Lasse Candé

[marcus]

Nyt en tähän hätään löydä mitään hyvää webbiosotetta noista fascioista, alan kirjallisuus on kuitenkin paras lähde. Siinä on ideana että ne tavallaan yhdistää lihaksia, eli kun jossain aktivoit niin se jännittää fasciaa joka sitten vetää mukaan muita osia kehossa jotka eivät kuulu aktivoituun lihasryhmään. Eli saadaan aikaan aktivaatiota ja liikettä ilman kovin paljoa paikallista jännitystä ja enemmän lihaspoweria liikkeisiin.

Fascia on tietääkseni suomeksi lihaskalvo.

Pari kuvaa, joissa linjattu jotain lihas-ryhmiä, joilla kai yhteiset lihaskalvot. Nämä kuvat selventävät ainakin minulle sitä, miten kun joku kohta kropassa liikkuu sen tuntee myös toisessa ääripäässä, ja kokonaisuus ikäänkuin haluaa seurata liikettä.

[Lasse Candé]

Kiitoksia marcukselle! Mistäköhän päin kuvat ovat alunperin? Jos siellä olisi luettavaakin...

On muuten erittäin kiva kun silloin tällöin joku kommentoi päivyriä. Nyt kun en enää kirjoita kaikkea treenaamista tänne vaan enemmänkin fiilisten mukaan, on kivempaa jos asioista saa vähän keskusteluakin aikaiseksi. Eräs potkulainen sanoi kerran että on vaikea lukea kun on japania seassa. Jos jotakuta joskus kiinnostaa kysyä voin kertoa mistä tahansa asiasta mistä on kyse.


Huomenna on treeninveto kun oppilaat pyysivät vielä yhtä sessiota ennen joululomaa. Vetäjänä tuollainen aktiivisuus tekee kiireisten opiskelijoiden ja uraihmisten kanssa touhutessa onnelliseksi.


Aika edellisen kirjoittelun jälkeen on ollut melko vähätreenistä. Juoksin kyllä pienissä Gärdetistä laivaan Tukholmassa ja ehdin viimetingassa. Laivalla kun kaverit lähtivät syömään availin vähän paikkoja venyttelyllä jne. Laivalla kun tekeminen ei ole kaikkein ergonomisinta tai muutenkaan terveellisintä. Ilman mitään tällaistakaan tekemistä katoaa tatsi aika nopeasti. Odotan siinäkin mielessä huomista sessiota kun aina treenaan melko paljon mukana.


Seuraavaksi odottaa haaste aloittaa treenaaminen uudestaan kevyen joulutauon jälkeen. Yritän ihan vähän pitää tuntumaa yllä jouluaikanakin, mutta kokemus osoittaa että vähiin jää ja joulun jälkeen odottaa veistämätön puu. Tämä pitää vain tunnustaa ja aloittaa uudestaan sitten. Treenaamisella pitää olla sopiva paikka elämässä. Se kuitenkin parantaa elämänlaatua ja siksi se pitää aloittaa tauon jälkeen vaikka väkisin. Sen jälkeen se rullaa omalla painollaan ja palkitsee. Siitähän tässä on kyse.

[Lasse Candé]

Tuli keskiviikkona aloitettua kausi pitkän joululoman jälkeen treeninvedon merkeissä. Vähän oli flunssaa joten otin itse suht kevyesti vaikka mukana heiluinkin.

Treenin pääidea oli ottaa lyhyitä perusharjoitteita kataan, tehdä kata, minkä jälkeen sitten tehdä paritekniikka joka sopii kuvaan. Näin piti käydä läpi pinan 2 ja 1 sekä 3:a hieman. Ajatuksena palautella tekemisen meininkiä loman jälkeen.

Kello oli kuitenkin hajalla ja ajankulun seuraaminen meni vaikeaksi, joten loppuosa vähän hämärtyi. Onneksi jo alunperinkään en pitänyt sitä niin tärkeänä verrattuna siihen että saadaan paljon toistoja ihan perusasioista.


Eilen olikin sitten töitä ensimmäistä kertaa yli kahteen viikkoon. Kehossa tuntee ettei ole juuri mitään järkevää tehnyt pariin viikkoon. Suunnittelin treenisessiota lyhennetyn työpäivän päätteeksi mutta koska on vieläkin hieman flunssaa ja myös tuota rahapulaa, päädyin täyteen päivään ja treenien väliinjättämiseen. Ensi viikolla varmaan sitten lisää.

[Lasse Candé]

Tullut nukuttua oudosti viimeaikoina. Maanantaina heräsin 20:00 ja siitä valvoin tiistaihin jotain yli 21:een minkä jälkeen herätys keskiviikkona 4:50 ja siitä ylhäällä torstaiaamuun about klo 5. Eli kokonaisen vuorokauden verran ylhäällä ja seitsemän tunnin unia väleihin. Sekä tiistaina että keskiviikkona vielä aamuvuorot 6-14.

Tiistaina avasin paikkoja perusharjoittelulla. Hulluntuntuinen meininki kun alkaa treenaamaan jotain 21 tunnin hereilläolon jälkeen ja tulee pirteä olo. Tekee vain mieli jatkaa. Perustekniikkaa paikkoja avaamaan lämmittelyrutiinin perään. Ihan vain joku 30min treeni. Sitten tänään kävin hakkaamassa säkkiä jonkin verran, askeltelemassa ja lyömässä ilmaan. Jonkin verran myös 1kg:n ja 2kg:n painoilla. Missio oli kaikessa keskustavoiman herättäminen.

Joululoman jälkeen pitää nyt taas totutella treenaamiseen ja työntekoon. Mulle työ on myös treeniä koska se on liikunnallista. Haaste on vain siinä että käyttää sen hyväksi ja treenaa omineen vapaa-ajalla siten että työstä on hyötyä eikä haittaa. Eli käyttää koko kehoa ja pitää liikkuvuutta yllä. Vapaa-ajalla taistellaan jäykistymistä ja vaivoja vastaan sekä tehdään puhtaita liikkeitä. Nyt tähän kaikkeen totutellaan ja edetään maltilla, muttei liian.

[marcus]

Kiitoksia marcukselle! Mistäköhän päin kuvat ovat alunperin? Jos siellä olisi luettavaakin...

Sori, jäänyt tää huomaamatta...

Taitaa olla "Anatomy Trains"-nimisestä kirjasta. Itse olen tainnut ottaa ne talteen jostain toiselta foorumilta.

Amazonissa: http://www.amazon.co.uk/Anatomy-Trains- ... 44310283X/

Tosta "look insidestä" näkee muita vastaavia... En tiedä kirjasta kauheasti enempää kuin mitä tosta amazonin sivulta saa selville. Joskus sitä on minulle suosisteltu.

[Lasse Candé]

Jees, kiitoksia. Olen vähän huono kirjanomistaja kun ei sitten tule aina luettua.

Eilen oli treeninveto yhdelle hengelle. Käytiin naihanchista paria kohtaa läpi tarkasti monin toistoin ja linkiteltiin kihon kumiteen. Lisäksi koko kataa ja kihon kumite neljää. Avattiin sitä harjoitusta helpompaan perusmuotoon ja käytiin väistön ideaa hieman läpi. Jonkin verran perustekniikkaa väleihin ja hieman yhdistelmätekniikoita ja potkimista monipuolisuutta tuomaan.

Lisäksi olen jatkanut sopeutumista siihen että taas treenataan pienten sessioiden muodossa ja siihen että käydään töissä. Paljoakaan en ole treenannut ja sen huomaa aina seuraavasta päivästä. Luultavasti kuitenkin tottuminen tulee tapahtumaan nopeasti. Kohta taas töihin. Olin jo suunnitellut treenaamista kisiksellä iltapäivälle, mutta nyt ei oikein ole varaa kieltäytyä töistä ja ihan hyvää treeniähän sekin on.

[Lasse Candé]

Maanantaina kolmen tunnin setit kisiksellä. Oppilaat olivat kaksi tuntia per naama ja toinen tuli toista tunnin myöhemmin.

Sain siispä tehdä lämmittelyrutiinin kaksi kertaa. Annoin oppilaiden treenailla aika paljon itsekseen ja hieman käytettiin säkkiä. Otettiin myös tönimisiä. Itse treenasin melko intensiivisesti noin 20min siinä kun annoin tehdä perustekniikkaa itsenäisesti. Sitten vähän vuoronperään katseltiin niitä juttuja mitä oppilaat tarvitsivat. Kihon kumite neljää ja seiskaa treenattiin sitten kehittyneemmän oppilaan kanssa harjoitteita soveltaen ja kokonaisina. Ei ole hyvä jos menee paritanssiksi ja oikea mindsetti pitää oppia ajoissa. Tönimiset liittyivät kihon kumite seiskaan. Jonkin verran myös yhtä kushankun kohtaa ja sain vähän avustettua naihanchissakin. Tuntui hyvältä kun oppilas sai fiiliksen kihonkumitetorjunnasta. Opin siinä myös hieman itsekin analyyttisellä tasolla.

Vähemmän kehittyneen kanssa sitten pinan yondania ja junzukia. Monesti juuri naisilla polvi tekee silmukan sisäpuolelta ja tästä seuraa loppuvaiheessa silmukka vielä ulkopuolelta tai pieni hypähdys. Ei ole polville eikä tekniikalle hyväksi. Itse kärsin samasta ongelmasta ennen, kunnes analysoin liikkeen. Ja siihen loppui polvivaivat. Pinan yondaniin sitten pariharjoitteita siten että katan suoritukset korjaantuivat ja sai fiilistä tekemisestä.


Itselle sessio toimi hyvänä meiningin palauttajana. Pikkuhiljaa tää juttu alkaa rullaamaan vanhaan tapaan!

[Lasse Candé]

Treenimäärä lisääntyy edelleen hissukseen. Nyt alkaa jo olo normalisoitumaan, kun on töitäkin taas ollut enemmän.

Paljon olen pitänyt minisessioita huoneessa ja punttisalilla säkkiä hakaten. Kehonmekaniikka ei vielä toimi riittävän hyvin suht kovaa säkkiä vastaan. Ennen lumentuloa säkki liikkui ihan mukavasti, mutta nyt se lyö minua.

Otin lyöntipallon takaisin tuohon esiin ja alan sillä availemaan paikkoja.

Nyt on taas hyvä kun Idols pyörii. Taisi olla 2007 kun tein usein vatsoja koko Idolsin ajan. Nyt testasin samaa ja ihan kivaa oli. Käyttämäni harjoite on sen verran kevyt että pystyy vetää koko ohjelman ajan eikä oikeastaan tunnu juuri missään. Harjoitusmuodossa voi aika hyvin vaihdella mitä lihaksia käyttää. Seuraavana päivänä kyllä huomaa sitten. Ohjelman jälkeen jatkoin treenaamista lyöntipalloon ja ilmaan. Hieman keppijumppaakin. Paikat auki. Muutamat potkutkin voisi tässä tehdä niin voi sitten lähitulevaisuudessa vedellä kovempaa.

Ensi viikonloppuna leiri. Pitää treenata sellaisella tavalla että saan leiristä irti mahdollisimman paljon.

[Hirabayashi]

tarkoittaako tuo sitten sitä, että valmistaudut henkisesti?

[Lasse Candé]

Lähinnä fyysisesti.

[Hirabayashi]

Askel askeleelta! Mutta älä liian kovasti, nimittäin pitkäjänteisyys on hyve. Tämä vain siksi, että älä säre itseäsi ennen leiriä.

[Lasse Candé]

Joskus ennen ruotsin leiriä tein vastaavassa tilanteessa silleen että rennosti viikko paikkoja availlen siten että pystyy sitten leirillä vetämään täysillä. Ne leirit ovatkin hieman intensiivisempiä, eli niissä pääsee paukuttamaan.

Eiköhän tästä selvitä. En ole itseäni koskaan särkenyt. Sen ovat hoitaneet joka kerta muut.

[Lasse Candé]

Tänään kisiksellä seiskasta kymppiin. Noin 2,5 tuntia treeniä ja 0,5h marcuksen häirintää.

Tein rutiinin ja väliin perustekniikkaa. Torjuntoja läpi ja lyöntejä, hieman polvennostoja ja jalannostojakin.

Rutiinin jälkeen junzuki- ja gyakuzukidachi analyysia ja vahventamista sekä lyöntejä. Sitten kun kroppa oli kunnolla lämmin niin rankahkoa perustekniikkamättöä asentoineen, lyönteineen, potkuineen ja torjuntoineen. Lisäksi jonkin verran maassaliikkumista.

Kävin vielä naihanchin tekniikat läpi pumpaten noin puolen tunnin settinä ja lopuksi hakkasin säkkiä. Paljon lyöntejä eri kovuuksilla. Sitten kihon kumite no 1 säkkiin muutamalla eri poistumisella. Säkin hakkaamisen välissä juoksusta joka kolmannella askeleella lyönti. Sekä etu- että takakäsi. Tärkeää rullata jalan yli eli "ottaa polvi pois".


Paikat on hyvin auki ja olo on mitä parhain. Selkää availin ja lantionseutua. Kisiksellä on kyllä hyvä säkki.

Hyvin herätti eilinen vatsajumppa vartalon tätä päivää varten.

[Lasse Candé]

Tänään treenailin yksin dojolla 1,5h + vähän käytävällä jälkeenpäin. Hieman lämmittelyliikkeitä ja naihanchi monta kertaa. Keho muisti vielä maanantailta joten pystyi aikalailla takomaan toistoa. Eli kataa alusta loppuun ja uudestaan.

Sitten kun aloin tajuta ettei oppilas ehdi paikalle ollenkaan tein rutiinin loppuun ja ne asiat mitä olin kaavaillut treenille. Tein kaikki "kiinteät" etenevät kihonit eli
junzuki + kette j. + j. tsukkomi + k. j. tsukkomi
tobikomizuki + nagashizuki
gyakuzuki + kette g. + g. tsukkomi + k. g. tsukkomi

Ennen noita tein paikaltaan vähän perustekniikkaa. Junzukien ja muiden etukäden tekniikoiden perään tein pinan nidanin ja gyakuzukien perään pinan shodanin. Pinan nidanin noin 4 kertaa ja shodania niin paljon kuin ehdin ennen kuin aika täyttyi ja taidokat valtasivat lattian. Eli ehkä vähän vajaa 10 kertaa. Kävi ihan rankaksi.

Molemmissa katoissa analysoin ihan muutamaa kohtaa mutta lähinnä taoin alusta loppuun. Varsinkin shodania mistä sain useamman toiston.

Käytävällä vielä vähän naihanchin tekniikoita paikaltaan ja asennon analysointia. Ei ole ollenkaan typerä harjoite lyödä suoria lyöntejä vastakkaiseen etuviistoon ja säilyttää asento. Analyysin kohde oli painonsiirto, mitä tapahtuu käsien painonsiirtymän verran. Eli asento ei aina ole 50-50 mutta selkäranka on aina lantion päällä. 50-50 tarkoittaisi että kenotettaisiin poispäin sivullevietävistä käsistä tai rikottaisi asentoa jaloista. Huomasin peilistä että kenotan välillä hieman poispäin alkupään sivugedanbaraista (ennen viistolyöntiä). Myös loppupuolen vartalonkierrot ovat sellaisia joissa joutuu keskittymään vartalon suoruuteen.
Nilkat heräävät hyvin.

Käytävällä tajusin myös yhden junzukin voimantuoton hajoamiskohdan. Käytän liikaa vartalonkallistusta. Näkyvää vartalonkallistusta ei pitäisi juurikaan käyttää, mutta sekin voimantuoton mahdollisuus pitää käyttää hyväksi. Itselläni vain tekniikka hajoaa hieman siitä. Lyönnit tulevat varmaan kovempaa, mutta tekniikka ei pysy ihan ehjänä. Jatkossa pitää keskittyä siihen että ylävartalo lähtee liikkeelle samanaikaisemmin lantion kanssa. Eli aluksi vartalonkallistusvoimantuotto minimiin ja sitten kun on fiilistä, niin leivotaan hieman lisää mukaan. Treeni on asioiden pyörittelyä ja fiilistelyä, eikä kehityksen aikana pidä aina tehdä ihan samalla tavalla, joskin tekemisen on hyvä olla lähellä "epämääräistä ihannetta".

[Lasse Candé]

Oli viikonloppuna Wadoleiri. Treenattiin esim Kihon kumiteja 5, 7, 8 ja 9, Bassaita ja Niseishiä sekä Wadokain Idoreja 3 ja 4. Oli siellä muutakin.

Kihon kumiteissa minulla oli hyvä pari joten oli kiva takoa. Samoin idoreissa.
Bassai ja Niseishi eivät ole minun treenitärkeysärjestyksessä kovin korkealla kun ovat näitä ns lisäkatoja. Idoreita tykkään tehdä niin liikkuminen paranee, mutta noin systeeminä meidän seitsemän järjestelmä ei ole minulle kovin tärkeä. Tarkoitukseni olisi pitää jatkuvaa hyvää tasoa kiinteissä perustekniikoissa, yhdeksässä pääkatassa ja kihon kumitessa. Kaikessa muussa sallin kevyttä tantumaa, mutta tosiasiassa kaikessa muussakin tapahtuu kehitystä. Polttopiste lienee siis hyvin valittu. Systeemi on niin laaja ettei ole mitään järkeä yrittää pitää sitä epätoivoisesti jonain hyvin laajana kokonaisuudessa tasapaksusti hallinnassa. Tärkeysjärjestykset ovat tosi juttu.

Silti, minulla on tapana kerrata asioita joita olen harjoitellut. Idorit ovat siinä määrin tuttuja etten niitä yleensä kertaa vaan itsekseni liikuskelen vain polvella maassa. En ole siinä kovin hyvä kylläkään. Lisäkatoja kertaan aina sen jälkeen kun niitä leireillä käsitellään, koska niissä on hyvä kehittyä aina hieman, jotta sitten kun ne tulevat leireillä vastaan, saa isomman hyödyn joskus tulevaisuudessa. Yhden tai kahden kertaussession jälkeen annan sitten vaipua unholaan kunnes seuraava kerta koittaa. Oikeastaan harjoittelen yhdeksästä peruskatastakin kaikkein eniten Pinan Nidania ja Shodania sekä Naihanchia, sillä näitä harjoittelemalla saa hyvän erotellun kehonkäyttösysteemin ja hyöty säteilee muihin katoihin. Treenimäärilläni lienee järkevämpää tehdä näin niin saa edes jotain tehtyä hyvin.

Tekisi mieli treenata enemmän muitakin Pinaneita sekä Seishania. Chintoa ja Kushankua voi sitten treenailla välillä, niiden ollessa eräänlaisia kulminaatioita. Katsotaan, jos saan treenimääriä jossain vaiheessa lisättyä tai sitten otan vain härskisti teemaksi.



Tänään sitten olin kaksi tuntia kisiksellä treenailemassa. Melko laiskaa settiä vetelin, kun leiri oli rankka joiltain osin. Tehtiin esim lihaskuntoharjoitteita. Silloin on hyvä seuraavina päivinä jahdata rentoutta ja avata jumeja. Tätä sitten teinkin. Hieman kertasin Niseishiä ja tarkoitus oli myös kerrata Bassaita, mutta jätin väliin. Jos osaa yhdeksän pääkataamme, ei Bassai ole kovin eri juttu eikä tarvitse sillä tavalla erillistä harjoittelua niin paljoa. Muutenkin treenasin sitä jonkin verran tuossa reilu puoli vuotta sitten.

Tein perustekniikkaa seisaalteen ja seisoin asennoissa. Avasin ylävartalon jumeja ja kun aukesi hieman niin käsistä kaikki voima pois ja täysin vartalolähtöisiä lyöntejä. Leirillä oli yksi teema vartalolähtöisyys, joten tätä teemaa sitten työstin edelleen. Sitten löin kevyesti säkkiin useita kertoja etu- ja takakättä, läheltä ja kaukaa. Harjoittelin lyöntiä pyöristämällä selkää ja sitten kihon kumite 1:stä säkkiin ja ilmaan molemmin puolin. Myös kihon kumite 7:n kehonrakennetta tutkiskelin ja tein muutakin vastaavaa rakenneharjoittelua. Lopuksi hölkäten etukäden ja takakäden lyöntejä rullaten jalan yli hieman pudottaen painoa. Tätä tein paljon syksyllä, kuten päivyristä ilmenee ja lyönnit ovat parantuneet paljon.

Jonkin verran tein myös potkuja jotta taso säilyy ja paikat pysyy kykenevinä.


Kovin paljon ei ollut treenifiilistä noin leirin jäljiltä, mutta usein on hyvä treenata vähän kevyesti silloin kun ei huvittaisi sitäkään. Ja yrittää tehdä sessiosta intensiivinen, keveydestä huolimatta. Aina voi treenata jotakin. Ellei koskaan treenaa vaikka ei huvittaisi, tulee liiallista taantumaa. Toista se olisi jos saisi säännöllisesti hyvää opetusta eikä tarvitsisi itse olla näin suuressa vastuussa treenin rytmittämisestä. Silloin kun sain, oli oma treeni paljon miellyttävämpää, kun vain takoi perusteita ja kertasi mitä opettaja opetti. Olen tästä elämänvaiheesta opettajalleni ikuisesti kiitollinen.