa senpai blokkasi iskun ja senpain kyynärvarsi osui suoraan haukkarin sivuun ja kun molemmilla oli kohtalainen tilannenopeus päällä oli tuloksena turta käsivarsi ja kohtuu komia, purppurainen "nimmari". Erän jälkeen senpai taputti olkapäälle ja sanoi että oli hyvä meininki, tuumasin takaisin että tuohan oli jopa hauskaa.

Sensei vaikutti vielä aika väsyneeltä, mutta siitä huolimatta treeni oli tiukka fyysisesti.


Perjantai - kuntosali ~1 h

Käytiin miehen kanssa näyttämässä naamaa salilla, ei olla menty kuukauteen erinäisten rientojen ja (teko)syiden taatta. Autossa mietittiin, että jos hölköttelee vartin juoksumatolla telkkaria katsoen, niin onko siinä tarpeeksi että voi hyvällä mielin mennä tunniksi porealtaaseen.

Sovin tapaamisen toisen ohjaajan kanssa, tarkoituksena tehdä uusi saliohjelma joka painottuu lihasnopeuden ja keskivartalon kondiksen parantamiseen. Perusvoimaa on jo, nyt tarvitaan uudet ja sähäkämmät jouset reisiin.

Vedin ohjelman lyhyillä sarjoilla läpi ja huomasin, että lihaskunto ei ole kadonnut. Hieno homma. Mies sanoi teki tiukkaa ja näkee ja tuntee, että hänellä ei ole kuukauteen ollut mahdollisuutta tehdä juuri muuta kuin töitä. Tästä eteenpäin. Ja porealtaaseen.

Kotona tsekkasin salin kotisivuilta, että kukas tämä treenari on jonka seuraavaksi tapaan. Aha. Niin kuin arvelinkin, kyseessä on yksi treenari jota olen salilla mielenkiinnolla seurannut. Semmoinen hiljaisesti hymyilevä, asiakkaita lempeästi mutta lujaa puskeva tyyppi jolla on bjj- ja vaparitausta ja käsivarret täynnä kuvia. Maltan tuskin odottaa!


Lauantai 10/04/10 - karate 1 h, general syllabus

Miehen kanssa intoa puhkuen treeneihin, autossa soi metallin sijaan iloinen Calvin Harris josta sai positiivisen potkun (pun intended) lauantai-aamuun.

Tänään vedettiin niin old skoolia, että. Pelkkää perustekniikkaa sanchin- ja zenkutsu dachissa, lähinnä peruslyöntejä lantionkäyttöä painottaen. Väliin tehtiin myös rei dachissa sarja jossa viimeinen satsi ylemmille vyöarvoille oli takajalan maegeri + mawashigeri + kake geri + ushiro geri josta jalka eteen, jodan tsuki, gedan tsuki, morote nukite, morote haito, morote shotei. Sensei painotti tunnin aikana etenkin senioreille, että treenatessa pitää panostaa hyvään tekniikkaan ja pitää mielessä miksi mitäkin tehdään. Tarkoitus ei ole vaan heilutella käsiä ja jalkoja.

Sitten porukan shodan teetätti tekniikoita rei dachissa liikkuen ja painotti, että vaikka liikutaan eteen- tai taaksepäin, pitää perusasennon pysyä hartialevyisenä eikä jalat saa tulla liian lähekkäin tai jäädä liian leveälle. Osu! kajahteli dojon seiniltä. Ja taas mentiin, muutaman toiston jälkeen senpai keskeytti meidät ja toisti saman ohjeen ja kun tämä ei ollut mennyt perille tehtiin muutama erittäin hidas punnerrus ja takaisin rei dachiin. Kumma miten muutama tuskan hien nostattava lihaskuntoliike tuo samaan tekniikkaan ihan uutta särmää.

Loppuun lyhyt leikkimielinen kisa, kummarrukset ja lattian puunaus. Meillä general syllabus-tunnit päättyvät aina lattian siivoamiseen, eli jokaiselle rätti käteen ja salin päähän kyykkyasentoon. Sitten bunny hop-hypyillä salin toisen päähän samalla lattiaa pyyhkien. Toisinaan kun palataan salin toiseen päähän, mennään "Dodge 'Em"-tyylillä eli edelleen kyykkyhyppelyä mutta yritetään puskea vieruskavereita nurin. Kuinka ollakaan mies oli siinä hollilla tänä aamuna ja meillä meni kisa vaparipuolelle: otin miehen jalan lukkoon omien jalkojen väliin ja roikuin päällä samaan aikaan kun mies raahasi omaa painoaan ja minua lattialla salin päätyä kohden. Viihdettä lapsille ja senseille, jonka kanssa jälkeenpäin naurettiin että dojo on melkein octagon-muotoinen, niin että kyllähän tämä UFC-meininki ihan paikallaan on.

[Sisu]

Tiistai 13/04/2010 - karate 2.5 h, general syllabus, intermediate class, conditioning + sparring

Tiistaille ilmaantui taas ihan hyvin porukkaa ja sensei veti tunnin. Perusdrillien jälkeen syllabus-osiossa opetettiin miehen kanssa uudelle vihreävöiselle junnulle intermediate IP-tekniikat 1-3.

Intermediate-tunnilla käytiin edelleen läpi IP-tekniikoita, kyllä piti jonkun verran miettiä etenkin ilman paria että mitenkä nämä nyt ja minne ne käpälät pitäisi tunkea.

Ennen sparritunnin alkua kysyin senseiltä, että voitaiskos tässä kuussa jossain välissä kokeilla pisteottelua kun toukokuussa on tulossa vuotuinen interdojo-turnaus. No sehän vain passaa! Ensin tehtiin pisteottelutekniikoita yksin ja parin kanssa ja sitten koko taisteluvarustus päälle ja kokeilemaan samaa sparraten. Omat parhaat erät menivät shodania ja senseitä vastaan (siis erikseen, totta kai, heh), etenkin sensein kanssa oli hyvä tsekkailu molemmilla päällä ja erän viimesekunneilla hypäsin tekemään ylhäältä päin urakenin ja takakäden iskun. Loppuun kokeiltiin vielä erä tai pari "tuomariäänin", eli kaksi ottelee, sensei on kehätuomari ja me muut nurkkatuomareina. Meni vähän hapuiluksi itsellä suoraan sanottuna, lisää harjoitusta peliin.


Torstai 15/04/10 - karate 2.5 h, general syllabus, meditation, conditioning + sparring

Torstai-ilta ja väkeä kuin pipoa! Sensei päätti yrittää ulko-oven korjausta ensimmäisen tunnin ajan ja pyysi paikalle tullutta nidania vetämään tunnin. Tekniikkaosiossa hiottiin mawashigeria pareittain niin, että rei dachissa otetaan etukädellä kaverin etukädestä kiinni ja tehdään yhtä aikaa kiertopotku käsillä tasapainoa pitäen. Hauskaa oli se. Syllabus-osiossa senpailta meni viikot sekaisin mutta minua ei haitannut yhtään sillä päästin tekemään kataa. Ei olla edelleenkään saatu kunnon näyttöä yansusta joten se menee vähän arvaten, mutta peruspalikat on kasassa, nyt pitää vaan hioa ihan hulluna ennen turneeta.

Meditaatiossa yritin kokeilla aikanaan tai chissa opeteltuja hengitysjuttuja ja energiapisteiden käyttöä. Loppuun tehtiin myös lyhyt sessio seisten, meillä tsuruashi dachissa (yhdellä jalalla) ja sehän jopa sujui. Hetkittäin.

Sparrissa tehtiin taas pisteotteluharjoituksia, mukana olleet junnut olivat vähän pihalla uuden tyylin kanssa mutta saivat juonesta kiinni. Harjoiteltiin mm. semmoista ohijuoksutekniikka jossa mennään vauhdilla 45 asteen kulmassa vastustajan ohi ja samalla takakädellä lyödään vastustajan kylkeen. Tehokasta jos on vaan hyvä tilaisuus ja tarpeeksi nopea, harjoiteltaessa helppo mutta käytännössä vaikea tehdä.

Sitten parin minuutin eriä pisteottelutyylillä, tosin ilman keskeytystä. Eka erä ei oikein kulkenut ja piti skarpata, tosin se oli sitä nidania vastaan joten olin helisemässä muutenkin. Toisen erän olin sivussa ja kolmannen menin keltavöisen naisen kanssa jota yritin enimmälti kannustaa kokeilemaan juttuja. Neljäs erä ruskeavöisen, enimmäkseen potkuilla pisteitä ottavan miehen kanssa. Meinasi mennä molemmilta vähän huitomiseksi. Viimeinen erä samaa nidania vastaan ja homma eteni paljon paremmin. Sain korkean mawashigerin osumaan kontrollilla kypärään ja siitä tuli positiivista palautetta heti. Mieskin sanoi tunnin jälkeen, että oli aikamoinen suoritus (huom. ulotun ko. nidania suurin piirtein rinnan korkeudelle). Näissä pitää vaan muistaa olla tarkkana turnauksessa, vihreävöisten kontrollia valvotaan ihan haukkana ja korkeita tekniikoita etenkin rankaistaan heti jos menee vähänkään liian kovaa perille.


Perjantai 16/04/2010 - kuntosali ~1 h

Kävin salilla kilistelemässä painoja malliksi, tein tällä kertaa vain yläkropan ja keskivartalon liikkeet + puolen tunnin hölkyttelyn juoksumatolla.

Ohjaaja ei ole vielä ottanut yhteyttä jotin sovin itse ajan, torstai-aamuna klo 7 pitäisi olla reippaana salilla. Respan setäkin sanoi, että sinähän se vasta sankari olet.


Lauantai 17/04/10 - karate 1 h, general syllabus

Sensein poika, nidan, veti treenit sensein jäätyä puolitehoisena kotiin. Pitää yrittää nähdä tilanteessa jotain hyvääkin, tuntuu toisaalta hienolta että sensei pyytää senioreilta apua tuntien vetämisessä eikä tee kaikkea itse.

Alkulämmittelystä tehtiin perustekniikkaa ensin sanchin dachissa ja sitten rei dachissa, viimeisessä sarjassa yhdistettiin muutama kyynärpäätekniikka potkuihin. Erikoisempaa settiä totutusta, näitä oli mukava tehdä. Välillä lattiaan tekemään punneruksia ynnä muuta henkeä nostattavaa. Senpai muistutti potkuharjoituksia tehtäessä että jos tulee treeneihin, pitää yrittää parantaa omaa suoritusta vaikka vain yhtä yksityiskohtaa hioen. Hän sanoi myös, että oman 6 kk treenitauon jälkeen potkujen teko oli hankalaa mutta sitä pikkuhiljaa hioen saa taas entiseen malliin, pitää vaan tehdä miljoona piljoona toistoa vaikka kuin kyllästyttäisi.

Syllabus-osiossa mentiin läpi intermediate IP-tekniikoita ja uutta meikäläiselle on sarjat 6-10. Alempien vihreiden kanssa yhdessä tehtäessä me ylemmät ei ehditty kutosta edemmäs, mutta tekemistä oli siinäkin: sarjan keskeisin tekniikka on vastustajan oikeaan polveen + nilkkaan kohdistuva gräbi ja meikäläisellä meni tassut koko ajan väärin päin. Sitten hoksasin että mitenkäs päin ne nyt pitikään ja laskin vielä painopisteen oikein alas => mies kierähti lattialle paljon helpommin.

Loppuun kaaosta loppuleikin kanssa ja oikein hyvät, pidemmät venyttelyt ja vielä kohtuu ajoissa kotiin. Parempi viikonlopun aloitus.

[Sisu]

Maanantai 19/04/10 - kuntosali 1.5 h

Miehen kanssa suunnattiin töiden jälkeen kohti salia. Tällä kertaa tein jalat + keskivartalon ja kardion sijaan treenasin yansu-kataa puoli tuntia peilisalissa. Peili on paras treeniväline, tuli tsekattua kegomi maegerin toteutus ja vartalon asento katan aikana useampaan kertaan. Tätä lisää.


Tiistai 20/04/2010 - karate 1.5 h, general syllabus, intermediate class

Mies veti edellisiltana salilla semmosen setin, että oli aamusta rento kuin rautakanki. En ole kyllä ikinä nähnyt setää noin "notkeana". Jäi sitten sparri käymättä tästä syystä, oli itselläkin tauko paikallaan kun polvi ruttuilee. Alkulämmittelyn ja tekniikoiden jälkeen tehtiin kataa, ylempien vihreiden kesken tehtiin yansu ja opetettiin myös yhdelle uudelle vihreävöiselle gekisai dai.

Välitunnille jäi sama satsi vihreävöisiä ja shodan opetti miehelle ja minulle pinan IV:n. Tai siis yritti. Oli molemmilla niin hukassa että ei paremmasta väliä. Itsellä kata on vahvin osa-alue, mutta nyt tultiin maan pinnalle rytinällä. Pinan IV and the art of feeling stoopid. Mies oli yhtä kovassa iskussa ja jo autossa sanoi, että ei muista kataa enää läpi. Daaa.


Torstai 22/04/10 - karate 2.5 h, general syllabus, meditation, conditioning + sparring

Käytin koko keskiviikon ja torstain kelaamalla läpi pinan nelosta: katsoin klippejä, etsin kuvasarjoja ja luin katasta ja sen bunkaista. Treeneihin mentäessä osasin jo mielessä koko sarjan läpi ja ennen tuntia kokeilin pikaiseen ja muistin kuin muistinkin miten se menee. Hyvä homma etenkin kun syllabus-osiossa nidan opetti pinanin sijaan vain yansua. Tasan ei käy jne. Mutta eipä sillä, sieltä tuli sen verran kullanarvoisia pointteja yksityiskohtiin kuten shotei-blokin käden asentoon ym.

Meditoinnissa kokeiltiin istunta-asennon jälkeen lyhyt pätkä kake dachissa molemmin puolin joka onnistui omalta kohdalta aika hyvin. Edistystä.

Sparrissa otettiin ensin useampi erä mitseihin, pelkkiä käsitekniikoita suorien ja koukkujen väistöjen kanssa. Suorien väistely sujuu paremmin, sitä ei ole vähään aikaan tehty mutta nyt tuntui että kroppa löysi oikean suunnan kuin automaattisesti. Tämän jälkeen kevyet suojat päälle ja sparria pisteottelutekniikoilla. Ei ollu taas meikäläisen ilta jostain syystä, ihan tukossa tekniikan kanssa ja potkuja en edes yrittänyt. Voi kökkö. Ei näillä eväillä mihinkään otteluun lähdetä itseään toteuttamaan. Lopputreenin ja venyttelyn jälkeen melkein juostiin sanchin kata läpi, sensei teki samaan aikaan shodanin kanssa muistaakseni tenshon ja me yritettiin pitää samasta tahdista kiinni. Voi sitä keltavöistä joka yritti sanchin kataa ekaa kertaa meidän matkassa, sääliksi kävi.

Autossa ja kotona ja vielä seuraavana aamunakin otti päähän oma emmäosaa-asenne sparrissa. Tuntuu että sydän ei ole mukana, tämmöstä on ollut siitä asti kun sen ylemmän ruskean kanssa oli ongelmia. Toisinaan sitä oikein odottaa tilaisuutta että ei tarttis enää sparrata. Pelottavaa, ei sen näin pitänyt mennä tai olla, mä olen sparraamisesta sekä pisteottelun tekniikoilla että tosissaan nauttinut aina.


Lauantai 24/04/10 - karate 1 h, general syllabus

Hyvä vire heti aamusta, olin hereillä jo ennen aamu seitsemää ja ihan valmis treenaamaan. Sensei sen sijaan... Mies näyttää edelleen kuin jyrän alle jääneeltä, voi kun hän saisi pian kunnon unirytmistä kiinni. Jos jotain hyvää pitää tilanteesta löytää, niin treenissä on pikkaisen rennompi meininki ja tekniikat tulee tehtyä huolellisemmin kuin ei tartte rynnätä seuraavan kimppuun.

Ensin perustekniikoita kiba dachissa (au, au, au), kokutsu dachissa ja zenkutsu dachissa liikkuen, vaihteeksi paljon shuto-, haito- ja uraken mawashi uchi-tekniikoita. Väliin lihaskuntoharjoituksia ja sen jälkeen lisää perussettiä shodanin käsittelyssä sanchin ja rei dachissa. Lopuksi mentiin porukalla läpi yksi kata per vyöarvo, ylemmät vyöarvot tekivät alempien vyöarvojen katat silmät kiinni. Miehen kanssa tehtiin viimeiseksi sensein ja shodanin kanssa pinan IV ja nyt onnistui jo jossain määrin, nyt pitää puunata detaljit säihkyviksi.

Vielä loppuleikin aikanakin oli ihan jumalattomasti virtaa ja tässä on loppupäivä mennyt touhutessa kun mies on vaihteeksi lepoasennossa. Joskus näinki päinki.

[Sisu]

Sunnuntai 25/04/10 - kuntosali ~1.5 h

Vaihteeksi salille kun virtaa oli, mukamas. Alkulammittelyn jalkeen suuntasin tyhjillaan olevaan peilisaliin ja treenasin yansua. 45 minuuttia. Siis ei yhtaan overiksi. Saliin ilmaantui kolme kertaa mies juoksemaan rinkia salia ympari, vetas kiekan ensin aika likelta mutta kun huomasi etta sielta saattaa tulla tavaraa naamariin otti kaaren vahan kauempaa.

Poistuin kuntosalin puolelle jossa mies tuumasi, etta naamasta paatellen olen tehnytkin jotain. Hiki ja tuska, paatin lopettaa pitkilla venyttelyilla ja viela pidemmalla sessiolla porealtaassa. Heaven.

***

Tanaan maanantaina kaytiin Kinokuniyassa, isossa japanilaisperaisessa kirjakaupassa jostan mukaan tuli Tank Girl volyymit 1-3. Mies sanoi kassalle mentaessa, etta: "You pratically are her so about time you got those."

[Sisu]

Nyt ei oo tullut vahaan aikaan paivitettya kun on ollut kiiretta, mutta laitan pikapaivityksen taman paivan turnauksesta.

Kata: ainoa 3. kyu naisista, yksi kiai unohtui mutta muuten ainakin videolla meni hyvin. Pashat pisteet, naamakertoimella.

Individual kumite: yksi vastustaja luokassa, pidempi saman ikainen nainen, kova ottelija, voitin pistein 4-3. Aivan seetanan tyytyvainen!

Team kumite: ottelin miesta vastaan joka voitti meidan pikaeran pistein 4-2, mutta meidan tiimi voitti kokonaispisteissa.

Miehella meni turnaus myos oikein hyvin, sparri etenkin. Kotimatkalla autossa soitettiin "juhlamusiikkia" ja tanssittiin.


[youtube][/youtube]

[Sisu]

Sneakkailen salaa paivitysta toista, ilman skandeja. Tassa puuttuvat ylamummot, ripotelkaa itse tekstiin: ………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………


Tiistai 27/04/2010 - karate 2.5 h, general syllabus, intermediate class, conditioning + sparring

Ensimmaisella tunnilla oli taas paljon drilleja ja perustekniikoita, syllabus-osiossa harjoiteltiin yakusoku kumitea. Dojolle tuli pari uutta oppilasta, intialainen mies nuoren tyttarensa kanssa. Meilla uudet oppilaat esittelevat itsensa mukaan tullessaan ja perheen isa sanoi rohkeasti, etta han haluaa harrastaa karatea koska hanesta on viime vuosien aikaan tullut laiska ja huonokuntoinen. Suoraa puhetta, on ainakin oikean koulun ja ohjaajan loytanyt.

Intermediate-tunnilla tahkottiin lapi yonju godoa, mun lempparia. Tata ei ole tehty vahaan aikaan ja nyt kavi semmoinen temppu jonka olen aiemminkin huomannut, eli kun olen jotain harjoitellut oikein perusteellisesti mutta ei tunnu menevan jakeluun pidan harjoitteesta tauon. Vahan ajan jalkeen kun yrittaa uudelleen, tulevat liikesarjat selkarangasta kuin itsestaan, talla kertaa tama pati etenkin yonju godon mawate-kaannoksiin.

Sparrissa paapaino oli pisteottelussa ja jostain syysta ei oikein tuntunut mopo lahtevan kayntiin. Eka kierros nidanin kanssa oli kauheeta saatamista mutta parin rundin jalkeen homma alkoi sujua jo vahan paremmin. Miehen kanssa sparratessa onnistuin sipaisemaan siippaa kakegerilla kevyesti naamaan, en tieda kumpi yllattyi osumasta enemman mutta mies oli suorituksesta kovin tyytyvainen. Seuraavassa erassa semmoista lahes kaksimetrista shodania vastaan yritin samaa ja osuma meni rintakehaan, juuri leuan alapuolelle. Molemmat olivat semmoisia hallittuja, kevyita sutaisuja joilla tuli enemman kokeiltua korkeutta ja nopeutta kuin voimaa, kumpaakaan vastustajaa ei siis mitenkaan sattunut kuin ehka vahan tunnon paalle kun tammoinen sotanorsu kerrankin osaa.


Keskiviikko 28/04/2010 - kuntosali ~1.5 h

Careful what you wish
Careful what you say
Careful what you wish, you may regret it
Careful what you wish, you just might get it

Metallica: King Nothing

Tanaan oli viimeinkin tapaaminen kuntosaliohjaajan kanssa ja ohjelmassa uuden saliohjelman tekeminen. Mitas laksit, nii! Keskusteltiin IP-lajeista ja tavoitteista ym., ko. ohjaaja on treenannut brassijutsua pari vuotta ja omasta treenista kerrottuani han totesi, etta eipa paastetakaan likkaa helpolla.

Ohjelmaan tuli juuri kaikkea sita mita halusin ja pelkasin ja inhoan ja rakastan, paapaino jalkatyossa ja ketteryydessa. Voi pojat! Ohjaaja paatti myos, etta nostetaan painoja ja pudotetaan toistojen maaraa vahan ja sekoitetaan mukaan kaikenlaisia hyppyja ym.

Sitten kaytiin uudet liikkeet ja laitteet yhdessa lapi. Jalkaprassi vaihtui pin loaded-laitteesta semmoiseen johon ladataan tankopainot ja alkupainot olivat ihan liian heppoiset. No mikas, ei muuta kuin sama satsi painoja lisaa, nyt tarkoituksena vetaa prassissa sarjat 80 kg painoilla. Kato joo ja siihen kaikki muut hyvat paalle. Kuolo tulee.


Torstai 29/04/2010 - karate 2.5 h, general syllabus, meditation, conditioning + sparring

Sensein poika, se nidan, piti vaihteeksi tunnit. Sensei oli nokkelana uuspoikamiehena paatynyt syomaan keittion kaapin perukoilta jotain ikuisuuksia sitten parasta ennen-paivattya ja oli taman seurauksena tullut entista sairaammaksi. Katevaa.

Ensimmaisella tunnilla kaytiin taas lapi perusasioita ja senpai teetatti myos monen monta mukavaa lihaskuntosarjaa. Hanella on senseita rennompi opetustyyli, mutta yhta lailla tulee tunnilla hiki, voi ristus. Mawashigeria harjoiteltiin pareittain pitamalla ristikkain kadesta kiinni ja loppuun pelattiin polvihippaa hizagerissa.

Sparrissa otettiin tavalliseen tapaan yhteen ilman pisteotteluharjoittelua, tosin yhden shodanin kanssa yritin vetaa pistematsilinjalla. Vaihteeksi ei kaytetty aikaa mitsikarkeloihin, sen sijaan sparria vedettiin yhdeksan eraa. Whoa! Senpai teetatti viela loppuun semmoisen lihaskuntosetin etta meinasi tahtia nakya, kylla reippaalla sadalla erilaisella vatsalihasliikkeella hyvan viimeistelyn illan treeniin saa.


Lauantai 01/05/2010 - karate ~1.5 h

Sensei palasi salille ja piti oikein lennokkaan tunnin. Perustekniikkaa ja lihaskuntoa testattiin taas, itse asiassa siihen malliin etta viikolla aiemmin mukaan tullut keski-ikainen mies otti valilla lattialla happea kun yritysta oli kuntoa enemman. Lohdutin tunnin jalkeen etta kylla se siita ajan kanssa suttaantuu, sisulla.

Tunnin jalkeen kysyin senseilta miten han voi ja han vastasi, etta tiukkaa valilla tekee. Han oli yllattynyt kun sanoin etta sen huomaa ja kysyi etta mista, tahan vaan osoitin koko herran olemusta ja han tuumasi etta olen tarkkanakoinen. No hitto kyllahan sen nakee, etenkin kun kyseessa on ihminen josta valittaa kovasti. Sanoin myos, etta olen tavallaan iloinen kun senpait vetavat tunnit koska tiedan etta han on kotona lepaamassa, ei kylla ollut mikaan yllatys etta sensei sanoi olevansa pettynyt joka kerta kun ei paase dojolle ja tuntee etta han epaonnistuu ohjaajana. Taidetaan olla samasta lepanvarresta veistetyt. Muistutin sitten hanta rohkaisevan hymyn kanssa lopuksi, etta kukas se meille aina sanoo etta syokaa ja levatkaa kunnolla ja pitakaa itsestanne huolta? “I guess I should walk the walk then”, vastasi sensei myos hymyillen.

Miehen kanssa jalkeen pain puhuttiin asiasta ja oltiin molemmat sita mielta, etta ei kylla ole mitaan havettavaa jos antaa itselleen luvan toipumiseen - etenkin kun dojon senpailla on sen verran kova taso opetuksessa ja tekniikassa ja nama ovat kaikki sensein omia oppilaita.

[Sisu]

Maanantai 03/05/2010 – kuntosali 1h

Kärvistelin kotona koko illan, oli tylsää ja kaikki ärsytti. Klo 21.05 totesin miehelle, että kuntosalilla on viimeiset ohjatut tunnit päättyneet ja peilisalit vapaat ja minä lahden treenaamaan kataa. Mies halasi lähtiessä ja sanoi että on minusta ylpeä kun jaksan treenata niin kovasti - ja palasi kotitöiden pariin. Siis oikeesti, onko kellään muulla yhtä hienoa ja kannustavaa puolisoa?


Tiistai 04/05/2010 – karate 2.5 h, general syllabus, intermediate class, conditioning + sparring

Ensimmäisellä tunnilla tehtiin kuun ensimmäisen viikon mukaisesti kihonia.

Intermediate-tunnilla sensei katsasti minun ja miehen kilpakatat. Mies sai jonkun verran huomautuksia mutta meikäläisellä alkaa mennä yansu kohdalleen. Kunhan muistan rentoutua enkä rynnistää etiäppäin.

Sparrissa jatkettiin samalla pisteotteluun tähtäävällä linjalla, mitään sen ihmeellisempää ei tehty tai jätetty tekemättä.


Torstai 05/05/2010 – karate 2.5 h, general syllabus, meditation, conditioning + sparring

Viimeiset treenit ennen turnausta. Mies jäi työmatkan vuoksi tästä paitsi, tosin pääpaino oli taas perustekniikassa. Jostain syystä ekalla tunnilla vedettiin hirmuiset sarjat lihaskuntojuttuja, yleensä näihin painotetaan viimeisellä tunnilla. Hyväksi lopuksi meidät istutettiin alas kiba dachiin josta tehtiin hiza geri + 2 x ago tsuki + hiza geri ja takaisin kiba dachiin, tätä 10 x 10 sarja. Kivat jälkipoltot reisissä.

Sparritunnille jai meikäläisen lisäksi mielenkiintoinen joukko junnuja: yksi ylempi vihreä, sekä kaksi ensikertalaista, ylempi valkoinen ja sinivöinen, veljeksiä. Tuntiin sisältyi muutama tiukka lihaskunto-osio ja sparrin sijaan tehtiin mitsisarjoja ja kolme parin minuutin erää varjonyrkkeilyä joiden aikana keskityin pisteottelutekniikoiden tekoon. Semmoinen mukavan leppoisa viimeistelytreeni (niitä lihaskuntojuttuja lukuunottamatta), en oikeastaan edes kaivannut sparraamista + oli mukava puuhata junnujen kanssa.

Tunnin jälkeen juttelin pitkän aikaa sensein kanssa kaikenlaista sekä treenistä että asioista salin ulkopuolella. Sanoin, että on vähän epävarma olo turnauksen sparrin suhteen, ei ole oikein uskoa omiin kykyihin. Sensei sanoi, että luotat vaan siihen mitä on treenattu: maegeri + mawashigeri-kombolla vastustaja nakkikiskalle ja takakädellä pisteet kotiin.

[Sisu]

Lauantai 08/05/2010 - Seido Interdojo Tournament

Mies tuli edellisenä iltana kympin aikoihin kotiin työreissulta ja heräsi turnausaamuun vähemmän virkeänä. Itsellä oli virtaa ja kipinää, hermot sillai sopivasti pinnassa.

Oltiin honbulla kohtuu ajoissa ja miehen kanssa verryteltiin ja totuteltiin erilaiseen lattiapintaan kun muita oppilaita alkoi virrata sisään (honbulla on laminaattilattia johon meinää anturat tökätä kiinni kun ollaan molemmat totuttu kotidojon kuluneeseen lautalattiaan). Porukkaa tuntui olevan liikkeellä vähemmän kuin edellisvuosina ja jostain tunnelma oli jotenkin... lattea. Esimerkkinä tulee itse yleensä otettua kymmenittäin kuvia päivän aikana mutta tänä vuonna hyvä jos tusinan verran otin. Oli kuitenkin mukavaa nähdä porukkaa muilta dojoilta ja edellisvuosien turnauksista, me kun ei olla juuri niille harvoille leireille mitä lajilla täällä on päästy.

Meidän dojolta mukana oli neljä henkeä, miehen ja minun lisäksi se ruskeavöinen isä+poika-kokoonpano joka treenaa vakituiseen. Miehen kanssa osallistuttiin kataan sekä pisteotteluun henk.koht. ja joukkueluokissa, nämä kaksi muuta kisasivat vain sparrissa. Sensei piti tunnin aamulla kotidojolla eikä tullut tänä vuonna paikalle, muutama sitä kyseli että missäs sensei ja sitä oli vähän hankalaa selittää kun a) jun shihan olettaa että kaikki dojot on kiinni ja oppilaat turnauksessa ja b) en halunnut sensein terveydentilasta sen enempää mainostaa kun se ei tod.näk. missään yleisessä tiedossa ole.

Aamun alkuun kilpailtiin katassa, miehet ja naiset omissa ringeissään. Päivän yleistunnelma taisi välittyä kisaajiin, olin jokseenkin pettynyt katan tasoon noin ylipäätään. Olen edellisvuosina pannut merkille, että sen näkee kenellä senseit painottaa vahvaan perustekniikkaan, sen verran löysiä nyrkkejä ja tekniikoiden loppuunvientejä tuli nähtyä taas että en voi olla muuta kuin tyytyväinen oman ohjaajan opetuksiin (huom. viittaan kritiikillä etupäässä aikuisiin, junnuja katsoessa ihastelen lähinnä tekemisen iloa ja avointa mieltä.) Harmitti vähän että aamun aikana näimme ehkä puolentusinaa tosissaan tehtyä kataa mustavöiset mukaan lukien, siitäkin huolimatta että kyseessä ei ole vakavamielinen turnaus vaan enemmän osanottoon kannustava pienempi tapahtuma. Ja se pisteiden jako, voi ristus... Poliittisia pihlajanmarjoja, sanoi kettu kun kellon söi. Tämän olen pannut merkille joka vuosi ja tässä on yksi syy siihen miksi ilmoittauduin katassa kisasarjan ulkopuolella tekemään vain demon. Okei, omassa katassa tapahtui pari mokaa joista tulikin rokottaa, mutta kun vertasin saman sensein antamia pisteitä (8 / 10) siihen mitä hän antoi esim. oman dojon yondanille joka ensin teki liikkeen väärälle puolelle ja korjasi sen omassa katassaan (9.8 / 10) niin kyllähän tuo vähän kisaintoa latistaa. No, tämä oli tiedossa etukäteen, meidän dojo ei ole "koulun suosituin oppilas" pärstäkertoimella mutta kun näytön paikka tulee, vedetään homma kotiin.

Kata meni miten meni. Yksi kiai jäi pois mikä on meikäläisen äänenlahjat huomioon ottaen lähes ennenkuulumatonta (pun intended), sekä pari liikettä videolta katsottuna olivat vähän niin ja näin. Noin ylipäätään liikkeet olivat aika hiton teräviä ja vahvoja ja samaa tuli moni jälkeenpäin sanomaan, jun shihan mukaan lukien. Olen tyytyväinen.

Aamun aikana katselin muuta porukkaa ja paikalle ei näyttänyt olevan kuin yksi vihreävöinen nainen joka ei osallistunut kataan. Häntä varovasti tarkkailin sivusilmällä ja kovin tuo näytti rauhallisen odottavalta, semmoinen n. oman ikäinen, pitkä ja sähäkän näköinen 3. kyu. Miehen kanssa juttelin ja sanoinkin, että jos tuo tulee kumiteen niin mulla on pituuden kanssa ongelmia, tosin onneksi yksi meidän shodaneista on reilusti päätä pidempi joten harjoitusta ei ainakaan puutu.

Individual kumite. Naisissa kyu-arvoisia oli mukana tasan neljä ja mustavöisiä pyöreät nolla. Vaude. Meitä vihreävöisiä oli kaksi ja ruskeavöisiä myös kaksi, oteltiin värien kesken. Kuuntelin ennen kumiten alkua mitä ohjeita vastustaja sai ja yritin olla ajattelematta mitään liikaa, keskittyä vaan siihen mitä opittu on. Alkukumarruksista kävi selväksi että ei tule olemaan helppo 2 minuuttia ja vastustaja nappasikin ensimmäiset kolme pistettä helposti, etupotkuilla lähinnä.

Meillä pisteottelussa matsi keskeytetään kun tuomarit antavat pisteet ja erän puolivälillä keskeytyksestä luulin että kehätuomari käski jatkamaan ja menin vastustajan päälle. Ajoin sen verran agrena läpi, että vastustajalla meni peli sekaisin ja tämä latasi tettsuin suoraan yläpuolelta meikäläisen päälakeen - täysin laiton tekniikka Seidon pisteottelussa. Tulos: vastustaja sai varoituksen ja minä pisteen, tosin en ole ihan varma sainko pisteen aiemmasta osumasta vai tästä vastaanotetusta vasaraiskusta. (Tätä oli muuten hilpeää katsoa videolta jälkeenpäin, tuomaritkin vetivät henkeä että huh huh. Itseä vaan lähinnä nauratti vaikka päätä särki vielä pari tuntia kisan jälkeenkin.)

Varoituksesta peli kääntyi ja otin nopeasti seuraavat kolme pistettä, lähinnä takakäden iskulla heti etupotkun torjunnan jälkeen. Mies sanoi, että se takakäsi lähti napakasti ja siinä oli lantion kierto oivallisesti takana joten ulottuvuutta oli. Samoin erän lopulla huomasin, että vastustaja oli hieman hakusessa oman hyökkäyksen jälkeen ja jos sen sai torjuttua oli helpompaa ottaa piste omalla vastahyökkäyksellä. Samoin pakettia sai sekaisin liikkumalla keskilinjasta pois. Voitin siis lopuksi erän pistein 4-3 ja kyllä olin tyytyväinen. Olen edelleen. Samalla lähti mielestä aika helkkaristi epävarmuutta oman sparrin suhteen.

Miehellä oli myös vain yksi vastustaja omassa sarjassa ja hän voitti erän muistaakseni pistein 6-1. Olimme molemmat tästä hieman yllättyneitä, vastustaja oli katassa vahvan voiton ottanut, miestä pidempi ja voimakkaampi 3. kyu (meillä kävi sama tuuri näköjään). Vastustaja oli kuulemma jokseenkin epävarma vaikka tavaraa tuli takaisin siinä missä mieskin sitä jakeli. Olin erittäin ylpeä miehen sparrista, erä meni ihan syystä hänen nimiin, sen verran vahva oli esitys.

Se meidän dojon ylempi ruskea joka ei paljon muusta kuin sparrista välitä sai aika kylmää kyytiä turnauksessa, eikä ennakko-odotuksesta poiketen voittanut sarjaansa. Ykkössija meni 15-vuotiaalle ruskeavöiselle joka pesi lopuksi myös mustavöisten sarjan voittajan demoerässä.

Lopuksi joukkuesparri jossa mukaan ilmoittautuneet jaetaan joukkueisiin (tällä kertaa vain kaksi joukkuetta) ja kapteeni päättää kuka menee ketäkin vastaan. Joukkuekisaan meitä vihreävöisiä jäi sopivasti vain minä ja mies ja päästiin ottamaan pikaerä vastakkain. Jun shihan oli erätuomari ja ennen erän alkua paikalla olijoille ilmoitti, että tässä onkin sitten aviopuolisoiden välinen meneillään. Päätin, että tähän mennään vino virne naamalla ja kokeillaan mitä pystytään. Mies vei erän 4-2, mutta hauskaa tuli pidettyä, esim. yhden pisteen sain "läpijuoksulla" eli pyyhkäisin etuviistoon miehen ohi ja vedin samalla oman etukäden alta iskun miehen kylkeen yleisön hurratessa. Erän jälkeen joukkueen kapu, minua nuorempi nainen kysyi että kuinkas monesti pääset tuota vastaan ottelemaan ja sanoin, että pari kertaa viikossa. Todettiin, että tämä se on parisuhdeterapiaa parhaimmillaan. Joukkuesparrissa sitä ruskeavöistä muuten vietiin taas: yksi naispuolinen, pienikokoinen senpai kyykytti miestä melko perusteellisesti. Loppujen lopuksi meidän joukkue voitti ja turnaus päättyi siihen.

Oli hyvä että tuli otettua kata ja sparri videolle, ei tartte miettiä näin jälkeenpäin muistin varassa että miten se nyt meni ja olinkohan mä ihan hakoteillä. En tiedä johtuuko kisan yleistunnelmasta mutta nyt ei jostain syystä tullut sitä tyhjää tunnetta kisan jälkeen, enempi olin vain tyytyväinen että turnaus on ohi ja pääsen taas keskittymään "tavalliseen" treeniin ja kontaktisparriin. Joo-o, nyt sitä oikein odottaa taas kun sai vähän nostetta alle - mutta eiköhän meikäläisen joku täältä yläoksalta alas napauta jos pää paisuu liian isoksi.

[Elina]

Olipa kiva lukea kisajuttuja! Onnea teidän pariskunnalle kisamenestyksestä!

[Sisu]

Köötös, köötös, kyllä sitä kerran vuoteen pitää käydä ringissä turpaansa ott... näyttämässä.