Ottelut ovat luonnollisesti muuttuneet myös paljon lukuisten sääntömuutosten vuoksi ja Olympialajiksi tulemisen myötä laji on muuttunut puhtaaksi urheiluksi. Jatkuvasti saakin huomata uusia asioita mihin suuntaan laji on muovautunut. Eräs pieni mutta sinällään huomattava seikka johan kiinnitin hiljattain huomiota on se, että Kihap huutoja ei kuule matseissa käytännössä enää nykyisin juuri lainkaan. Aikaisemmin sitä käytettiin tehostamaan tekniikkaa ja sillä saatiin epäselvissä tapauksissa kenties jopa tuomareille luotu illuusio kovasta osumasta. Aikamoista älämölyä joskus kisapaikoilta kuuluikin, kun jokaisella matsaajalla oli mitä omalaatuisempia äänähdyksiä. Eloktronisten panssarien myötä ei tällaiselle ole tietenkään enää tarvetta.
Muutoksia tulee varmasti paljon vielä jatkossakin eikä muutokset välttämättä ole aina ollenkaan pahasta. Lajimme on kehittynyt monessa asiassa parempaan suuntaan. Itse kuitenkin olen sitä mieltä, että kaikista lajiin kuuluvista perinteistä ei pidä luopua mm. kumarrukset ja muut käytös tavat mitä lajiin kuuluu on asioita joihin itse painotan yhä edelleen. Myös lajiasu on se missä mielestäni kuuluu Taekwondo harrastajan pääsääntöisesti harjoitella. On eri asia jos sovitaan erikseen välillä vapaa muotoisista treeneistä.
Tekstin ei ollut tarkoitus olla ennen oli kaikki paremmin osastoa, mutta tulipahan avaudutta. Kiitos ja anteeksi!
