Mikään kamppailutekniikka ei toimi joka kerta, mutta jokainen kamppailutekniikka toimii joskus. Andy ei sanonut, ettei tekniikka toimisi, vaan että sillä on yleisesti vaikea osua. Jos tekniikka toimii jatkuvasti vaihtelevissa tilanteissa (kadulla ja urheilukilpailuissa), vaihtelevia vastustajia vastaan, ilman että tekniikan toteuttamiseen tarvitaan vastustajaan nähden ylivertaisia ominaisuuksia tai onnea, niin silloin kyseessä on niin kutsuttu high-percentage-tekniikka. Jos ajatellaan, että tuo polvilumpiopotku vaatii onnistukaseen sen, että osaamaton vastustaja yllätetään kadulla, niin silloin kyseistä tekniikkaa voidaan pitää niin kutsuttuna low-percentage-tekniikkana.Mika kirjoitti:Ajattelit, taas kerran, urheilun näkökulmasta. Siinä yhteydessä tuo varmasti onkin totta, mutta itsepuolustustilanteessa se ei yksinkertaisesti ole totta. Se potku voi onnistua ihan täydellisesti.Andy kirjoitti: Siitä olen kuitenkin aivan varma että sillä on hyvin vaikea osua.
Kuten joskus tuonne Tositilanteet-ketjuun kirjoitin, olen vetänyt puupään takanakukuristukseen. Tilanne loppui siihen. En ole koskaan harjoitellut ko. tekniikkaa. Voisin lyödä melko paljon vetoa, etten onnistuisi siinä (tai missään muussakaan) BJJ-kisoissa.
High-percentage/low-percentage-jaottelu tulee urheilukamppailumaailmasta, jossa voidaan tilastoida, mikä toimii useasti ja mikä vähemmän useasti, mutta minusta tuota ajattelua voi käyttää puhuttaessa yleisesti ihan mistä vain kamppaulusta - joskin tilastojen puuttuessa katukekniikoiden toimivuuden arviointi on yleensä kokemusperäistä spekulointia.
Minä en siis ole lainkaan vakuuttunut siitä, että Andy olisi ajatellut asiaa pelkästään urheilun näkökulmasta.