Verotus

[Mika]

Linnanmäen huvipuisto on saanut nauttia huomattavasta veroedusta pian 40 vuotta. Verottaja on luokitellut huvipuiston perustajan, Lasten Päivän Säätiön 1970-luvulta lähtien niin sanotuksia superyleishyödylliseksi yhteisöksi. Se tarkoittaa sitä, ettei sen tarvitse maksaa elinkeinotulostaan veroa. A-studio kertoo tänään kello 21 säätiöistä ja niiden verottamisesta.

[Mika]

Osaako joku keksiä, miksi tämä oli hyvä päätös?

Kuluttajien sähkölasku nousee ensi vuodesta alkaen, kun hallituksen sähköveron nosto tulee voimaan.

STT:n tietojen mukaan sähköveroa aiotaan kerätä kuluttajilta lisää 80 miljoonaa euroa.

Vero koskee ns. sähköveroluokkaa 1. Siihen kuuluu suurin osa sähkönkäyttäjistä, kuten yksityistaloudet, maa- ja metsätalous, rakentaminen sekä palvelutoiminta.

Energiateollisuus ihmettelee hallituksen päätöstä nostaa sähköveroa, sillä verotusta kiristettiin ennätyksellisesti jo vuoden 2011 alussa.

Kymen Sanomat[/linkki]

[MtJ]

Kulutusverojahan nuo ovat, vaikuttavat rikkaiden sicojen elämiseen, jotka vielä nykyaikana kehtaavat sähkön lämmössä kelliä.

[Point]

Kulutusverojahan nuo ovat, vaikuttavat rikkaiden sicojen elämiseen, jotka vielä nykyaikana kehtaavat sähkön lämmössä kelliä.

Ei saa puhua enää kulutusveroista tai tasaverosta. Se on laaja veropohja.

Ok?

[MtJ]

Kulutusverojahan nuo ovat, vaikuttavat rikkaiden sicojen elämiseen, jotka vielä nykyaikana kehtaavat sähkön lämmössä kelliä.

Ei saa puhua enää kulutusveroista tai tasaverosta. Se on laaja veropohja.

Ok?

Tämä selvä, en enää häröä rivistä

Sitten uutisia, uutisia! Arhinmäki on nyt huomannut, että rikkaat sicayritykset saavat ETUA ratkaisusta, joka nyt tehtiin. (Itse mietin, että hetkinen, eikö tämä etu juuri ollut se, mitä varten veromuutoksia tehtiin... but hey, its only me)

Arhinmäki: Porsaanreiät tukittava - "Nyt kun asia on tarkastettu"

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen (vas) mielestä on epäoikeudenmukaista, että kaikkein varakkaimpien listaamattomien yritysten omistajien osinkotulojen verotus kevenee, kun muilla se kiristyy.

Vasemmistoliitto on vaatinut tänään julkistettuun kehyspäätökseen lausuman, jonka mukaan osinkoverotuksen epäreilut porsaanreiät pitää tukkia loppukesän budjettiriiheen mennessä.

- Lähtökohta on, että se myös tehdään. Sen takia minä hallituksessa olen, Arhinmäki sanoo.

Kysymys on Fazerin kaltaisista suurista listaamattomista yrityksistä, joiden omistajat voivat nostaa osinkoa 7,5-8 prosentin verolla ilman ylärajaa.

Arhinmäen mukaan päätöksentekotilanteessa arvioitiin, että sellaisia yrityksiä on muutama.

- Nyt kun asia on tarkastettu, on käynyt ilmi, että kysymys on sadoista, jopa tuhansista yrityksistä.

Osinkotulojen verotusta kiristämällä kerätään Arhinmäen mukaan 300 miljoonaa euroa lisää tuloja

[Mika]

Veroparatiiseissa on kätkössä satoja miljoonia euroja suomalaisten varoja, arvioi asiantuntija.

Suomen Pankin maksutasetilasto kertoo, että suomalaisten henkilöiden ja yritysten varoja on "merentakaisilla alueilla" reilut 20 miljardia. Näissä virallisissa luvuissa ei kuitenkaan ole mukana yksityisten säästöjä, ja muutenkin ne kertovat vain osan totuutta.

– Varoja, jotka sijoitetaan jonkin ulkomailla olevan yrityksen tai säätiön kautta, ei näy näissä tilastoissa. Eli veikkaisin, että veroparatiiseista löytyy vähintään satoja miljoonia (suomalaista rahaa), arvioi verohallinnossa ja valtiovarainministeriössä työuransa tehnyt harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen.

[Andy]

Ovatko nämä rahat siellä nyt jotenkin laittomasti? Eihän pankkitalletus ulkomailla itsessään mikään rikos ole.

[Totte]

Ovatko nämä rahat siellä nyt jotenkin laittomasti? Eihän pankkitalletus ulkomailla itsessään mikään rikos ole.

Ei niin. Ideana on kai nostaa korkoa verottomana. Tai sitten kyse on oikeasti laittomasta rahasta.

[Mika]

Ihmiset reagoivat.

Jo puolet viimeisen vuoden aikana Virossa käyneistä suomalaisista kertoo Kauopan liiton kyselyssä syyksi Viron alhaisemman hintatason, kun vielä kolme vuotta sitten näin kertoi 37 prosenttia.

Hintojen merkitys varsinkin lapsiperheille on suurempi kuin muille, mutta kaikkein hintatietoisimpia ovat usein Virossa matkustavat.

”Hintojen merkitys matkustussyynä on kolmessa vuodessa kasvanut dramaattisesti usein Virossa matkustavien keskuudessa. He myös kertovat hintojen merkityksen edelleen kasvavan. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten kulutusverotuksen kiristyminen Suomessa näkyy lähitulevaisuudessa näiden hintatietoisimpien kuluttajien käyttäytymisessä”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja pohtii.

[Mika]

Verotusuudistukset eivät herätä yksipuolista ihannointia.

Hallituksen osinkoverouudistuksen voidaan arvioida laskevan noin 17 000 suomalaisen veroja. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Uudelle Suomelle tekemän simulointimalliin perustuvan laskelman mukaan uudistuksesta hyötyisi eniten pieni, vajaan tuhannen henkilön ryhmä, jonka verot alenevat keskimäärin noin 16 000 euroa vuodessa.

Laskelman osinkoverouudistuksen ”voittajista” ja ”häviäjistä” on tehnyt VATT:n projektipäällikkö Heikki Viitamäki, joka oli kehysriihen alla laskemassa eri osinkoveromallien vaikutuksia valtiovarainministeriölle. Hän ei pidä hallituksen valitsemaa mallia erityisen onnistuneena.

–Uskon, että sitä täytyy muuttaa vielä, Viitamäki sanoo Uudelle Suomelle.

[luupää]

Poliitikkojen veroparatiisihyökkäyksiä ihastellessaan vaalikarjan soisi pohtivan syitä ja seurauksia.

Töölönlahden rannassa ahertava kollega Matti Tyynysniemi muistutti HS:ssa 12.4. hyvin, että palmujen alla röhnöttävien pohattojen saalistaminen on kansan valitsemille helpompaa kuin itse aiheutettujen liian suurten menojen leikkaaminen. Siinäpä se.

Veropakopaikkojen tonkiminen siirtää myös huomion pois euroalueen uudelleen kärjistyneestä velkakriisistä ja sen epäonnistuneista ratkaisuyrityksistä. Kilpailukyvyn parantaminen on mutkikas juttu. Veropakolaisille räksyttäminen ei.

Lopulta meidän äänestäjän pitäisi päätyä näissä pohdinnoissa peilin eteen. Me valitsemme aina mieluummin niitä, jotka lupaavat liikaa. Julkiset taloudet eivät Euroopassa ja muualla ole menneet vinoon veroparatiisien vuoksi, vaan siksi, että näitä loputtomia lupauksia on yritetty lunastaa.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kolumnit.sht ... s-jatkossa" onclick="window.open(this.href);return false;

[MtJ]

Hyvin kirjoitettu Itsekin tuota kuviota pohdin, mutta en olisi sitä noin kylmän siististi ilmaista.

[Mika]

Tätä se teettää.

Suomalaiset mediatalot ovat siirtäneet postitustoimintojaan Ahvenanmaalle välttääkseen arvonlisäveron. Tämä merkitsee aikakauslehtiä kuljettavien rekkojen rallia itsehallinnollliseen saaristomaakuntaan.

[Mika]

8000 ranskalaista maksaa tuloistaan yli 100 prosentin veroa

[luupää]

Kyllä vain...

Iloinen veronmaksaja tuntee vahingoniloa


Pitäisikö veronmaksajan tuntea vahingoniloa, kun valtiovallan tekemät veronkiristykset eivät tuokaan budjetoituja tuottoja?

Kyllä vaan! Onhan se edes jonkinlainen merkki siitä, että veronmaksajien kipukynnys kyseisen veron osalta on ylitetty. Viime aikoina odotettujen verovoittojen kääntyminen odottamattomiksi verotappioiksi näyttäisi yleistyneen.

Ilmiö kielii siitä, että korotuksia mietittäessä ei ole välitetty ottaa huomioon kotitalouksien ja yritysten käyttäytymismuutoksia. Välillisiä veroja, kuten valmisteveroja on helppo välttää vähentämällä tai lopettamalla kokonaan niitä sisältävien tuotteiden ostaminen.

Monissa tapauksissa veronkiristyksen haitta yhteiskunnalle on suurempi kuin siitä saatava lisätulo.

Viimeisin esimerkki on asuntokauppojen varainsiirtoveron korottaminen, mikä jumiuttaa varsinkin uudistuotantona myytävien asuntojen kauppaa. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tutkimuksen mukaan yhden prosentin veronkorotus vähentää asuntokauppoja 10 – 20 prosenttia.

Osakehuoneistojen veroaste nousi vain 0,4 prosenttiyksikköä kahteen prosenttiin, mutta nyt se on maksettava koko velattomasta hinnasta, ei vain myyntihinnasta. Kiristyksellä valtio tavoittelee noin 80 miljoonan euron lisätuloa vuodessa, minkä toteutumista sopii epäillä.

Yritysten edustuskulujen veronvähennysoikeuden lopettamisesta koituu enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimuksen mukaan vähennysoikeuden poistaminen lisää laskennallisesti tuottoa 38 miljoonaa euroa, mutta vähentää yritysten ja yhteisöjen edustuskuluja niin, että verohyöty jää vaivaiseen 9 – 15 miljoonaan euroon.

Vähennyksen myötä menee myös työpaikkoja. Seminaarimatkojen väheneminen heikentää Lapin työllisyyttä 270 – 340 henkilötyövuodella. Se taas vähentää verotuloja 5,4 – 6,7 miljoonaa euroa ja lisää julkisen talouden menoja.

Ehkäpä kiristyksen todellinen tarkoitus olikin lopettaa firman piikkiin porsastelu – hinnalla millä hyvänsä.

Veroja tunnetusti rakastavan SDP:n vaatimuksesta säädetty pankkivero voi jopa pienentää valtiolle kertyviä verotuloja. Tämän täytyy tuntua epäoikeudenmukaiselta demaristakin, sillä pankit maksavat lisäveron palvelumaksujensa korotuksilla.

Pankkiveroa ei kerry budjetoitua määrää, koska Nordea Pankki Suomen riskejä siirrettiin 24 miljardin euron arvosta Ruotsiin Nordea Bank Ab:lle. Ruotsissa ei ole vastaavaa pankkiveroa, joten riskien siirrolla Nordea vähensi budjetoitua vero-osuuttaan 30 miljoonalla eurolla.

Eikä tässä kaikki: Nordea Pankki Suomi maksaa siirrosta sisaryhtiölleen takauspalkkion, joka pienentää pankin tulosta ja siten myös Nordean Suomeen maksamaa yhtiöveroa.

Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos oli sanonut yhdessä analyytikkotilaisuudessa, että pankin järjestely pienentää Suomen yhtiöverokertymää 150 miljoonalla eurolla. Pankkivero-osuuden pienenemisen kanssa se tekisi yhteensä 180 miljoonaa euroa eli verotappiot olisivat 10 miljoonaa euroa suuremmat kuin pankkiveron tuotoksi alun perin arvioitu 170 miljoonaa euroa.

Viime vuoden huhtikuussa tehdyllä autoveron korotuksella oli tarkoitus kerätä 142 miljoonan euron lisätulot. Toisin kuitenkin kävi. Uusien autojen kauppa notkahti yli 10 prosenttia ja valtio menetti noin 80 miljoonan euron verotulot.

http://www.verkkouutiset.fi/blogit/RS_blog_271113-12208" onclick="window.open(this.href);return false;