Okinawalaisen ja muun Karaten erot ja yhtäläisyydet

[TimoS]

En hyväksy tapaa jolla seibukanistit ylentävät itsensä ja briljeeraavat historialla.

Ylipotkija: Hyväksytpä tai et, tuollaisia väitteitä vaan ei tänne kirjoitella! Joko keskustelet asiasta tai sitten et ollenkaan. Ja on aivan turha kenenkään alkaa urveltamaan, että tottakai Seibukanin treenaajana olen tuota mieltä: minulle on aivan yhdentekevää mistä lajista olisi kyse!

[Mika]

Ihan oikeesti mun tekis mieli sanoa, en v1ttuillaakseni, vaan laittaakseni jalat maahan, kuka tulee sanomaan/näyttämään mitä on Karate käytännössä, tai mieleillään haluan demostraation missä olen tehnyt väärin opiskellessani mukamas "Karatea" olis kiva ihan oikeesti tietää mitä on Karate Ja Karate, opettajia vastaanotetaan ( ei netti opetusta, vaan ihan oikeaa kontaktia, kiitos).

Tule seuraavaan Potku-tapaamiseen! TimoS, joka harrastaa Seibukania, on ollut mukana jokaisessa Potku-tapaamisessa, ja oletan tämän säntillisyyden jatkuvan. Potku-tapaamisissa on aina varattu tunti pari ns. vapaata aikaa, joka on omiaan ja tarkoitettukin juuri tällaiselle toiminnalle.

Sorry, katkes ajatus eilen kirjottelussa, olin ottanut Karatekaa vahvempaa ja ei ollut tarkoitus provosoida mitään. Meni juttu muistelun puolelle.... Koitetaan lyhyesti uudestaan: Mulle Karate oli ilmoitus puhelin tolpassa, sinne siis, täyttä tappelua, 25v myöhemmin tulee ilmi nää koryu jutut, ne on aika vakuuttavia teoriassa ja kehumisessa (en tarkoita ketään henk.koht) mutta käytännössä en ole nähnyt että KUKAAN olisi niitä osannut käyttää.

Eli olet kuitenkin tutustunut perinteiseen karateen jossakin?

[Rahanpesijä]

Joskus juttelin yhden karatekan kanssa ja kerroin mielipiteenäni, että vapaaottelu on melkoisen kova juttu. Ehkäpä jopa parasta millä voi treenailla tosielämän koitoksiin. Tyyppi vastaa mulle, että niin niin mutta kun se ei ole Japanista. Olisko samansuuntaista ajatusmaailmaa kuin traditiouskollisilla. Kun mulle se japanilaisuus eí tuo mitään lisäarvoa. Eivätkä tuo traditiotkaan.

[TimoS]

Ensin ilmoitusluontoinen asia: vast'edes en aio moderoida tätä ketjua, vaan osallistun tähän enää vain ja ainoastaan yksityishenkilönä. Muut ylipotkijat saavat hoitaa nuo tehtävät.

Olisko samansuuntaista ajatusmaailmaa kuin traditiouskollisilla

Ai kun kiva, että tälläisiä mielipiteitä saa lukea Väitän, että yksikään tuntemani perinteisten lajien harrastaja ei ajattele noin. Se, että laji on perinteinen ja japanilainen/kiinalainen/vinkuintialainen ovat ainakin minulle vain lisämauste, eivät se itsetarkoitus.

[DeusVult]

Olisko samansuuntaista ajatusmaailmaa kuin traditiouskollisilla

Ai kun kiva, että tälläisiä mielipiteitä saa lukea Väitän, että yksikään tuntemani perinteisten lajien harrastaja ei ajattele noin. Se, että laji on perinteinen ja japanilainen/kiinalainen/vinkuintialainen ovat ainakin minulle vain lisämauste, eivät se itsetarkoitus.

Oho. Ja minä kun jo hetken luulin ymmärtäväni mistä on kysymys. Kuvittelin, että eräiden mielestä autot tehdään Detroitissa, muut nelipyöräiset ovat sitten jotain muuta. Mutta että sillä valmistuspaikalla ei niin olekaan väliä...? I'm confused....

[Rahanpesijä]

Ai kun kiva, että tälläisiä mielipiteitä saa lukea Väitän, että yksikään tuntemani perinteisten lajien harrastaja ei ajattele noin. Se, että laji on perinteinen ja japanilainen/kiinalainen/vinkuintialainen ovat ainakin minulle vain lisämauste, eivät se itsetarkoitus.

Pahoitteluni. En toki väitä tietäväni mitä toiset ihmiset ajattelevat. Kunhan esitin erittäinkin epävalistuneen arvauksen. En toki väitä kenenkään ajattelvan tuolla kuvailemallani tavalla paitsi niiden jotka niin ajattelevat. Niitä on olemassa, olen itse nähnyt. Potkulaisia en tunne ensinkään, joten kommenttini ei kohdistunut keneenkään erityisesti.

[TimoS]

Niitä on olemassa, olen itse nähnyt

Epäilemättä. Tälläisiin ihmisiin ei vaan ole tullut törmänneeksi, ainakaan vähänkään pidempään treenanneiden keskuudessa.

[Rahanpesijä]

Niitä on olemassa, olen itse nähnyt

Epäilemättä. Tälläisiin ihmisiin ei vaan ole tullut törmänneeksi, ainakaan vähänkään pidempään treenanneiden keskuudessa.

Mun tätyy ilmeisesti lopettaa näihin karatekeskusteluihin osallistuminen kun näyttää siltä, että aina mua kyykytetään jollain treenivuosiskeidalla. No oli miten oli, oon törmännyt korkeavöisiinkin tyyppeihin, joilla on edelleen samankaltainen ajatusmaailma. Joten tyydynpä toteamaan, että niitä on olemassa. Paljon. Ja kaikkialla.

[TimoS]

Mun tätyy ilmeisesti lopettaa näihin karatekeskusteluihin osallistuminen kun näyttää siltä, että aina mua kyykytetään jollain treenivuosiskeidalla

Joten tyydynpä toteamaan, että niitä on olemassa. Paljon. Ja kaikkialla.

Ja minä tyydyn toteamaan, että vähemmän kuin kuvittelet.

[Mika]

Joten tyydynpä toteamaan, että niitä on olemassa. Paljon. Ja kaikkialla.

Jonkin verran olen perinteisiä lajeja harrastanut ja jonkin verran niiden lajien harrastajia tunnen, joten omien kokemusteni pohjalta ilmoitan epäileväni väitettäsi. Kuulostaa aika erikoiselta, että olisi olemassa (suhteellisesti) paljon ihmisiä, jotka pitävät jotakin lajia hyvänä sen emämaan takia. Toki se voi joillekin olla yksi tai jopa tärkein syy, mutten usko että kovinkaan suurelle osalle.

[flammee]

Ensin ilmoitusluontoinen asia: vast'edes en aio moderoida tätä ketjua, vaan osallistun tähän enää vain ja ainoastaan yksityishenkilönä. Muut ylipotkijat saavat hoitaa nuo tehtävät.

Olisko samansuuntaista ajatusmaailmaa kuin traditiouskollisilla

Ai kun kiva, että tälläisiä mielipiteitä saa lukea Väitän, että yksikään tuntemani perinteisten lajien harrastaja ei ajattele noin. Se, että laji on perinteinen ja japanilainen/kiinalainen/vinkuintialainen ovat ainakin minulle vain lisämauste, eivät se itsetarkoitus.

Olen jossain määrin samaa mieltä - harvoin se itsetarkoitus on, mutta on sillä merkitystä aika monelle. Ei se nyt niin harvinaista ole foorumeilla että kysellään lajia jossa ei ole itämaisia tapoja mukana - eli halutaan länsimaisen tapakulttuurin sisältävää lajia. Tää tosin muotoillaan siten että se ei sisältäis mitään ylimääräisiä tapoja, mutta ei huomioida sitä että ne ylimääräiset tavat on vaan tapa tehdä asia toisella tavalla kuin länsimaissa on tapana. Ja itekin diggaan japanilaisuutta siinä lajin kyljessä, se kun sisältää sellasen mun luonteelle jossain määrin sopivan tapakulttuurin, eli käyttäydytään silleen hyvin eikä treenata kovalla metelillä apinalauman tavoin tai häiritä dojolla muiden treenejä baarijutuista äänekkäästi pölisten ja kiroillen. Japanilaisuudessa on myös kivaa estetiikkaa ja kieli itessään on helpohko, noin niinkuin termien osalta..

Mut juu, sisältö on se mikä mulla määrittää mitä treenaan, toki on joitakin lajikulttuurillisia turnoffeja, jotka vaikuttaa suhteellisen paljon.

Edit: tää muuten saattas olla ihan kiva omana aiheenaan..

[Kari Aittomäki]

Tuota.
Miksi minun kuitenkin varsin leppoisa kommentti on pahapahapaha?
Mähän kuitenkin vain esitän paheksumiseni kirjoittelusta, joka ei minusta ole kunnioittavaa ensinkään.
Miksi toisaalta Häkkisen Jussin mielenilmaus "roskaa" menee katsastuksesta läpi että heilahtaa?
Mikä antaa teille oikeuden ylenkatsoa?
Meidän aikana okinawankaratea ei ollut saatavilla, minä kävin joskus gojusaleilla Tukholmassa ja Lontoossa..
En tykänt. Liian nuori ja levoton olin.
Me treenaattiin sitä mitä kyettiin, omaa järkeämme käyttäen.
Ei ole mukava lueksia alentuvia kommentteja.

TimoS, olen kuitenkin pahoillani.
En ikinä alentuisi halveksimaan ketään tai mitään, se ei vain kuulu mun curriculumiin.
En hetkeäkään epäile etteikö Seibu olisi erittäin aitoa kamaa, tai ettenkö itsekin nauttisi metodista.
Tulin käyttäneeksi ilkeää kieltä..

Katsos, jo 70-80-luvuilla oli omat "traditionalistinsa".
Yks sälli esitteli mulle ittensä:
- Mä osaan 12 kataa.

Tyylikäskin, musta nahkarotsi jonka selässä valkoisella KARATE.
Ja niitä riitti. Veikkoja, jotka kyllä treenas mutta joista ei ollu matsaamaan.
Veikkoja, jotka pakeni metodin ulkoasuun tai jopa kataan (skabamielessä siis).
Briljeerasivat osaamillaan tavoilla.
Nyt, en itekkään edes nuorena pitänyt matsaamista kovin tärkeänä, mulla ei ole skabakunnianhimoa.
Mutta katsoin jo silloin että kovien kohtaaminen on ehdoton edellytys todelliseen kasvamiseen.

Pahoittelen, jos kirjoittamani on tulkittavissa loukkaavana.
Aivopieru ponnistaa aikain takaa, juuri näistä kahdentoistakatan-mestareista asti.

[Lasse Candé]

Voihan se olla että perinteiden erottelu ei niin kiinnosta kaikkia. Voi myös olla että usein suuri kiinnostus niihin juttuihin menee käsikädessä sen kanssa ettei olla niin suuntautuneita tekemiseen.

Tämän ketjun aihepiiri kuitenkin käsittelee nimenomaan sitä perinteiden erottelua. Minä lupasin muuten muistaakseni kertoa oman mielipiteeni siitä, onko japanilainen ja okinawalainen karate samaa perinnettä. Vastaisin käsitysteni valossa että kyllä ja ei. Eli ovat osittain. Minulle henkilökohtaisesti kelpaavat kaikki termit, kunhan asiasisältö välittyy. Joskus varmasti on mielekästä erottaa okinawalainen ja japanilainen karate ja joskus varmasti on mielekästä laittaa ne saman nimikkeen alle. Onneksi asiasta yleensä selviää ihan siellä oikeassa keskustelussa missä tähän erottelutilanteeseen päädytään.


Täällä potkussahan melko usein puhutaan lajeista jollain nimellä esim siitä syystä että se helpottaa keskustelemista. Jos vain puhuttaisiin kamppailusta ja käytettäisiin henkilöiden nimiä lajinimien sijaan ja kuvailtaisiin vain erilaisia taktiikoita, väittäisin että voitaisiin myös päästä hieman tätä helpommalla. Lajinimet on siis ihan jees. Karatessa on oikeastaan käytännössä vain pädytty siihen että kun joku sanoo "karate", tietävämpi alkaa usein jo utelemaan "mikä karate tarkalleenottaen". Siksi en ihan ymmärrä kuinka tämä kuumensi tunteita niin paljon, kun täsmälleen tästä on kyse.

[halmehe]

Katsos, jo 70-80-luvuilla oli omat "traditionalistinsa".
Yks sälli esitteli mulle ittensä:
- Mä osaan 12 kataa.

Tyylikäskin, musta nahkarotsi jonka selässä valkoisella KARATE.

Aivopieru ponnistaa aikain takaa, juuri näistä kahdentoistakatan-mestareista asti.

Kun ajatellaan mitä se katan osaaminen oli silloin niin... " onclick="window.open(this.href);return false; ... muistaakseni ne ulkoiset seikat oli n.s. ylipainossa. Korjatkaa ihmeessä mikäli muistan väärin

[MarkkuT]

En hyväksy tapaa jolla seibukanistit ylentävät itsensä ja briljeeraavat historialla.
Kamppailukontekstissa kun ollaan niin edellytän näyttöjä.
Melko huvittavasti kuten Andy, tosin hänen ponnisteensa oli sporttipuolella.
Olen toki kiinnostunut metodista itsestään, mutta esilletuonnin koppavuutta ihmettelen.
Esim airakti on nämligen aika melkoisen kovanyrkkinen tapaus, voisin kertoa jutun tai kaksi..kymmentä.
Ei ole kohteliasta eikä viksua kohdella ihmisiä ylimielisesti, edes akateemisuudellisuudesta ponnistaen.

Allekirjoittaneen voi muuten jättää yleistyksestä ulos. Minuakin ihmetyttää.