Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle. :boxing2:

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta huumoria unohtamatta. :)

Valvoja: Valvoja

Poista käyttäjä 3276

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Viesti Poista käyttäjä 3276 »

Hyvää Itsenäisyyspäivää Suomi ja suomalaiset!
Suomi on itsenäinen valtio. Suomesta tuli itsenäinen, kun eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen tiukan äänestyksen jälkeen 6. päivänä joulukuuta 1917, ja Suomi vapautui Venäjän hallinnosta.

KuvaItsenäisen valtion tunnusmerkki on lippu. Nykyisen lippulain mukaan Suomen lipussa on valkoisella pohjalla sininen risti. Lippu on joko kansallinen tai valtiolippu.

KuvaValtiolipussa ristin sakaroiden muodostamassa neliössä on Suomen vaakuna. Valtiolippu voi olla joko suorakulmainen tai kolmikielekkeinen.

KuvaItsenäisyyden tunnusmerkkejä ovat myös kansallislaulu ja vaakuna. Suomen kansallislaulun, Maamme-laulun, on säveltänyt Fredrik Pacius Johan Ludvig Runebergin runoon Maamme. Suomen vaakunassa on leijona, voiman ja rohkeuden vertauskuva.
http://oppiminen.yle.fi/itsenaisyyspaiva
Suomen itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi. Itsenäistä Suomea edelsi Suomen suuriruhtinaskunta, joka oli itsehallinnollinen osa Venäjän keisarikuntaa.

Suomen itsenäisyysjulistus päätettiin ja allekirjoitettiin 5. joulukuuta 1917 äänestyspäätöksellä, mutta julkistettiin ja annettiin tiedoksi vasta seuraavana päivänä, 6. joulukuuta 1917. Suomen itsenäisyyttä eivät olleet valmiita tunnustamaan ympärysvallat ensiksi sen takia, että niiden liittolaisina toimineet Venäjän valkoisten sotilashallitusten johtajat eivät hyväksyneet Venäjän jakamista itsenäisiksi valtioksi. Saksa ei voinut tunnustaa Suomen itsenäisyyttä ennen kuin Venäjän kapinahallitus oli sen tehnyt Brest-Litovskin rauhanneuvotteluiden vuoksi.

Itsenäisyysjulistus ja sen tunnustaminen

Itsenäistymisen toteuttamistavasta oli erimielisyyksiä: porvarillisten puolueiden mielestä Suomen oli julistauduttava yksipuolisesti itsenäiseksi, kun taas sosialistien mielestä itsenäistyminen olisi tullut toteuttaa yhteistyössä Venäjän uuden vallankumoushallituksen kanssa. Bolševikit olivat kaapanneet vallan Venäjällä 7. marraskuuta – 8. marraskuuta 1917 välisenä yönä. Joulukuun kuudentena päivänä vuonna 1917 Suomen eduskunta hyväksyi senaatin 4. joulukuuta 1917 antaman Suomen itsenäisyysjulistuksen. P. E. Svinhufvudin johtaman porvarillisen senaatin antama itsenäisyysjulistus hyväksyttiin äänin 100–88, porvarien 100 äänellä sosialistien 88 ääntä vastaan. Saksan keisarikunta, joka oli ollut sotatilassa ensimmäisen maailmansodan vuoksi myös Venäjän keisarikunnan kanssa, kannatti itsenäisyyttä sotilaallisista syistä.

Ennen kuin itsenäistymiselle voitiin saada kansainvälinen tunnustus, oli se saatava ensin Venäjältä. Venäjän valkoinen sotilashallitus, joka oli bolševikkien vallankaappauksessa kukistuneen Venäjän väliaikaishallituksen seuraaja, piti kuitenkin kiinni yhtenäisen ja jakamattoman Venäjän ajatuksesta eikä ollut valmis tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä.

Näin ollen Svinhufvudin itsenäisyyssenaatin ainoa mahdollisuus oli pyytää itsenäisyystunnustusta bolševikkihallitukselta, kansankomissaarien neuvostolta Pietarista. Vuoden 1917 viimeisenä päivänä, 31. joulukuuta, V. I. Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäistymisen. Tammikuun 1918 aikana Suomi sai itsenäistymiselleen tunnustukset useimmilta Euroopan mailta, mukaan lukien Pohjoismaat. Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen 4. tammikuuta ja Saksa 6. tammikuuta 1918.

Iso-Britannia ja Yhdysvallat antoivat tunnustuksensa vasta runsasta vuotta myöhemmin, ensimmäisen maailmansodan päätyttyä.

Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Asiasta päätti Valtioneuvosto, ja päivästä tuli vapaapäivä valtion virastoissa, kouluissa ja tuomioistuimissa. Vuonna 1929 päivä säädettiin lailla yleiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi. Vuonna 1937 säädettiin laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä. Sen mukaan itsenäisyyspäivän tuli olla palkallinen vapaapäivä, tai missä se ei ole mahdollista, on maksettava korotettua palkkaa kuten sunnuntaityöstä.

Itsenäisyyspäivä on myös virallinen liputuspäivä. Silloin liputus päättyy muista talven liputuspäivistä poikkeavasti vasta klo 20.

Tähtitorninmäen lipunnosto

Vuodesta 1957 lähtien Helsingin Tähtitorninmäellä on joka vuosi itsenäisyyspäivän aamuna klo 9 järjestetty juhlallinen lipunnosto, jonka yhteydessä pidetään puheita ja esitetään kuorolaulua. Tilaisuuden järjestäjänä toimii Suomalaisuuden liitto, lipun nostaa partiolippukunta NMKY:n Katajaiset ja siellä esiintyvät muun muassa Viipurin Lauluveikot. Tilaisuus radioidaan suorana lähetyksenä.

Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus

Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus pidetään Helsingin tuomiokirkossa. Vuodesta 1998 jumalanpalvelus on ollut yleiskristillinen ja siihen ovat osallistuneet useat kirkot. Juhlajumalanpalvelukseen osallistuu valtion ylin johto, kuten presidentit, valtioneuvosto, eduskunnan puhemiehet, valtion ylimmät virkamiehet sekä kansanedustajat – kirkon sivuparville ovat päässeet tavalliset seurakuntalaiset. Jumalanpalvelus on televisioitu.

Sankarihaudat

Itsenäisyyspäivänä monet vierailevat sankarihaudoilla muistamassa sodissa kaatuneita. Monesti haudalle asetetaan kynttilä ja kunnan reserviläiset järjestävät sankarihautausmaalle kunniavartion.

Kunniamerkkien jako ja ylennykset

Itsenäisyyspäivänä ja Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä ja puolustusvoimien ylennyksiä.

Ylioppilaiden soihtukulkue

Itsenäisyyspäivänä useiden yliopistokaupunkien ylioppilaat järjestävät soihtukulkueen. Helsingissä he marssivat Hietaniemen hautausmaan sankarihaudoilta Arkadiankatua, Mannerheimintietä, Pohjoisesplanadia, Mariankatua ja Aleksanterin­katua pitkin Senaatintorille. Kulkueen päätyttyä Senaatintorilla pidetään ulkoilmajuhla, jossa pidetään puheita ja jossa akateemiset mieskuorot (muun muassa Ylioppilaskunnan laulajat ja Polyteknikkojen Kuoro) esittävät isänmaallisia lauluja. Turussa on ylioppilas- ja opiskelijakuntien yhteinen soihtukulkue lippuineen Ylioppilastalo A:sta sekä Kårenilta Hämeenkatua, Uudenmaankatua ja Uudenmaantietä pitkin hautausmaalle, jossa opiskelijat kokoontuvat sankarihaudoille ja laskevat seppeleen yhteislaulun säestämänä. Yhteislaulun lisäksi ohjelmaan kuuluu puheita sekä Maamme-laulu ja Vårt Land. Jyväskylässä marssitaan yliopiston päärakennukselta vanhan hautausmaan sankarihaudoille. Vaasassa puolestaan Kasarmintorilta Kauppatorille Vapauden patsaan eteen, jossa kuorot Wasa Sångargillen ja Pohjan Miehet laulavat ja suomen- ja ruotsinkielisten ylioppilaskuntien puheenjohtajat pitävät ylioppilaiden itsenäisyyspäiväpuheet kahdella äidinkielellä.
Kynttilöiden poltto

Itsenäisyyspäivänä on tapana sytyttää ikkunalle kaksi sinivalkoista kynttilää. Varmaksi ei tiedetä, mistä kynttiläperinne on saanut alkunsa. Yhden käsityksen mukaan kynttilöiden poltto juontaa juurensa Ruotsin valtakunnan ajoilta. Tuolloin kynttilät sytytettiin ikkunoille kuningasperheen merkkipäivinä tai kuninkaiden vieraillessa Suomessa. Suomen suuriruhtinaskunnan aikana kynttilöitä poltettiin keisariperheen kunniaksi. Sortovuosina kynttilöitä alettiin polttaa J. L. Runebergin päivänä 5.2. vastalauseena venäläistämistä vastaan. Kahden rinnakkaisen kynttilän polttoa samalla ikkunalla on pidetty myös etappijääkäreiden tapana merkitä suojatalo, etappitalo, jossa Saksaan jääkäriksi aikova saattoi yöpyä turvallisesti. Vakituinen perinne kynttilöistä ikkunalaudalla tuli kuitenkin vasta vuonna 1927, kun Itsenäisyyden liitto kehotti sytyttämään kynttilät itsenäisyyspäivän illaksi 18–21. Nykyään kynttilöiden poltto lopetetaan usein klo 20.

Itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa

Illalla pidetään suuri juhlavastaanotto Presidentinlinnassa. Linnanjuhliin kutsutaan Suomen kuuluisimpia ihmisiä ja joukko tavallisia kansalaisia. Juhlaväkeen kuuluvat perinteisesti hallitus, eduskunta, suurlähettiläitä, veteraaneja, urheilun, taiteen ja tieteen edustajia sekä muita tasavallan presidentin kutsumia vieraita. Linnanjuhlia seurataan laajasti televisiosta Suomen kodeissa.

Itsenäisyyspäivän vastaanotto on alkanut Tasavallan presidentti Carl Johan Ståhlbergin aikana. Viime sotien aikana ei vastaanottoa järjestetty. Linnan juhlia ei myöskään järjestetty vuonna 1981, silloisen presidentin Urho Kekkosen sairauden takia.
Puolustusvoimien valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati

Puolustusvoimien valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati järjestetään vuosittain eri kaupungeissa. Se on tapahtumana suuri sotilasparaati, johon marssivien osastojen, joukko-osastojen ja kansalaisjärjestöjen lisäksi järjestetään yleensä Suomen ilmavoimien ylilento.

Lisäksi itsenäisyyspäivänä järjestetään joitain paikallisia paraateja.
Veikko Hurstin itsenäisyysjuhla

Edesmennyt helsinkiläinen Veikko Hursti järjesti vuosien ajan itsenäisyyspäivänä lahjoitusten avulla vähävaraisille lounaan ja vaateapua. Veikko Hurstin kuoltua hänen poikansa Heikki Hursti on jatkanut perinnettä.

Itsenäisyyspäivän luonne

Suomen itsenäisyyspäivän juhlinta on ollut luonteeltaan valtiojohtoista ja vakavamielistä. Itsenäisyyspäivän menot juontavat juurensa Venäjän keisarikunnan ajalle. Keisarillisina juhlapäivinä Suomessa oli tapana järjestää vastaanottoja, paraateja, soihtukulkueita ja jumalanpalveluksia. Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä näillä juhlinnan muodoilla oli vahva oikeistolainen leima. Itsenäisyyspäivän asemasta oli kilpaillut myös Suomen sisällissodan voittaneen porvarillisen osapuolen voitonparaatin muistopäivä. Ennen talvisotaa itsenäisyyspäivään alkoi kiinnittyä yhteisiä kokemuksia ja muistoja. Itsenäisyyspäivän valtiojohtoisuus ja sodan uhka tekivät itsenäisyyspäivän vietosta vakavamielistä. Tämä vahvistui edelleen sodan jälkeen, kun mukaan tuli sodan ja kaatuneitten muisteleminen. Talvisen itsenäisyyspäivän juhlatapojen vastakohtana on kevään vappu.

Traditiot

Yleisradio on vuodesta 2000 lähtien esittänyt Edvin Laineen ohjaaman elokuvan Tuntematon sotilas jokaisena itsenäisyyspäivänä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_itsenäisyyspäivä
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit: 19103
Lauteille: Helmikuu 2005

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Viesti Jussi Häkkinen »

Kansallismielisille arvoistaan kansallismielistä katsottavaa tunnelman nostattamiseksi.

[youtube][/youtube]

[youtube][/youtube]
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Poista käyttäjä 3276

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Viesti Poista käyttäjä 3276 »

[youtube][/youtube]
Tummat vanhan miehen silmät tuijottaa.
Jylhää metsämaisemaa, pellonreunaan sade rummuttaa.
Uutta luoden kasvattaa, lyhyin askelin kotiin köpöttää.
Vanha veteraani tää, elon ilta pian hämäräksi vaihtuu.
Nyt jo tunnen ikävää.(mutta)

Suomi on tänään sun.
Kyrön joki sulle laulun saman toistaa.
Muistojas ei kukaan viedä voi.
Suomi on tänään suuun, wooo, wooo, aina sun.

On komppaniastaan jäljellä enää kaksi.
Kaverit viereltään kadoten, käy rivit harvat
vielä harvemmaksi.
Mutta tiedät totuuden.

Suomi on tänään sun.
Kyrön joki sulle laulun saman toistaa.
Muistojas ei kukaan viedä voi.
Suomi on tänään suuun, wooo, wooo, aina sun.

Kirkon kellot laulaa taivaankantta värjään.
Mä tunnen odottavan sen, kun jälkipolvet
kantaa, maan poveen saattaa.
Veteraanin viimeisen.

Suomi on tänään sun.
Kyrön joki sulle laulun saman toistaa.
Muistojas ei kukaan viedä voi.
Suomi on tänään suuun, wooo, wooo, aina sun.
Kuvake
PDC
kylkeenpotkija
Viestit: 3966
Lauteille: Syyskuu 2008
Paikkakunta: Kokkola
Etulaji: Aikido

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Viesti PDC »

Hyvää itsenäisyyspäivää :)

Jussillekkin ;)
Kuvake
NCP
kylkeenpotkija
Viestit: 4229
Lauteille: Elokuu 2007
Paikkakunta: Turku

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Viesti NCP »

Onneksi olkoon 95-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle.

Erityisesti kiitos niille, jotka ovat itsenäisyyden lopullisesti lunastaneet ja niille, jotka ovat nostaneet Suomen tasavertaiseksi valtioksi muiden rinnalle.

Pekka Haaviston hengessä haluan kysyä potkulaisilta:
Mikä on viimeisin kuuntelemasi suomalaisen artistin levy tai tuotos?
Mikä on viimeisin lukemasi suomalainen kirja?
Suurinta vapautta on vapaus tyhmyyteen.
Kuvake
Aleksi T
kylkeenpotkija
Viestit: 2189
Lauteille: Kesäkuu 2009

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Viesti Aleksi T »

NCP kirjoitti: Mikä on viimeisin kuuntelemasi suomalaisen artistin levy tai tuotos?
Mikä on viimeisin lukemasi suomalainen kirja?
Sentencedin The Cold White Light ja jälkimmäiseen Kari Enqvistin Monimutkaisuus.

Juhlistan itsenäisyyspäivää reenamalla kiinalaista lajia, opiskelemalla saksaa ja juomalla Etelä-Amerikkalaista teetä. :D Tai no näistähän itsenäisyydessä on kyse, että meillä on mahdollisuus tehdä vaikka ja mitä tässä yhteiskunnassa.
Kristian Hyvärinen
päähänpotkija
Viestit: 6487
Lauteille: Kesäkuu 2006
Paikkakunta: Tampere

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Viesti Kristian Hyvärinen »

Aleksi T kirjoitti: Kari Enqvistin Monimutkaisuus.
8-) 8-) Enqvist on kingi.

Kiva juttu, että on ollut itsenäinen Suomi.
... well, that aged like milk.

If you're not perfect, there's something wrong with you.

- George Carlin
Poista käyttäjä 3276

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Viesti Poista käyttäjä 3276 »

NCP kirjoitti: Pekka Haaviston hengessä haluan kysyä potkulaisilta:
Mikä on viimeisin kuuntelemasi suomalaisen artistin levy tai tuotos?
Mikä on viimeisin lukemasi suomalainen kirja?
Kusimyrsky, CMX
KAJ & FRANCK Esineitä ja lähikuvia, Päivi Jantunen

Itsenäisyyspäivän kunniaksi lueskelin taas Hävittäjälentäjät talvi- ja jatkosodassa -kirjaa, voi pojat se on kovaa settiä taisteluraportteineen.
Kuvake
Jorge
päähänpotkija
Viestit: 11239
Lauteille: Kesäkuu 2008

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Viesti Jorge »

Jussi Häkkinen kirjoitti: Kansallismielisille arvoistaan kansallismielistä katsottavaa tunnelman nostattamiseksi.
Ketjun aihe oli kai Suomen itsenäisyyspäivä, eikä kolmannen valtakunnan juhlapäivät tai naantalilaiset kiljunvalmistujaisbileet :?:
T-T
kylkeenpotkija
Viestit: 3596
Lauteille: Helmikuu 2011

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Viesti T-T »

NCP kirjoitti: Pekka Haaviston hengessä haluan kysyä potkulaisilta:
Mikä on viimeisin kuuntelemasi suomalaisen artistin levy tai tuotos?
Mikä on viimeisin lukemasi suomalainen kirja?
Stella, pelkääjän paikalla (kuittailua ei oteta tästä asiasta vastaan!)
Raid ja poika
Poista käyttäjä 3276

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Viesti Poista käyttäjä 3276 »

T-T kirjoitti: Stella, pelkääjän paikalla (kuittailua ei oteta tästä asiasta vastaan!)
Eikä tarvikkaa, Stella on loistavaa, Kuuntelija (2005) ftw :)
Kuvake
PDC
kylkeenpotkija
Viestit: 3966
Lauteille: Syyskuu 2008
Paikkakunta: Kokkola
Etulaji: Aikido

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Viesti PDC »

NCP kirjoitti: Mikä on viimeisin kuuntelemasi suomalaisen artistin levy tai tuotos?
Mikä on viimeisin lukemasi suomalainen kirja?
Vesterinen Yhtyeineen : Erikoismiehen jäähyväiset

[youtube][/youtube]

&

Hyvät, pahat ja munat: Simo Rantalaisen seikkailut median ihmeellisessä maailmassa
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit: 19103
Lauteille: Helmikuu 2005

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Viesti Jussi Häkkinen »

NCP kirjoitti: Mikä on viimeisin kuuntelemasi suomalaisen artistin levy tai tuotos?
Mikä on viimeisin lukemasi suomalainen kirja?
Levy: Sin Cos Tan: Sin Cos Tan

Kirja: Hannu Rajaniemi: The Quantum Thief
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
kimmokammo
reiteenpotkija
Viestit: 421
Lauteille: Joulukuu 2009

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Viesti kimmokammo »

20 suosikkia – "Itkisitkö onnesta" (1997) by Leevi
Kamppailukirjoja, Kyrön teokset pitäs lukea
"Marriage is for how long you can hack it, divorce is eternal. " Louis C.K.
Einherjar
sääreenpotkija
Viestit: 70
Lauteille: Huhtikuu 2009

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Viesti Einherjar »

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

[youtube][/youtube]

[youtube][/youtube]

[youtube][/youtube]

Seuraajat

Kuvake
Aleksi T
kimmokammo
Lasse Candé
Kuvake
Mjölnir
Kuvake
NCP
Kuvake
Paanari
Taijin harjoittaja