Kari Aittomäki kirjoitti: ka1, olet kyllä niin jäljillä.
Mä kävin kattoos Deadmanin, neljänä iltana peräkkäin Kampissa. Silloin kunse stadiin tuli.
Eikä todellakaan missään monisaliteatterihirviössä vaan tuonajan stadin sellasessa..
erikoisuudessa. Nimee en muista mutta sen muistan että aina sieltä tuli ulos pöllämystyneenä.
Deadman on leffamuotoon rullattu runo jonka olennainen vasara on Neil Youngin särkynyt kitarasoundi.
Oli pakko laitta nytkin viemään matkalle...
Se.. juttu vaan ottaa kädestä ja vie rinnakkaisiin.
Kun yritin opetella kaspiniin.. aina kun tulin leireiltä niin laitoin tuon soundtracksterin pyöriin ja vaan kelasin ja vatkasin. Kunens tajusin..
Nyt, 10vee myöhemmin.
Olen nollannut itteni ja kohta valmis Oppiin.
Oli ne aiemmat hahmottelut niin vankkoja nääääs.
Tuosta tuli mieleeni kun treenasin aikidoa niin mulla se treenien jälkeen musiikki oli Dave Brubeckin Take Five " onclick="window.open(this.href);return false; Tai Thelonius Monkilta jotain. Ja älppäriltä vielä.