Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä
Valvoja: Valvoja
Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä
Kyllä itseä nyppii ihan kohtalaisesti irtonaiset koirat... En kyllä ole mitenkään erityisen koirakammoinen, mutta iltakävelyllä sekä pimeällä lenkkeilypolulla ja mm. pyörätiellä on joitakin kertaa tullut vastaan isokokoinen koira ilman, että omistajaa tai ketään muutakaan ihmistä näkyy yhtään missään. Onhan se kyllä melkoisen ärsyttävää vaikka en vaaralliseksi noita tiltanteita olekaan kokenut. Potentiaalinen vaara niissä kuitenkin on ja sinänsä melko rasittavaa ajatella, että se on vain koiranomistajan väliinpitämättömyyden vuoksi.
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 57
- Viestit: 93972
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä
Tietääkseni irtokissan saa lain mukaan tappaa, mutta saako vapaasti juoksevan koirankin ampua?
- MtJ
- takapotkija
- Viestit tässä aiheessa: 123
- Viestit: 12792
- Lauteille: Tammikuu 2006
- Paikkakunta: Etelä-Savo
Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä
Mikke; koira on tehokas tappaja. Se pystyy tappamaan jäniksen kertapuraisulla ja jos ei raato kiinnosta, se jää metsään. Oletko todella 100% varma, että koirasi eivät ole tappaneet mitään? Olisi ensimmäinen koira itselleni, josta kuulen, että tappaminen ei kiinnosta. Jopa puudelirodut kiinnostuvat muista eläimistä. Olen nähnyt kun kiinan palatsikoira haukkuu hirveä.
“Tallella ikä eletty, sanotaan. Kokemuksia karttuu, monesta asiasta voi huokaisten sanoa: herrankiitos kun on tuokin temppu jo tehty.”
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
- MtJ
- takapotkija
- Viestit tässä aiheessa: 123
- Viestit: 12792
- Lauteille: Tammikuu 2006
- Paikkakunta: Etelä-Savo
Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä
http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/ ... stics.html" onclick="window.open(this.href);return false;
DeusVult; tarinasi koirien ja ihmisten hegemoniasta on aina erikoinen, kun katsoo tilastoja. Lisäksi laki näyttää kohtelevan ankarasti koiran kanssa töpeksineitä.
Ei todella vaikuta siltä, että koirat kuljeskelevat hegemoniassa pitkin pubeja ja ravintoloita vapaana.
DeusVult; tarinasi koirien ja ihmisten hegemoniasta on aina erikoinen, kun katsoo tilastoja. Lisäksi laki näyttää kohtelevan ankarasti koiran kanssa töpeksineitä.
Ei todella vaikuta siltä, että koirat kuljeskelevat hegemoniassa pitkin pubeja ja ravintoloita vapaana.
“Tallella ikä eletty, sanotaan. Kokemuksia karttuu, monesta asiasta voi huokaisten sanoa: herrankiitos kun on tuokin temppu jo tehty.”
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
- MtJ
- takapotkija
- Viestit tässä aiheessa: 123
- Viestit: 12792
- Lauteille: Tammikuu 2006
- Paikkakunta: Etelä-Savo
Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä
Viime aikoina (ehkä noin vuodesta 2000 eteenpäin), asenteet ovat mielestäni muuttuneet eläinten vapaanapidossa välinpitämättömään suuntaan. Se ei ole hyvä homma. Ihmisten lemmikit ovat luonnossa vieraspetoja, joista on vastuussa niiden omistaja.
Itse pidän tiukkaa koirakuria lisääntymisaikana (maaliskuu-elokuu) välttämättömänä. Sen verran monta turhaa koiran tappamaa elukkaa olen eläissäni nähnyt. Viimeisin tapaus oli sellainen, jossa vehnäterrieri oli tappanut rusakonpojan. Omistaja jakoi kuvaa facebookissa (ja näytti minulle töissä kuvan). "Onks tää jänis"?
Itse pidän tiukkaa koirakuria lisääntymisaikana (maaliskuu-elokuu) välttämättömänä. Sen verran monta turhaa koiran tappamaa elukkaa olen eläissäni nähnyt. Viimeisin tapaus oli sellainen, jossa vehnäterrieri oli tappanut rusakonpojan. Omistaja jakoi kuvaa facebookissa (ja näytti minulle töissä kuvan). "Onks tää jänis"?
“Tallella ikä eletty, sanotaan. Kokemuksia karttuu, monesta asiasta voi huokaisten sanoa: herrankiitos kun on tuokin temppu jo tehty.”
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 31
- Viestit: 1622
- Lauteille: Heinäkuu 2009
- Paikkakunta: Klaukkala.
Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä
Omista koiristani tiedän etteivät ole tappaneet muita eläimiä, eikä ihmisiä.
En sanonut ettei tappaminen = saalistaminen kiinnostaisi.
Ovat olleet ehkä huonoja koiria...
En sanonut ettei tappaminen = saalistaminen kiinnostaisi.
Ovat olleet ehkä huonoja koiria...
- Totte
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 5
- Viestit: 4384
- Lauteille: Toukokuu 2008
- Paikkakunta: Helsinki
Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä
Ylipotkija: Kissoja koskeva keskustelu jaettu omaksi ketjukseen: http://www.potku.net/forum/viewtopic.php?f=21&t=20588" onclick="window.open(this.href);return false;
-
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 8
- Viestit: 527
- Lauteille: Joulukuu 2008
- Paikkakunta: Ylöjärven syrjäkolkka
Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä
Mielenkiintoinen keskustelu. Itselläni on nykyään yhden metsästyskoiran lisäksi tuommoinen "taistelukoiraksi" tituleerattu piski. Ikävän pahamaineinen canario. Kasvattaja jolta oman piskini ostin, myy koiriaan vain niin että ostajaehdokas tulee ensin käymään tutustumassa koiriin ja juttelemassa. Mieluummin vaikka montakin kertaa. Sinne ei ikinä puhelimitse eikä sähköpostitse mitään varauksia vastaanoteta. Eikä toki kaikille myydä koiraa vielä sen tapaamisenkaan jälkeen. Virhearvioita on jokunen kuulemma sattunut vuosien varrella, mutta ei kuitenkaan montaa. Itse olen sitä mieltä, että tämän kaltaisten haastavampien rotujen kohdalla iso vaikutus on vastuullisella kasvatustoiminnalla, mutta ongelmaksi jää vielä senkin jälkeen erilaisten mixien tekijät. Heitä kun ei valitettavan usein kiinnosta mikään muu kuin raha. Niitä ei kiinnosta mihin asuinoloihin ja minkälaiselle omistajalle koirat päätyvät, kunhan pentukauppa käy. Se jos jokin on syvältä.
Kanarialaisesta noin muuten voisi sanoa, että se on yllättänyt itsenikin tasaisella luonteellaan. Tutustuin rotuun pari vuotta ennen oman koiran hankintaa, ja mietin että onko se minulle sopiva koira ja pärjääkö sen kanssa, mutta tuossahan tuo on pötkötellyt ja on nyt teini-ikäinen. Kyllä se kokeilee erinäisin tavoin kuka määrää, mutta toistaiseksi ainakaan ei ole ollut asiassa mitään vaikeuksia.
Tuosta, kun puhutaan että rotua on jalostettu aggressiiviseksi, pitää sanoa sen verran, että ainakin näiden kohdalla on rotumääritelmän mukaan vakava virhe, jos koira on aiheetta aggressiivinen. Huomatkaa sana "aiheetta". Sen kuuluu olla varautunut vieraita kohtaan ja olla puolustusviettinen ja vartioida kotia ja omaisuutta, eli se vahtii mm. autoa, jos isäntäväki lähtee ja jättää koiran autoon, ja se vahtii voimakkaasti pihaa ja kotia, kun se on yksin, mutta se ei saa kuitenkaan olla vihainen ilman syytä. Kun nämä koirat kohtaa oikein ja toimii rauhallisesti, niitä ei tarvitse pelätä. (Ja kun niiden alueelle ei mene jollei omistaja ole paikalla. Varoituskyltit ovat tarpeen.) Usein canario on omistajan läsnä ollessa vieraita kohtaan joko avoin ja ystävällinen tai aika välinpitämätön. Ei sitä kannata aivan silmittömästi paijata, lässyttää ja esim. halata kenenkään vieraan, mutta rapsutella kyllä voi. Mikäli siihen ei voi vieraan toimesta lainkaan koskea, niin väitän kyllä että jotain on silloin mennyt koiran sosiaalistamisessa pahasti pieleen.
Kanarialaisesta noin muuten voisi sanoa, että se on yllättänyt itsenikin tasaisella luonteellaan. Tutustuin rotuun pari vuotta ennen oman koiran hankintaa, ja mietin että onko se minulle sopiva koira ja pärjääkö sen kanssa, mutta tuossahan tuo on pötkötellyt ja on nyt teini-ikäinen. Kyllä se kokeilee erinäisin tavoin kuka määrää, mutta toistaiseksi ainakaan ei ole ollut asiassa mitään vaikeuksia.
Tuosta, kun puhutaan että rotua on jalostettu aggressiiviseksi, pitää sanoa sen verran, että ainakin näiden kohdalla on rotumääritelmän mukaan vakava virhe, jos koira on aiheetta aggressiivinen. Huomatkaa sana "aiheetta". Sen kuuluu olla varautunut vieraita kohtaan ja olla puolustusviettinen ja vartioida kotia ja omaisuutta, eli se vahtii mm. autoa, jos isäntäväki lähtee ja jättää koiran autoon, ja se vahtii voimakkaasti pihaa ja kotia, kun se on yksin, mutta se ei saa kuitenkaan olla vihainen ilman syytä. Kun nämä koirat kohtaa oikein ja toimii rauhallisesti, niitä ei tarvitse pelätä. (Ja kun niiden alueelle ei mene jollei omistaja ole paikalla. Varoituskyltit ovat tarpeen.) Usein canario on omistajan läsnä ollessa vieraita kohtaan joko avoin ja ystävällinen tai aika välinpitämätön. Ei sitä kannata aivan silmittömästi paijata, lässyttää ja esim. halata kenenkään vieraan, mutta rapsutella kyllä voi. Mikäli siihen ei voi vieraan toimesta lainkaan koskea, niin väitän kyllä että jotain on silloin mennyt koiran sosiaalistamisessa pahasti pieleen.
* Hokutoryu Ju-Jutsu - 5. kyu *
&%¤#¤ kun sattui mutta tekipäs se hyvää.
&%¤#¤ kun sattui mutta tekipäs se hyvää.
- MtJ
- takapotkija
- Viestit tässä aiheessa: 123
- Viestit: 12792
- Lauteille: Tammikuu 2006
- Paikkakunta: Etelä-Savo
Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä
Miten tuo käytös poikkeaa esim. suomenajokoirasta
Nimittäin tuollainen on ainakin oma ajokoira, vieraita ei sisälle yksinkertaisesti pääse, jos talonväkeä ei ole kotona. Enkä menisi itsekään sellaiseen huusholliin, jossa ajokoira on vastassa. Pätee laikoihin ym. myös.
Lähinnä nyt tuota mietiskelen, että aika moni koira vahtii kotia joka tapauksessa. Metsästysrotuisista melkoisen moni on aika tarkka reviiristään ja ainakin omasta kodistaan.
Nimittäin tuollainen on ainakin oma ajokoira, vieraita ei sisälle yksinkertaisesti pääse, jos talonväkeä ei ole kotona. Enkä menisi itsekään sellaiseen huusholliin, jossa ajokoira on vastassa. Pätee laikoihin ym. myös.
Lähinnä nyt tuota mietiskelen, että aika moni koira vahtii kotia joka tapauksessa. Metsästysrotuisista melkoisen moni on aika tarkka reviiristään ja ainakin omasta kodistaan.
“Tallella ikä eletty, sanotaan. Kokemuksia karttuu, monesta asiasta voi huokaisten sanoa: herrankiitos kun on tuokin temppu jo tehty.”
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
-
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 8
- Viestit: 527
- Lauteille: Joulukuu 2008
- Paikkakunta: Ylöjärven syrjäkolkka
Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä
Meillä on ajokoiria ollut moniakin talossa ja yksikään ei ole kyllä vahtinut yhtään. Ihan kuka vain edes jotenkin tuttu voi esim. mennä meidän pois ollessa meille ja käyttää meidän ajuria lenkillä. Ja on voinut käyttää edellisiäkin. Sanoisin että siinä mielessä ne kyllä poikkeavat minusta esim. kanarialaisesta, että tuolle ei riitä tuttavuudeksi edes sekään, että se on jonkun ihmisen nähnyt pennusta asti kymmenen kertaa. Noita on nähtävä monta kertaa viikossa jotta sille pääsee kategoriaan "tuttu, luotettava ihminen" eikä sitä kyllä silloinkaan voi antaa huoletta lenkitettäväksi eikä edes valvottavaksi kellekään vieraalle, tyyliin odotas, käyn kaupassa, pidä tota koiraa. Se syttyy niin äkkiä nollasta sataan että vieras ihminen ei ehdi huomata ennakoivia merkkejä ennen kuin on jo tosi kyseessä. Omasta mielestäni nää kaksi painivat aivan eri sarjassa. Ajokoiran myös uskaltaa jättää vieraiden kanssa taloonsa keskenään kun menee pihalle viemään vaikka roskapussin mutta kaikista tiukempien canarioiden kohdalla käy niin että se toteaa sillä aikaa heti että te vieraat ette muuten tässä talossa liiku milliäkään. Ja puree jos koitat.
* Hokutoryu Ju-Jutsu - 5. kyu *
&%¤#¤ kun sattui mutta tekipäs se hyvää.
&%¤#¤ kun sattui mutta tekipäs se hyvää.
- MtJ
- takapotkija
- Viestit tässä aiheessa: 123
- Viestit: 12792
- Lauteille: Tammikuu 2006
- Paikkakunta: Etelä-Savo
Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä
Meillä on sitten eri kokemuksia, mistä lie johtuu. Omaa ajokoira pelaa vahtikoirana hyvin, samoin kokemusta karhukoirista ja laikoista.
En siis näe yksikäyttökoiralle mitään käytännön tarvetta (pl. ammattilaiset, kuten poliisi).
En siis näe yksikäyttökoiralle mitään käytännön tarvetta (pl. ammattilaiset, kuten poliisi).
“Tallella ikä eletty, sanotaan. Kokemuksia karttuu, monesta asiasta voi huokaisten sanoa: herrankiitos kun on tuokin temppu jo tehty.”
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
-
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 8
- Viestit: 527
- Lauteille: Joulukuu 2008
- Paikkakunta: Ylöjärven syrjäkolkka
Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä
Täytyy sanoa että nyt on tosiaan aivan eri kokemus meillä. Karhukoirat ja laikat on jo eri asia, mut ajokoiraa, edes petoveristä, en itse osaa kyllä pitää "minään" vahtitarkoituksissa ajateltuna tai muutenkaan vihaisena tai varottavana koirana. Louskuttavat ne kyllä leukojaan jotkut, mutta ei ole ikinä tarvinnut miettiä että tekeeköhän se jotain, vieraatkaan koirat. Olen minä vieraalle ajokoiralle ampumalleni saaliillekin mennyt ongelmitta aina. Ja omat ei ole koskaan kyseenalaistaneet kenen on valta saaliista, ruokakupista tai mistään. Todella helppoja ovat olleet. Kyllähän ne toisille koirille voivat koittaa ärhentää mutten ole tavannut ihmisille millään lailla äkäistä ajokoiraa kuin yhden koskaan. Sekin äkäisyys näytti olevan omistajasta johtuvaa lähinnä. Ainoa mistä pidän huolen ja varani niin jos ajokoira lepäilee vaikka metsäpäivän jälkeen väsymystään pois niin siihen ei ole kellään lupa koskea. Ei lapsilla eikä aikuisilla. Muuten ne ovat minusta kyllä huolettomimmasta päästä koiria pitää ja myös vieraiden ihmisten läsnä ollessa.
Mut joo. Itse olen tykännyt vahtitarkoituksen lisäksi ihan harrastuskoiranakin tuosta kanarialaisesta. Eihän sillä minnekään palveluskoirien kisoihin pääse, mutta se on niihin lajeihin koulutettavissa, jos tietää mitä tekee. Jälkeä me esimerkiksi mennään sen kanssa ja ajattelin verijäljenkin joskus tässä opettaa. Tottelevaisuutta ja hallintaa pitää tietysti muutenkin opetella jotta sen kanssa on mukava elää. Hyvällä pidolla ja oikeissa olosuhteissa ei noissa mitään vikaa ole, mutta se on kyllä tosiasia että niitä koteja on aika vähän joihin tuollainen mielestäni soveltuu. Itse en ottaisi jollei asuttaisi maalla missä on pihaa ja tilaa ympärillä, ja rauhallinen sijainti eikä naapureitakaan aivan kyljessä kiinni. Ei tarvitse elää ihan niin silmät selässään itsekään, kun viettiä herättäviä ärsykkeitä ei tule jatkuvana tulvana koiralle. Koira saa vahtia, muttei ole koko aikaa pingottuneena. Silloin vahtimisen voimakkuuskin pysyy kohtuullisena, eikä vahvistu liikaa ja oikeasti vaaralliseksi stressaantumisen myötä.
Mut joo. Itse olen tykännyt vahtitarkoituksen lisäksi ihan harrastuskoiranakin tuosta kanarialaisesta. Eihän sillä minnekään palveluskoirien kisoihin pääse, mutta se on niihin lajeihin koulutettavissa, jos tietää mitä tekee. Jälkeä me esimerkiksi mennään sen kanssa ja ajattelin verijäljenkin joskus tässä opettaa. Tottelevaisuutta ja hallintaa pitää tietysti muutenkin opetella jotta sen kanssa on mukava elää. Hyvällä pidolla ja oikeissa olosuhteissa ei noissa mitään vikaa ole, mutta se on kyllä tosiasia että niitä koteja on aika vähän joihin tuollainen mielestäni soveltuu. Itse en ottaisi jollei asuttaisi maalla missä on pihaa ja tilaa ympärillä, ja rauhallinen sijainti eikä naapureitakaan aivan kyljessä kiinni. Ei tarvitse elää ihan niin silmät selässään itsekään, kun viettiä herättäviä ärsykkeitä ei tule jatkuvana tulvana koiralle. Koira saa vahtia, muttei ole koko aikaa pingottuneena. Silloin vahtimisen voimakkuuskin pysyy kohtuullisena, eikä vahvistu liikaa ja oikeasti vaaralliseksi stressaantumisen myötä.
* Hokutoryu Ju-Jutsu - 5. kyu *
&%¤#¤ kun sattui mutta tekipäs se hyvää.
&%¤#¤ kun sattui mutta tekipäs se hyvää.
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 57
- Viestit: 93972
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä
Pahoittelen nollaviestiäni, mutta on pakko mainita, että tällaiselle koirista vain vähän tietävälle on ollut mielenkiintoista lukea tätä diaologia.
- MtJ
- takapotkija
- Viestit tässä aiheessa: 123
- Viestit: 12792
- Lauteille: Tammikuu 2006
- Paikkakunta: Etelä-Savo
Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä
Saaliin kanssa ongelmaa ei ole omallakaan, mutta siinä on "ongelmia", jos sisään kävellään varoittamatta tai vaikka koputetaankin. Narttukoira vielä (yhdet pennut), liekö tuossa sitten jotakin. Koiraa tosin on kohdeltu edellisen omistajan jäljiltä ilmeisesti kovakouraisesti, liekö sieltä periytyy ärsyyntyminen vieraita kohtaan. Petoveret on kovat ja ajaa myös karhua+ilvestä.
Pidän kyllä sitä vahtikoirana ja vielä varsin pätevänä sellaisena, sisään ei tulla ellei isäntä ole kotona ja vaikka olisi, niin silti nappaan pannasta kiinni varuilta. Kotiväen kanssa koira sen sijaan toimii rauhallisesti ja ystävällisesti, eikä murise lapsillekaan, vaikka ne temuavat lattialla vieressä koiran syödessä luuta siinä vähän matkan päässä.
Tietysti tässäkin on se, ettei yksin koiria ylipäätään jätetä huoneeseen lasten kanssa. Sellainen taas olisi tyhmää minkään koiran kanssa.
edit; no ok, nuoremman pystykorvan kanssa on ihan sama vaikka lapset jääkin sen kanssa "keskenään", se on niin pölhö tyyppi. Ärsyyntyminen ihmistä kohtaan on täysin tuntematon käsite. Samoin kuin minkäänlainen vahtikoiran työ. Se lähtee vaikka kenen matkaan autollakin, kunhan auton ovea raottaa ja pyytää penkille istumaan.
Pidän kyllä sitä vahtikoirana ja vielä varsin pätevänä sellaisena, sisään ei tulla ellei isäntä ole kotona ja vaikka olisi, niin silti nappaan pannasta kiinni varuilta. Kotiväen kanssa koira sen sijaan toimii rauhallisesti ja ystävällisesti, eikä murise lapsillekaan, vaikka ne temuavat lattialla vieressä koiran syödessä luuta siinä vähän matkan päässä.
Tietysti tässäkin on se, ettei yksin koiria ylipäätään jätetä huoneeseen lasten kanssa. Sellainen taas olisi tyhmää minkään koiran kanssa.
edit; no ok, nuoremman pystykorvan kanssa on ihan sama vaikka lapset jääkin sen kanssa "keskenään", se on niin pölhö tyyppi. Ärsyyntyminen ihmistä kohtaan on täysin tuntematon käsite. Samoin kuin minkäänlainen vahtikoiran työ. Se lähtee vaikka kenen matkaan autollakin, kunhan auton ovea raottaa ja pyytää penkille istumaan.
“Tallella ikä eletty, sanotaan. Kokemuksia karttuu, monesta asiasta voi huokaisten sanoa: herrankiitos kun on tuokin temppu jo tehty.”
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
-
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 8
- Viestit: 527
- Lauteille: Joulukuu 2008
- Paikkakunta: Ylöjärven syrjäkolkka
Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä
Itse pidän tossa omassa koirassani siitä, että se tosiaan on tasainen luonteeltaan. Siis kun vain tiedostaa että mikä se on koiriaan ja opastaa ihmisiä kohtaamaan sen oikein, sen kanssa on lopulta ihan mukava kulkea. Minusta nykyään on tämän tyyppisten koirien kanssa hankalaa se, että ihmiset eivät ole sellaisiin oikein tottuneet. Itselleni kun on mitä tahansa koiraa tervehtiessä ihan normaali tyyli etten kumartele koiran ylle, tuijota sitä suoraan silmiin ja lähesty käsi ojossa pään päältä taputtaakseni suu leveästi virneessä. Vaan yllättävän monelle aikuiselle on noista asioista sanottava erikseen, koska ne ovat mille tahansa koiralle vieraan ihmisen tekeminä epämiellyttäviä eleitä ja jotkut koirat saattavat reagoida niihin vähintäänkin murisemalla ja näyttämällä hampaitaan, vaikkeivät välttämättä sen enempää tekisikään.
Meillä ajokoirauros ottaa häntä heiluen vastaan kaikki. Sanoisin että aika paljon voi vaikuttaa niiden kohdalla millä lailla niitä on kohdeltu. Isäntää kohtaanhan ajurit ovat kuitenkin suht pehmeä- ja herkkäluontoisia.
Meillä ajokoirauros ottaa häntä heiluen vastaan kaikki. Sanoisin että aika paljon voi vaikuttaa niiden kohdalla millä lailla niitä on kohdeltu. Isäntää kohtaanhan ajurit ovat kuitenkin suht pehmeä- ja herkkäluontoisia.
* Hokutoryu Ju-Jutsu - 5. kyu *
&%¤#¤ kun sattui mutta tekipäs se hyvää.
&%¤#¤ kun sattui mutta tekipäs se hyvää.