Juokseminen

[flammee]

Hesarin "hyvän mielen" raportti oxroad-ultrasta ja että mimmosta ultrajuoksu onkaan...
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1377318997431" onclick="window.open(this.href);return false;

Ultrajuoksijat juoksevat, vaikka eihän siinä tietenkään mitään järkeä ole.
...
Ultrajuoksut eivät ole juoksukilpailuja. Ne ovat syömiskilpailuja.

Perjantai-iltana Turun linnan kahviossa lautasille lapetaan kanapastaa. Juoksun alkuun on pari tuntia, joten vielä voi tankata hiilihydraatteja. Ultrajuoksijan ruokavalion sykli menee näin: arkena syödään tarkasti, kisojen alla tankataan – ja itse kisoissa syödään ihan mitä sattuu.

Mutta ei mennä asioiden edelle.

Ultrajuoksulla tarkoitetaan kaikkia juoksumatkoja, jotka ovat pidempiä kuin maraton. Nyt alkava kisa on nimeltään Oxroad, Hämeen Härkätie, ja se on pituudeltaan 160 kilometriä. Aikaraja on 24 tuntia.
...
Ensimmäinen neljännes: nautinto

Ultrajuoksun voi jakaa neljään osaan, sanoo Janne Klasila.

"Ensimmäisen neljänneksen pystyvät juoksemaan ihan kaikki."

Eivät ehkä sentään ihan kaikki.

"No jos ajatellaan vaikka 100 kilometrin juoksua, kyllä sen 25 kilometriä pystyvät juoksemaan ihan kaikki."

Alku on Klasilan mukaan "nautiskelua". Hölkötellään vain eteenpäin kaikessa rauhassa.

"Itse ajattelin jo ensimmäisen maratonin jälkeen, että tämähän on mukava laji, ei hengästy", kuvailee ultrajuoksija Arto Ahola.
...
Viimeinen neljännes: henki

Ruumis ja pää ovat lopussa, henkinen kapasiteetti kulutettu.

Se on Klasilallekin arvoitus. Silloin mennään kai vain pyhällä hengellä, hän heittää.

Ultrajuoksu on kuin matka täydellisestä hallinnasta täydelliseen hallitsemattomuuteen.

Ennen kilpailua kaikki on suunniteltua. Miehensä Villen huoltojoukkona toimiva Sari Tommola näyttää auton perässä olevaa huoltosettiä puolisolleen: vaihtovaatteita, vaihtolenkkareita, trikoita, sortseja, kompressisukkia.

"Lääkekaappi, tämä on monesti ihan pöhkö", Tommola huokaa lempeästi. Suolatabletteja, Mobilatia, rakkolaastareita, kylmägeeliä, tiikeribalsamia. . .

Ja Leatherman, jolla voi leikata lenkkarien kärjen irti, jos varpaat eivät enää mahdu kenkiin.

Juoksu ja etenkin sen loppu on kuin väärän kuninkaan päivä, rinnakkaistodellisuus.

Juoksun aikana syödään sipsejä, suklaapatukoita, lakritsia, puuroa, salmiakkikarkkeja, banaania, lohikeittoa, meetvurstia. Tai vaikka suklaakuorrutettuja espressopapuja, kuten ultramaratoonari Dean Karnazes. Kerran Sari Tommola tilasi miehelleen kesken juoksun Kotipizzasta pitsan.

Kurinalainen ruokavalio vaihtuu karkkiin. Hallitut tunteet heilahtavat ääritilaan. Hillityistä tulee hulluja.

Maratoonarit puhuvat muurista, johon juoksija saattaa matkan lopulla törmätä. Ultrajuoksijat eivät törmää muuriin. He putoavat mustaan aukkoon.

Puhe loppuu, askel muuttuu hoiperteluksi, näkökenttä sumenee. Lopulta juoksijoiden perässä kulkeva raatobussi noukkii matkalle simahtaneet.

Tai sitten maali ja sanoin kuvaamaton euforia. Kuin kuolisi ja pääsisi taivaaseen, Klasila sanoo.

Onko se syy siihen, miksi te juoksette?

"Olen yrittänyt keksiä, mikä hitsi tähän ajaa, ja hulluushan se tähän ajaa", Seppo Leinonen sanoo. "Me ollaan kuin niitä harekrisnoja, jotka hyppii ja hakkaa rumpua."

Muuta hän ei osaa sanoa.

"Kyllä ihminen on pöljä."

[Tapani]

Haastattelin tuota Klasilaa viime vuonna, se kuuluu mun veljen kanssa samaan juoksuporukkaan. Aika vekkulia treenaamista, sanoisin.

[Mika]

Jotkut tykkäävät.

- Heitin vuonna 2011 lenkkarit pois enkä sen jälkeen ole laittanut niitä juoksulenkille jalkaan.

Päätös pitää, niin kesällä kuin talvellakin.

- Sen verran hullu olen. Pakkasraja tuli vastaan pari vuotta sitten, kun 15 asteen pakkasella juoksin 16 minuutin lenkin. Sen aikana neljä varvasta syväjäätyi. Se oli liikaa. Opin, että jos pakkasta on enemmän kuin viisi astetta, teen lyhyen lenkin ja kokeilen välillä, onko varpaissa vielä tuntoa. Kovilla pakkasilla laitan minimalistikengät, hän sanoo.

[Jaska]

Miten ja kuinka paljon tuollaisen 10.v ikäisen tulisi harrastaa juoksemista? 2-3krt/vko TKD.tä, 1krt/vko sählyä. Itse olen sanonut, että 1-2krt/vko vois olla sopiva määrä, vaikka lenkit ei ole kovin pitkiä 1-2km. Tavoitteena ei tarvitse mun mielestä vielä olla mikään urheilijan harjoittelu, mutta on helppoa lisätä matkaa ja kertoja, jos pitää juoksutuntuman yllä.

[flammee]

Miten ja kuinka paljon tuollaisen 10.v ikäisen tulisi harrastaa juoksemista? 2-3krt/vko TKD.tä, 1krt/vko sählyä. Itse olen sanonut, että 1-2krt/vko vois olla sopiva määrä, vaikka lenkit ei ole kovin pitkiä 1-2km. Tavoitteena ei tarvitse mun mielestä vielä olla mikään urheilijan harjoittelu, mutta on helppoa lisätä matkaa ja kertoja, jos pitää juoksutuntuman yllä.

Pienikin junnu hölkkää pari kilsaa alle 20 minuutin, joten en näkisi ongelmallisena vaikka tekisi sen joka päivä. Tietty motivaation mukaan.


Erityisesti nuorempana kannattaa vissiin matalia tehoja suosia. Matalatehoinen aerobinen treeni venyttää sydäntä suuremmaksi, kun kovatehoinen anaerobinen paksuntaa sydämen seinämiä. Eli se on vähän niinkuin moottori, pientä moottoria voi joko virittää äärimmilleen(kovatehoinen treeni), tai hiljalleen vaihtaa isompaan moottoriin(matalatehoinen treeni). Noin yksinkertaistettuna, toki molempia tehoalueita tarvitaan, kyse on painotuksista. Se että junnusarjoissa kovatehoisella treenillä pärjää, voi hyvin tarkoittaa sitä että nuorena aikuiseina ei sitten kuntopohjalla ole mitään jakoja paremmin treenanneita vastaan. Näin minä olen lukenut, kannattaa kysyä joltain oikealta valmentajalta jos haluaa luotettavan vastauksen.

[Aleksi T]

Itse aloin joskus ala-asteen loppupuolella juoksemaan kesälomalla joka päivä kahden kilometrin maastolenkin ja tein tätä koulujen alkuun saakka. Aiemmin en mitenkään erityisen suunnitelmallisesti ollut kuntoillut ja nuo lenkit vedit yleensä heti aamulla, jolloin päivällä saattoi taas potkia tai heitellä erilaisia palloja ja mitälie. Tuollaisia lenkkejä vetää kyllä helposti vaikka joka päivä etenkin, jos tekeminen on mielekästä. Samalla tottuu jokapäiväiseen tekemiseen ja juoksemiseen tietty. Ettei siitä tule sitten sellaista kauheata peikkoa, jota on pakko tehdä koulussa ja niiden hauskojen juttujen (sähly, kamppailu) tueksi. Monilla juokseminen tuntuu olevan jotenkin niin ankeaa, tylsää ja jotenkin pakollista pahaa. Jos sellaisen asenteen pystyy ehkäisemään, on asiat erittäin hyvällä mallilla.

[Tapani]

Hesarissa tänään juttua "paljasjalkajuoksusta".

http://www.hs.fi/terveys/Paljasjalkajuo ... ielipiteit" onclick="window.open(this.href);return false;ä/a1395808120019

Tossa ei ole ymmärretty myöskään ton juoksuvalmentajan taholta mun mielestä ollenkaan, miten paljasjalkajuoksu pitää aloittaa.
Pitäisi tehdä niin, että juoksee oikeasti paljain jaloin. Tällöin jalkapohjat kyllä ilmoittaa, milloin ei voi enää juosta, eikä pääse niitä rasitusvammojakaan tulemaan. Juoksumatkoja ja -kertoja voi sitten lisätä sitä tahtia kuin jalkapohjat kestää, samalla jalan lihaksetkin on jo tottuneet vaimentavan kengän puuttumiseen.

[flammee]

Juu, ja näytti omaksuneen pose-juoksutekniikan, jossa on se keinotekoinen kantapäiden nosto pakaraan lihastyöllä. Science of running -kirjan mukaan kantapää nousee sinne pakaraan ilman aktiivista lihastyöllä tapahtuvaa jalkaterän nostoa, kun vauhtia on riittävästi. Tää on osoitettu mm. sellasella robotilla, jolla on mekaanisesti samanlaiset jalat kuin ihmisellä, mutta ei lihaksia - kun robotin laittoi alamäkeen niin vauhdin kiihtyessä kantapäät alkoi osumaan pakaroihin matalan askelluksen sijaan. Vähän kökkö selitys, mutta ei sitä viitti kirjastakaan alkaa kopsiin sanasta sanaan. Alaraajoista halvaantuneilla on myös havaittu että kun joku muu liikuttaa sitä jalkaa niin sellasena passiivisena "refleksinä" (jänteiden, raajan nivelten ja painovoima vaikutuksesta) polvi koukistuu ja jalka palautuu eteen ilman lihastyötä.

[MinnaL]

Käyn muutaman kilsan aamulenkeillä säännöllisesti. Oikeasti en tykkää juosta ja olen huono siinä, joten joudun harhauttamaan itseni ulos ennen kuin herään kunnolla. Kroppa vähän pistää vastaan, eli polvet ovat klesat ja pihdissä, ja jalkaterät jotenkin hassusti pronaatiossa niin että jos en keskity kunnolla, potkin itseäni nilkoille juostessa. Ortopedi kielsi aikoinaan ylä- ja alamäkien juoksemisen kokonaan, joten ne menevät yleensä kävellen (kerran konttasin pururadalla tovin, kun en uskonut ja jalat pettivät kesken lenkin). Haaveissa minullakin joskus maraton, ja nimenomaan sen henkisen puolen takia, ei niinkään juoksun.

Eilen sitten vetäsin kevään ekan kympin. Rauhallista jolkottelua, välillä ihan kävelinkin. Jossain vaiheessa alkoi sataa rakeita ja mietin, että onkohan mulla liian vähän vaatteita päällä kuitenkin, vaikka tuulipöksyissä on vuori. Eilen illalla treeneissä molemmat pohkeet kramppasivat ihan huolella, ja tänään olen köpötellyt sitten melko vaikeasti eteenpäin. Yleensä kramppeja ei ole, joten epäilen että saivat kylmää. Joskus oon nähnyt ihmisillä sellaisia polvisukan näköisiä sukkia jalassa lenkillä, mitä sukkia ne ovat (fudissukkia?) ja onko arvauksia auttaisivatko ne?

Muoks, taitavatkin olla noita painesukkia, mutta en tiedä niistäkään enempää.

[Puni]

^mie läskinä tykkään prässisukista erityisesti juoksemisessa ja jos joutuu pönöttämään koko päivän jaloillaan. Ja lentohärveleissä myös.

[flammee]

Kompressiosukkia, niitä on saatavana säärystiminäkin niin ei tarvi pestä ollenkaan lenkkien välillä... Tilasin aikoinaan tällaiset, olivat ikävän kireät vaikka olivat itseasiassa liian isot - pakkauksessa oli kerrottu että minkä kokoinen olisi pitänyt olla, nettikauppa ei vaivautunut tätä tietoa erikseen kertomaan, yllättäen en huomannut niillä muuta vaikutusta kuin sen epämukavuuden. Nyt on tilauksessa oikeankokoiset, kun on pohjeongelmia lääkkeen sivuvaikutuksena, nyt ainakin pitäisi selvitä että vaikuttaako vai ei.

[flammee]

Nonih, jotain tällaista on odotettu, ACSM:n suositukset hyvälle juoksukengälle.
http://www.vivobarefoot.com/UserData/ro ... s-2014.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Sieltä löytyy mm. tällasia:
-minimaalinen droppi (6mm tai alle)
-kevyt
-neutraali
-leveä varvastila
-½ tuumaa tilaa varpaiden edessä

Leveyden tarkistukseen kerrotaan sellainen metodi että otetaan pohjallinen pois kengästä ja astutaan sen päälle. Jos varpaat roikkuvat pohjallisen ulkopuolella niin kenkä on yksiselitteisesti liian kapea.

Lisäksi mainitaan ettei holvikaaren korkeus ole pätevä valintakriteeri kengälle, eli siis se testi jossa katotaan että onko se kaari lättänä vai korkea. Myöskään pronaatio yksinään ei ole hyvä kengänvalintaperuste, ylipronaatioon sitten mieluummin vahvistavia harjoitteita kuin pronaatiotuetut kengät, koska tuetut kengät voivat aiheuttaa polven ja jalkaterän ongelmia.

Erityisesti suositellaan välttämään paksua vaimennusta, korkeaa kantaa suhteessa päkiään, holvikaaren tukea ja varsinkin tukipohjallisia muuten kuin alle 2 kk:n väliaikaisina ratkaisuina.


Että jos uusia juoksukenkiä haluaa ostaa, niin nyt löytyy tieteellistä lafkaa, joka suosittelee välttään sellasia juoksukenkiä, mitä 95% kaupoissa myytävistä on.

[MarkkuT]

Mikä tämä ACSM on?

[flammee]

Elina saa vastata tähän...

[flammee]

Tai voisinkai mäkin, wikipedian sanoo jotta:

The American College of Sports Medicine is the largest sports medicine and exercise science organization in the world. More than 50,000 international, national and regional members and certified professionals are dedicated to advancing and integrating scientific research to provide educational and practical applications of exercise science and sports medicine.
...
The American College of Sports Medicine has a scientifically-based, well-respected publishing program made up of books and journals dating back to 1975. The four journals, several books and various multimedia resources serve ACSM’s diverse audiences. ACSM is well known for credible, science-based content in all the books and journals, including the standard reference ACSM’s Guidelines for Exercise Testing and Prescription.
http://en.wikipedia.org/wiki/American_C ... s_Medicine" onclick="window.open(this.href);return false;

ACSM julkaisuista löytyy siis tieteellinen konsensus...

Sama esite löytyy myös täältä:
http://www.acsm.org/docs/brochures/running-shoes.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Vivobarefootti kun myy tuon esitteen mukaisia kenkiä niin sitä vois joku luulla feikiksi...

Pistin myös juoksijalehdelle juttuvinkiksi, kun olivat laittaneet sähköpostiin uutiskirjeen jossa oli kovasti toisenlaiset perusteet kenkävalinnoille. Saapa nähdä, veikkaan syvää hiljaisuutta tai jotain pientä mainintaa ja "asiantuntijan" kumousta.