Kyllä ja pitkäaikaisena koiranomistajana tästä on tullut lieviä varoituksia lasten ja koirien kohtaamisesta vuosien aikana monta. Esim. se, että koira sietää yhtäkkistä korvien repimistä tai turkin raastamista, pitäisi teroittaa mieleen, että välttämättä koira ei joka ikisessä tapauksessa siedä mitä tahansa retuutusta. Ja vaikkei se vastareaktio olisi kuin yksi näppäisy ulkopuolisin silmin tarkasteltuna (=koiratkaan eivät siedä mitä tahansa kipua), olisi hyvä tiedostaa jo etukäteen, että lapset saattavat aiheuttaa tiedostamattaan kipua koiralle ja saada aikaan aivan yhtäkkisen tilanteen, jossa koira "puree". Vaikkei luita poikki, mutta nahkan rikki.On tietenkin paljon varotoimenpiteitä ja toimintamalleja joita voi ja kannattaa hyödyntää, joten luulen kyllä ymmärtäväni mistä puhut.
Koirat ovat yksinkertaisia otuksia, joilla on valtavan tehokkaat hampaat. Ne ei ole mitään muuta. Koirien sietokyky on hämmästyttävä, mutta päivästä toiseen se vaihtelee. Joku päivä voi olla, että kynnys ylittyy esimerkiksi kivun takia ja silloin on minun mielestäni turha miettiä vastuita, jos on antanut lapsen ja koiran kohtaamisen mennä tilanteeseen, jossa tulee vammoja.
Sen koiran voi ampua samantien, mutta ei siitä mitään hyötyä ole, jos ei muuta omia toimintamallejaan. Tai mikä parempi, ehkäisee tilanteen jo ennalta tarkkailemalla lasta ja koiraa niiden kohdatessa. Opastaen oikeaan käytökseen koiran kanssa.
En pysty kuvittelemaan, miten voisi esimerkiksi olla niin typerät vanhemmat, jotka luottavat vaikka karhukoiran tai laikan sietokykyyn ja antavat lasten repiä niitä turkista/korvista. Mitä isompi ja kovaluontoisempi koira, sen pahempi vahinko.
Ylipäätään kaikessa lasten ja eläinten välisessä kontaktissa pitää välttämättä olla aikuinen, osaava sellainen, kiinteästi mukana.