Pukeutuminen

[Mika]

Miksi mulla on tunne että Armanin pitäisi tulla tänne ja näyttää kuka on mestari?

Vaikka tottahan tuo on

[Kari Aittomäki]

Kiitoksia tiedoista mutta mua nyt vähän nyppäsee tuo elitistisyys.

Olkaapa ystävällisiä ja suomentakaa muutamalla sanalla noita erikoistermejä.
Ketjusta saattaa tulla laakista luettavampi ja huolelliseen pukeutumiseen herkästi liitettävä mielikuva snobistelusta lieventyä.
Niinku.

Mä olen kyllä ikäänkuin hajulla, mua on neuvottu pukeutumisessa ja haldaan perusjutut, jollainlailla.
Mutta tuo vaatturi-jargon menee yli.
Lisäksi olen osastoa hälläväliä, joka kantaa kokopukuaan kuin haalaria.
Sisäistämättä, ikäänkuin defenssinä.

Jos Jussia tai Mjölniriä kiinnostaa, voisitte kommentoida vaikkapa Mannerheimin pukeutumista, hänhän oli todellakin salonkikelpoinen ja osasi viestiä kledjuillansa.
Eikös se vaaleanharmaa takinretale ommeltu joistain verhoista suunnilleen?

Ja sitte, se viestiminen ei ole pelkästään sinne toimistoihin ja muihin semmosiin sähdätty.
Oikeansorttisen viestin lähettäminen on tositärkeää silloin ku mennään vähä arvaamattomampiin olosuhteisiin.
Kierrän tässä kotipesälle, kaskun tuli Oceans-leffojen kautta mieleen tää pukeutumisjuttu.
Tässä ois O-12'sta kulminaation huipentuma.
" onclick="window.open(this.href);return false;

Jossatossa retale-osastossa on toivotonta pysyä perässä sen, joka ei ole Babyloniassa aikaa viettäny. Pitkään.
Siis Pariisin todellakin erittäin monikulttuurisissa lähiöissä.
Jossa se koodisto on niinku niin moniulotteista jotta hallelujaa.

Pyydän kiinnitämään huomiota Vince Casselin pukeutumiseen.
Ja vertaamaan tähän kuvaan.


Siinoon mä vuonna 1993.
Valmiina keikalle kuten ilmeestä näkyy, Pariisin 90-luvun alun mellakoitten aikaan.
Pukeutumat tuli vaistolla, löysä nahkarotsi (El Gatto) ja farkut/t-paita sekä tottakai bootsit pelitti lähiöissä aivan tosihyvin, tarpeeks tumma ulkonäkö, itsevarmuus ja valkosenpojan tunnusmerkistö kerto jotta etsi-seuraava-kohde, connard.

Mulla on muuten tossa kuvassa muutamakin kahva päällä.
Kuten kauluksesta saattaa havaita.

[Anapiros]

Ettei vaan Kari olisi kuvassa menossa pelaamaan Petanque´ta, ja on heittokuula valmiiksi takin oikeassa taskussa.

[Vanhakankea]

Valmiina keikalle kuten ilmeestä näkyy, Pariisin 90-luvun alun mellakoitten aikaan.
Pukeutumat tuli vaistolla, löysä nahkarotsi (El Gatto) ja farkut/t-paita sekä tottakai bootsit pelitti lähiöissä aivan tosihyvin, tarpeeks tumma ulkonäkö, itsevarmuus ja valkosenpojan tunnusmerkistö kerto jotta etsi-seuraava-kohde, connard.

Mulla on muuten tossa kuvassa muutamakin kahva päällä.
Kuten kauluksesta saattaa havaita.

Totanoin, minusta tuntuu, että kun tuosta pukeutumishommasta riisuu sen elitististisyyden niin jäljellä jää juuri se minkä olet jo tajunnutkin. Eli uniformu valitaan tilanteen mukaan.

Itse en voi väittää olleeni ns. kovissa paikoissa mutta vaatetus on niissä tiukemmissa paikoissa missä olen ollut, ollut kovin toisarvoinen asia. Enempi kai on sitten ratkaissut kokonaisuus eli itsevarma mutta ei haastavan uhkaava ulkomuoto.

Jos jossain amerikan jengimailla voi päästä hengestään kantamalla väärän väristä liinaa, niin kaiketi ei paljoa kannata yrittää sillä pukeutumisella mitään muuta viestiä kuin tuota "move on"-viestiä.

Minulle esimerkiksi tuo kääntynyt kaulus vaan kertoo: "Oho, onpas kaverilla ollut kiire, pitäisikö vinkata että kääntää sen oikein..."

[Jussi Häkkinen]

Totanoin, minusta tuntuu, että kun tuosta pukeutumishommasta riisuu sen elitististisyyden niin jäljellä jää juuri se minkä olet jo tajunnutkin. Eli uniformu valitaan tilanteen mukaan.

Näin, toki niitä vaatetusoptioita on kuhunkin tilanteeseen useita.

Elokuvapuolella ja muissa imagonrakennusseteissä asioita tehdään aika hienovaraisesti. Erään suurehkon maailmanmahdin presidentinvaalikampanjaa seuratessa oli mielenkiintoista havaita, että lopulta vaalit voittanut henkilö aloitti kampanjointinsa voimakkaan rakenteellisissa, olkapäitä leventävissä takeissa ja siirtyi kampanjan kuluessa aina vain pehmeämpiin ja kapeampiin linjoihin. Lopulta yleisön edessä seisoi pehmeäolkaisessa puvussaan ihminen, laajentamattomana ja elämän kokoisena. Aika huikeaa.


Vaattureista muuten ei monikaan ole mitenkään erityisen osaava vaatettautuja. Arman on aika hyvä poikkeus tästä (OK, haluaisin kyllä joskus kuulla, mikä saa käyttämään nahkasolmioita 2000-luvulla, mutta ainakin se on omaa valintaa ja erittäin hilpeää röyhkeyttä). Huvittaisi myös kuulla, että onko treenibulkin myötä omien takkien olkapäiden rakenne muuttunu vähemmän tuetuksi.


Karille hieman leffakuvaa:



Tuossa on aika paljon kohdallaan. Täysin erilainen tyyliympäristö kuin totuttu amerikkalaiskonteksti.

[MikaM]

Sivuhuomiona mainittakoon, että tuo Karin kuva filtteröityy tässä firmassa syystä: "Sex, Adult Material". Lienee parempi, ettei se edes näy.

[Jussi Häkkinen]

Sivuhuomiona mainittakoon, että tuo Karin kuva filtteröityy tässä firmassa syystä: "Sex, Adult Material". Lienee parempi, ettei se edes näy.

Jaha, no, Get Carterista kuitenkin on otos.

[Jorge]

Sivuhuomiona mainittakoon, että tuo Karin kuva filtteröityy tässä firmassa syystä: "Sex, Adult Material". Lienee parempi, ettei se edes näy.

Jaha, no, Get Carterista kuitenkin on otos.

Ei kai Kari ole Get Carterissa ollut ??

[MikaM]

Just niin, ei tuo haulikkokuva, vaan Karin viestissä ollut omakuva.

[Paappa]

[Jussi Häkkinen]

Collateral: Räkkipuvulla ja -paidalla (paremmin istuvien sijaan - ks. erittäin suuret kalvosimet ja puvun suurehko kädentie) tuodaan duunarifiilistä. Laatua yllä, mutta ei mitään, mikä olisi liian persoonallista ja jota ei voisi tarvittaessa dumpata. Puvun leikkauksen puutteita korjataan aavistuksenomaisella liikaväljyydellä, joka parantaa liikkuvuutta.

Muutoin tylsän leffan eräs piristyshavainto oli, että tuota oli mietitty.

[Mika]

Vaattureista muuten ei monikaan ole mitenkään erityisen osaava vaatettautuja. Arman on aika hyvä poikkeus tästä (OK, haluaisin kyllä joskus kuulla, mikä saa käyttämään nahkasolmioita 2000-luvulla, mutta ainakin se on omaa valintaa ja erittäin hilpeää röyhkeyttä). Huvittaisi myös kuulla, että onko treenibulkin myötä omien takkien olkapäiden rakenne muuttunu vähemmän tuetuksi.

Arman luki ketjun eilen ja ottanee osaa ehtiessään.

Sivuhuomiona mainittakoon, että tuo Karin kuva filtteröityy tässä firmassa syystä: "Sex, Adult Material". Lienee parempi, ettei se edes näy.

Tuo johtunee siitä, että Kari on luultavasti kuvan ladatessaan valinnut vaihtoehdon "Adult content".

[n0k]

Miksi mulla on tunne että Armanin pitäisi tulla tänne ja näyttää kuka on mestari?

Vaikka tottahan tuo on

Vinkkasin Armanille feisböökissä

[tmm]

Kiitoksia tiedoista mutta mua nyt vähän nyppäsee tuo elitistisyys.

Olkaapa ystävällisiä ja suomentakaa muutamalla sanalla noita erikoistermejä.
Ketjusta saattaa tulla laakista luettavampi ja huolelliseen pukeutumiseen herkästi liitettävä mielikuva snobistelusta lieventyä.
Niinku.

Mä olen kyllä ikäänkuin hajulla, mua on neuvottu pukeutumisessa ja haldaan perusjutut, jollainlailla.
Mutta tuo vaatturi-jargon menee yli.
Lisäksi olen osastoa hälläväliä, joka kantaa kokopukuaan kuin haalaria.
Sisäistämättä, ikäänkuin defenssinä.

Jos Jussia tai Mjölniriä kiinnostaa, voisitte kommentoida vaikkapa Mannerheimin pukeutumista, hänhän oli todellakin salonkikelpoinen ja osasi viestiä kledjuillansa.
Eikös se vaaleanharmaa takinretale ommeltu joistain verhoista suunnilleen?

Ja sitte, se viestiminen ei ole pelkästään sinne toimistoihin ja muihin semmosiin sähdätty.
Oikeansorttisen viestin lähettäminen on tositärkeää silloin ku mennään vähä arvaamattomampiin olosuhteisiin.
Kierrän tässä kotipesälle, kaskun tuli Oceans-leffojen kautta mieleen tää pukeutumisjuttu.
Tässä ois O-12'sta kulminaation huipentuma.
" onclick="window.open(this.href);return false;

Jossatossa retale-osastossa on toivotonta pysyä perässä sen, joka ei ole Babyloniassa aikaa viettäny. Pitkään.
Siis Pariisin todellakin erittäin monikulttuurisissa lähiöissä.
Jossa se koodisto on niinku niin moniulotteista jotta hallelujaa.

Pyydän kiinnitämään huomiota Vince Casselin pukeutumiseen.
Ja vertaamaan tähän kuvaan.


Siinoon mä vuonna 1993.
Valmiina keikalle kuten ilmeestä näkyy, Pariisin 90-luvun alun mellakoitten aikaan.
Pukeutumat tuli vaistolla, löysä nahkarotsi (El Gatto) ja farkut/t-paita sekä tottakai bootsit pelitti lähiöissä aivan tosihyvin, tarpeeks tumma ulkonäkö, itsevarmuus ja valkosenpojan tunnusmerkistö kerto jotta etsi-seuraava-kohde, connard.

Mulla on muuten tossa kuvassa muutamakin kahva päällä.
Kuten kauluksesta saattaa havaita.

Melkoisesti tavaraa oikeassa hihassa...Kenttälapio, perhaps Ja joo, kivasti puoltaa rotsi.

[PDC]

Nuo on hauskoja nuo Jussin avaukset. Ite haluisin töissä pitää enemmän liivejä. Kun kesällä olin, siis koko kesän, 1800-luvun lopun laivapalvelija asusteessa niin oli todella hieno pitää liiviä, suoria housuja, italialaisia nahkakenkiä ym. oli siinä vielä rusettikin ja kultasilla napeilla varustettu aukipidettävä takkikin. Kuvakin on, mutta en postaa kyllä

Tykkään tällasista tyyleistä ite mutta ei vaan oo rahaa tai aina kiinnostusta niitä tavotella enemmän. Tai vartaloa siihen.



Miinus tuo hattu





Ei taaskaan hattua



Pisän suunnattomasti siittä omahyväisestä ja egokeskeistä ristiriidasta minkä kehitän kun pukeutuu semi skarpisti, ehkä välillä turvallisestikkin, mutta kuitenkin voi omata aika normaalista poikkeavia ajatuksia, tai yleensä sellaisen pukeutumiseen liitettäviä käyttäytymysmalleja.