Bujinkan Budo Taijutsu

[sinappi]

Kiitos Rojola. Hyvin perusteltu, en jotenkin osannut nähdä asiaa tuolta kantilta.

Mitä muuten luulet, voisiko rento ja jäykistelemätön meno honbulla liittyä juuri siihen, että länkkäreitä on suurempi osuus harjoittelijoista kuin itse alkuasukkaita? Teemapuisto gaijineille.

[Rojola]

En osaa tuohon vastata, enkä näe järkeväksi alkaa spekuloimaan luuloilla...

Joku jolla on enempi kilometrejä Japanista takanaan osannee vastata paremmin sen suhteen mitenkä harjoittelun ja olemisen tapa on muuttunut Honbulla vuosien varrella.

[Rojola]

Esimerkki "vartalonyrkistä", Tai Ken:

[youtube][/youtube]

[Rojola]

Tasmaniasta tärähtää pari esimerkkiä siitä, miten Kataa voidaan soveltaan in da street (or in da restroom).

Videot ovat Facebookissa, mutta julkisia. Tähän niitä ei kuitenkaan voi ilmeisesti upottaa vaan pitää klikata linkkiä.

Nämä kaksi kataa ovat Togakure-ryû:sta.

" onclick="window.open(this.href);return false;

" onclick="window.open(this.href);return false;

[Rojola]

"Kroatian Mjölnir" vauhdissa

[youtube][/youtube]

Reenijumppia samalta suunnalta.

[youtube][/youtube]

[taikuri]

Ainakin pari asiaa erottaa heitä toisistaan. Mjölnirillä on kummatkin jalat omia. Ja sitten toki Mjölnirin kanssa en ole koskaan vaihtanut kuulumisia livenä, saatika ollut hänen opissaan.

[Rojola]

Maltan meininkiä. Tapasin videolla esiintyvän Galea Shihanin Japanissa 2009, mukavan särmä mies.

[youtube][/youtube]

[Rojola]

Kaksi näkökulmaa Koto-ryu Koppojutsu keskimmäisen tason muotoon nimeltä Kappi (括飛, "sitova hyppy").

[youtube][/youtube]

[youtube][/youtube]

Lopuksi Ameriikoista saman koulukunnan keskimmäisen tason settiä laajemmalti.

[youtube][/youtube]

[Rojola]

Togakure-ryu miekkaleikittelyjä suoraan satukirjasta, vai mitenkä se nyt menikään. Lopussa epätavallisen miekanvetometodin käytännön esimerkki - noin niinkuin teoriassa.

[video][/video]

[Mänzy]

Kage no itto 8-)

[sinappi]

Elävä harjoittelu, tai pikemminkin sen puute perinteisissä ja pseudoperinteisissä lajeissa, on yksi potkun ja minkä tahansa muun kamppailufoorumin kestopuheenaiheista. Tätä aihetta on puitu myös Bujinkan budo taijutsun ollessa kyseessä. Minun tietooni ei ole tullut, että internetissä olisi seuraavia videoita aikaisempaa materiaalia, jossa esitettäisi japanilainen shihan tekemässä randoria eli vapaata sparria.

Videot on ladattu Youtubeen noin vuosi sitten ja niissä esiintyy pikaisen googletuksen perusteella Keiji Nakadai, jolla on Bujinkanin päämiehen myöntämä 15. dan.

[video][/video]

[video][/video]

En ymmärrä videoiden japaninkielisestä selostuksesta hölkäsen pöläystä, mutta veikkaisin, että tarkoitus on havainnollistaa joidenkin katojen opettamia periaatteita elävämmässä tilanteessa. Minun on kuitenkin vaikea nähdä noissa suorituksissa mitään bujinkan-spesifiä. Miksi esimerkiksi tehdä kiertopotkuja, jotka eivät kuulu Bujinkanin tai perinteisten japanilaisten lajien oppimäärään?

[Andy]

Mielenkiintoisia videoita. Varmastikin Nakadai oli parempi kuin vastustajansa. Jälkimmäinen video varsinkaan ei kyllä minusta oikein vaikuttanut sparrilta vaan joltain ihan muunlaiselta toiminnalta, ihan en päässyt selville homman ideasta. Ilmeisesti hyökkääjän aloitustekniikka kuitenkin oli vapaavalintainen.

[Lasse Candé]

Elävä harjoittelu, tai pikemminkin sen puute perinteisissä ja pseudoperinteisissä lajeissa, on yksi potkun ja minkä tahansa muun kamppailufoorumin kestopuheenaiheista. Tätä aihetta on puitu myös Bujinkan budo taijutsun ollessa kyseessä.

(...)

En ymmärrä videoiden japaninkielisestä selostuksesta hölkäsen pöläystä, mutta veikkaisin, että tarkoitus on havainnollistaa joidenkin katojen opettamia periaatteita elävämmässä tilanteessa. Minun on kuitenkin vaikea nähdä noissa suorituksissa mitään bujinkan-spesifiä. Miksi esimerkiksi tehdä kiertopotkuja, jotka eivät kuulu Bujinkanin tai perinteisten japanilaisten lajien oppimäärään?

Henkan (variaatioiden) harjoittelu voi jossain lajissa tarkoittaa sitä että yritetään etsiä katan sovellusalaa, venyttäen sitä mahdollisimman pitkälle. Bujinkanissa ainakin käyttävät sanaa, joten ehkäpä joku bujinkanisti kertoo miten tuollainen harjoittelu sopii filosofiaansa.

Noin muuten sovellustaitoa harjoitellaan juuri tehtäväsparrein. Jos hyökkäysarsenaalia monipuolistaa (videon tekijä teki ulkoisesti tarkasteltuna vastatekniikkaa eikä siis tehnyt aloitteellisia hyökkäyksiä itse) puolustautuja oppii parempaa silmää sopivan ärsykkeen havaitsemisessa ja alkaa muodostaa lainalaisuuksia. Jos olen yhtään ymmärtänyt mitä bujinkanistit tarkoittavat kun puhuvat hyvästä taijutsusta, niin olen käsityksessä että se ei juurikaan katso sitä mitä ne hyökkäykset ovat vaan ehkäpä näyttää enemmänkin juuri videon kaltaiselta setiltä. Itse en näe kiertopotkuissa mitään ongelmaa. Oikeastaan jopa täysin päin vastoin. Mutta minä en ymmärräkään bujinkanin ajattelutapaa ja miten siellä tulkitaan henka.

Hyvää tekemistä kyllä. Varsinkin taisabakinsa oli ihailtava. Varmaan jotakin pystykilpa- tai muuten vain -sparrilajia harrastanut. Lisää kierroksia saisi tekniikoiltaan suppeammilla peleillä.

[Rojola]

Shihan Duncan Stewartin ajatuksia Bujinkan Budo Taijutsun vyöarvoista.

http://tazziedevil.wordpress.com/2012/0 ... s-on-rank/" onclick="window.open(this.href);return false;

Thoughts on Rank

The ranks in the Bujinkan are for heart.

Those with the right heart will accept rank from their teacher without question.
The student, with their feeling of discomfort or inadequcey for their new rank, should then go away and train hard until they become worthy of the grade.
This is understanding Sakizuke.

This is the correct feeling to have when dealing with the Bujinkan grades.

Everyone in the Bujinkan receives rank based on Sakizuke ( attaining a rank before the actual skill/understanding is achieved ).
It is important to understand this and therefore not become concerned with ranking requirements to achieve a higher rank.

The Bujinkan is like an Organism, rather than an Organisation. It is alive and very natural.
Those that wish to control their dojo by creating set requirements, rules and obligations etc, often are going against natures way.

All we have to do is trust in Sokes manner of transmitting his budo and train hard to obtain Shin Gi Tai Ichi.

There are over 300 jugodan ranks in the Bujinkan world today. Soke has said that none of them are masters. His ranks are in “hope” that one day, some masters will sprout from this group. this is an important teaching. It is important for everyone to keep training and never become complacent or satisfied with their supposed rank. Rank is transparent in the real world. The teachings are to remove oneself from the constraints of material gain and reward and to understand that the “shugyo” is the most important thing. The training never ends and the master never thinks of being a master. The master thinks of himself as forever a student. This is what truly inspires. Very few people in any martial art can truly become masters. Thus, the ranks of the Bujinkan are alive and people succeed or fail just as in life. The ranks of the Bujinkan are teaching that life and budo are one in the same. Therefore, we are encouraged to walk everyday with an everyday mind and just think of “keeping on Going”. That is all that matters – Bufu ikkan!!

[Rojola]

Taihenjutsu ukemi, eli vartalon muuntautumisen taitoa ja kykyä vastaanottaa asioita.