Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Kannattaako kilpakaratekan ollenkaan harjoitella "perinteisesti"?

Kamppailu-urheilulajit eli BJJ, MMA, nyrkkeily, paini, potkunyrkkeily, thainyrkkeily jne.

Valvoja: Valvoja

Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 24
Viestit: 18918
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

Lyhytjänteisyys

#46

Viesti Andy »

Katsoin varmuuden vuoksi neljä kappaletta karaten EM/MM-finaaleita eri sarjoista naisten -55:sta miesten raskaaseen sarjaan eikä näissä neljässä matsissa tehty yhtään sivupotkua tai gedanbarai-torjuntaa. Esimerkiksi koukkupotkua (uramawashigeri) ja takakiertopotkua (ushirouramawashigeri) näkyi jonkin verran, yksi huonosti onnistunut takapotkukin (ushirogeri) oli mutten ole ihan varma hakiko ottelija siinä takakiertopotkua turhan läheltä.

[video][/video]

[video][/video]

Minun on vaikea nähdä että WKF-ottelijan kannattaisi käyttää suuria harjoitusmääriä yllä olevien videoiden tapaiseen harjoitteluun. Syy siihen että niitä ei tehdä tunnista toiseen, ei olekaan ottelijoiden lyhytjänteisyys vaan se ettei se ole tehokasta treeniä.

Sitä en osaa sanoa miksi etujalan sivupotku ei ole käytössä WKF-ottelussa. Takajalallahan ei voi tietenkään osua mutta etujalalla luulisi voivan. Ehkä siitä ei saa kovin helposti pistettä niin kuin ei monesta muustakaan tekniikasta joilla on periaatteessa helppo osua (esim. etusuora edestä lähtien tai etukäden backfist eli uraken). Varmasti sitä käytettäisiin jos se olisi hyvä tekniikka, joskaan ei voi sanoa että ITF-ottelijat voisivat putsata sillä pöydän, koska näiden urheilullinen taso on niin paljon matalampi kuin huipputason karatekoiden että tämä ei senkään takia olisi mahdollista vaikka tekniikka sinänsä toimisi.
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Kuvake
injunjack
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 1617
Lauteille: Heinäkuu 2005
Paikkakunta: Helsingin mlk.
Etulaji: Seibukania - perkele

Lyhytjänteisyys

#47

Viesti injunjack »

Gedanbaraissa kannattaa kiinnittää huomiota että siinä on sana barai. Tuo tarkoittaa pyyhkäisyä, jollaisena ainakin minä nykyään näen ko. tekniikan pääkäyttötarkoituksen . Tuossa videon englanninselostuksessa se käännettiin sanaan "parry" joka olis sit ehkä lähempänä japanin termiä "uke"

Semantiikkaa, ehkä.

Jos niitä matsivideoita kattelis sillä silmällä et onko siellä sellasta alaspäin suuntautuvaa vastustajan raajan siirtoa niin voiskin ehkä se gedan BARAI näkyä.
-REMEMBER; SOME PEOPLE ARE ALIVE SIMPLY BECAUSE IT IS ILLEGAL TO SHOOT THEM-

Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
Kuvake
injunjack
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 1617
Lauteille: Heinäkuu 2005
Paikkakunta: Helsingin mlk.
Etulaji: Seibukania - perkele

Lyhytjänteisyys

#48

Viesti injunjack »

En katsellut videoita, joten en pysty minäkään sanomaan.

noin muuten en jatka keskustelua torjuntojen harjoittelusta ainakaan tässä ketjussa, koska se menee niin pahasti ohi ketjun aiheen.
-REMEMBER; SOME PEOPLE ARE ALIVE SIMPLY BECAUSE IT IS ILLEGAL TO SHOOT THEM-

Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
G12
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 150
Lauteille: Syyskuu 2007

Lyhytjänteisyys

#49

Viesti G12 »

Mä luulen että kaikki tähän ketjuun käytetty aika on aikaslailla ajan haaskuuta. Tämäkin postaus.

Kiitosanteeks.
-----------
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 93835
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

Lyhytjänteisyys

#50

Viesti Mika »

G12 kirjoitti: Mä luulen että kaikki tähän ketjuun käytetty aika on aikaslailla ajan haaskuuta. Tämäkin postaus.

Kiitosanteeks.
Onhan se varmasti silloin, jos ei osaa perustella kantaansa joko riittävästi tai ymmärrettävästi. Nyt joku voi luulla, etteivät karatekat itsekään tiedä, miksi harjoittelevat kuten harjoittelevat. Näin ei tietenkään ole, mutta juuri siksi olisi hyvä vähän avata aihetta. Suurin osa potkulaisista ei kuitenkaan ole karatekoita.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Riviharrastaja
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 183
Lauteille: Maaliskuu 2009
Paikkakunta: Helsinki

Lyhytjänteisyys

#51

Viesti Riviharrastaja »

Andy kirjoitti: Noin yleisesti kaikki kolme tuntuisivat perustelevan perustekniikan ja katan harjoittelua kilpailun ohella pikemmin joillain filosofisilla "taistelulaji" -argumenteilla kuin sillä että niin saataisiin mahdollisimman hyvä urheilullinen tulos WKF-ottelussa.
No nyt alkaa lämmetä! Vaikka nyt puhutaankin pääasiassa japsikaratesta jota Okinawa-osasto ei edes tahdo karateksi tunnustaa, mieltävät nämäkin tyypit homman laajemmin ja syvemmin kuin pelkkänä urheiluna. Tää onkin aika keskeinen pointti. WKF-ottelu ei ole todellista kamppailua, mutta siihen pitäisi suhtautua niin kun se olisi.

Karaten - myös japsikaraten - idea on, että se on elinikäinen harrastus. Kilpaura loppuu aikanaan, mutta se ei tarkoita, että on pakko vaan jäähdytellä. Näin ollen kihonin, katan ja kumiten pitäisi olla aina jollakin tavalla kuvioissa mukana.

Yritän astua liian isoihin sappaisiin kun näitä kirjoittelen, mutta paremmin ymmärtävät korjatkoon. Perustekniikka ei ole niinkään "tekniikkaa" kuin "perusteita". Perustekniikkaa voi harjoitella ihan perusmuotoisena mutta myös erilailla soveltaen. Varmasti tyylisuunnasta, seurasta, vetäjästä ym. riippuen painotukset ja rajanvedot vaihtelevat. Esim. samaa yhdistelmää voidaan treenata "perustekniikanomaisesti" tai "ottelunomaisesti". Shingo Ohgami esitteli jossakin kirjassaan tekniikoiden "evoluutiota" perusmuotoisesta soveltavaan.

Oot Andy varmasti oikeassa siinä, että kokeneen kilpailuun valmistautuvan karatekan ei ole järkeä vetää tuntitolkulla junzukia perusmuodossaan salia edestakaisin. Ja onhan perustekniikan mielekkyyttä kyseenalaistettu eri perustein lajin sisälläkin. Wadokanin Pauli Nerg pohti aikoinaan, että jos kokeilisi juniorikurssia, jolle ei opetettaisi perinteistä perustekniikkaa lainkaan, vaan alettaisiin heti soveltavasta ja liikkuvasta tekniikasta. Ilpo Jalamo kyseenalaisti temppelikävelyn tärkeyden joskus. Okinawaosasto on osoittanut, että katojen harjoittelu ilman alkuperäisen sisällön tuntemusta on vähintäänkin vaillinaista. Sama pätee perustekniikkaan, mitä järkeä on tehdä jotain, jonka merkitystä ei kukaan ymmärrä?

Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että oikein toteutettu perustekniikan harjoittelu on äärimmäisen kehittävä asia. On mahdollista, että saman asian voisi toteuttaa toisinkin ja huomattavasti lyhyemmässä ajassa. Perinteinen tapa on näet hyvin aikaavievää puuhaa. Se vaatii melkoista kärsivällisyyttä, jota tässä ketjussa alunperin perättiin.

Perusteiden hallitseminen ei itsessään tee kenestäkään kamppailijaa. Eri tavalla, ajallisesti ja määrällisesti vähemmän harjoitellut kaveri voi "rumalla" tekniikallan vetää Paavo Perustekniikkaa pataan ja kunnolla. On selvää, että ammatti- tai sotilaskäyttöön tarkoitetut järjestelmät ovat eri tyyppisiä näihin perinnehojoiluihin verrattuna.

Mutta kuten aiemmin Yrsaa lainasin (joka tosiaan on katapuolen ja nimenomaan kilpakatan edustaja), jos kaverit ovat muuten aika samalla viivalla, parempi perusteiden hallinta saattaa olla se ratkaiseva tekijä. Toki kilpakatekin on - luojan kiitos - kehittynyt vuosikymmenten mittaan. Ja vaikka tapana on lajissa kuin lajissa huokailla, että kyl ne 70- tai 80-luvun kaverit olis pyyhkineet tatamin nykytyypeillä, niin epäilen vahvasti.

Jos homma on kerran kehittynyt ja muuttunut, mutta perustekniikka ei, niin eikö se perustekniikka ole sitten aikansa elänyttä? Näin Andykin taisi kysyä. Kisakaraten osalta voi ainakin osittain olla näin. Mutta kun se kisaaminen on vain pieni osa karatea. Laajemman mittapuun mukaan perusteiden harjoittelu on ihan yhtä tärkeätä kuin aina. Aina näiden yhdistäminen ei ole helppoa. Suomessakin on monta tarinaa asiasta. Eri vyövaatimuksen kisaajille ja taviksille. Kilpailijoiden edun ajaminen meidän riviharrastajien kustannuksella. Finnkarate. Onhan näitä.

Kilpakaratekat ovat pitkään hakeneet oppia muualtakin. Jukka Lindström opetteli aikoinaan lyömään Elis Ask-vainaan opastuksella, ei karaten perustekniikka sellaisenaan riittänyt. Parhaimmillaan tulokset ovat hyviä, kaunista, hallittua, tehokasta ja nopeaa tekniikkaa. Huonoimmillaan ei osata lyödä kake- eikä bokrauslyöntejä...

Mutta niin kauan kun WKF-säännöt pitävät homman jotakuinkin modernina karatena, pitäisi karaten tekniikoilla pärjätä oikein mainiosti. Mä olen sitä mieltä, että ymmärrys "perinteisestä" karatesta on viime aikoina kasvanut valtavasti (laitoin sitaatit kun okinawalaiseen verrattuna euroopan perinnehojoilu onkin modernia). Kun 70-luvulla vedettiin hampaat irvessä kauheesti jäkittäen, nyt osataan tehdä täysin päin vastoin. Tai jos jäkitetään, se nähdään harjoitusmenetelmänä rentouden oppimiseen. Ohgami kirjoitti katakirjassaan, että eri lajeilla ja tyylisuunnilla on omat tapansa harjoitella, mutta päämäärä on sama; mahdollisimman energiatehokas tekniikka. Gojuryussa ähkitään sanchinia, Shotokanissa vahvaa ja voikasta tekemistä, wadossa rentoa alusta lähtien, taichissa ei kimen kaltaista jännitystä lainkaan.

Tätä ei ehkä aikoinaan aina tajuttu ja jäätiin jumiin harjoitusmenetelmään. Nykyään ymmärrys on kasvanut joka puolella. Ite koen, että wadon perustekniikka antoi mulle aikoinaan valtavasti. Kun en ole sitä pahemmin viimeaikoina harjoitellut, huomaan miten vaikeaa se on. Itse en missään tapauksessa "osaa" sitä, pikemminkin aavistan, mitä haetaan ja olen parhaimmillani päässyt rajalle saakka. Mulle se on ollut enemmänkin pois pudottamista kuin jonkin lisäämistä. Keho pystyy tekemään nopean ja terävän junzukin, kun sen vaan antaa tehdä sen. Kun lyönnin sijaan tehdäänkin tilaa takakädelle, tehdäänkin askel ja gyakuzuki. Kun vaivattomaan tekemiseen lisätään nopeus- ja räjähtävyystreeniä, johan lähtee.

Mulla on ollut ilo kokeilla pikkasen Shorinryu Seibukania. Jotkut asiat ovat ihan tuttuja, toiset hyvinkin erilaisia. Huomaa hyvin, miten perustekniikoilla harjoitetaan hommalle ominaisia perusteita. Hyvä esimerkki on keskivartalon käyttö. Mulle Koshi ja Gamaku ovat vähän vieraampia käsitteitä. Monet näistä muodollisista perustekniikoista opettavat mulle uudenlaista voimantuottoa. Mun on vaikea nähdä, miten tätä voisi opettaa nopeammin ja tehokkaammin kuin juuri näillä harjoitteilla. Jos haluan oppia Seibukania on mun laitettava paljon aikaa lajin perustekniikan tai perusteiden harjoitteluun. Sen ajan on kuitenkin oltava laadukasta. Pelkkä ees taas kävely on vaan ees taas kävelyä...

Ehkä se onkin niin, että hyvät karatekat tehdään jo perustekniikan harjoittelussa. Jos ei jostakin syystä vaan hiffaa perustekniikkatreenin ideaa, ei kehity muutenkaan. Jos taas hiffaa, on mahdollisuus rakentaa sille pohjalle. Tai tääkin on vähän väärin. Eihän sitä ensin treenata kolmea vuotta pelkkää junzukia ja sen jälkeen vaikka kolmea vuotta yhdistelmiä. Prosessi on kehämäinen - hermeneuttinen spiraali (en IKINÄ uskonut, että pääsen käyttämämään tota termiä oikeesti...), jossa aina säännöllisesti palataan aiemmalle tasolle uuden ymmärryksen kanssa. Mutta kehittyvä karateka osaa oppia. Osaa löytää ne periaatteet tekemisen takana ja keskittyä niiden kehittämiseen. Näin ollen perusteiden osaaminen paranee ja hioutuu vuosien mittaan. Ulkoisesti se näkyy muodollisen perustekniikan tekemisessä. Usein kuultu juttu karatepiireissä on, että jollekin senseille riittäisi vyökokeessa vain yhden tekniikan teettäminen, vaikka nyt junzukin. Että sen yhden tekniikan ulkoisessa muodossa heijastuisi osaamisen ydin. Vähän tätä linjaa kai noudattaa JKF Wadokain dan-kokeiden tekniikkalista. Ei ole montaa, mutta haetaankin laatua.

En nyt tunnu saavan oikein otetta tai järkeä tähän postaukseeni. Yritän nyt kuitenkin vähän summata:

Tässä puhutaan nyt pitkälti modernista japsikaratesta, ei Okinawalaisesta, kiukkarista ym.
Kilpaileminen on vain osa karatea.
Perustekniikat ovat perusteita, joita aluksi harjoitellaan paljon, myöhemmin vähemmän.
Koska kurssilla ei jaeta porukkaa kilpailijoihin ja traditionalisteihin, oppivat myöhemmin kilpailemisen aloittavat ihan samat asiat kuin muutkin.
Perustekniikassa painopiste on perusteella, ei tekniikalla. Se opettaa voimantuottoa, kehonhallintaa, taloudellisuutta, liikkeiden autonomiaa ja yhdistämistä jne.
Perusteiden harjoittaminen tällä tavoin on hidasta. Se vaatii jumalattomasti pinnaa ja pitkäjänteisyyttä.
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Lyhytjänteisyys

#52

Viesti Lasse Candé »

Andy kirjoitti: Noin muuten olen sitä mieltä että torjuntojen harjoittelu perustekniikkana ilmaan on alkeisharjoittelua lukuunottamatta lähes turhaa tai ainakaan sitä ei kannattaisi tehdä kovin paljon. Näin siksi että torjunnassa oleellisempaa kuin puhdas liikerata on ajoitus eikä sitä oikein voi treenata ilman treeniparia.
Ajoittaminen on melko vaikeaa jos ei ole mitä ajoittaa.
Olen vahvasti eri mieltä tuosta mitä Andy sanoo. Niin nyt siis vissiin ei puhuta kilpakaratesta...

Hyvin monet ihmiset torjuvat typerällä tavalla koska ei ole taustalla riittävää määrää oikein tehtyjä torjuntoja. Pariharjoitteena hyvää toistomäärää on vaikea saavuttaa koska alkaa sattumaan liikaa. Usein on parempi tehdä pari kertaa kunnolla kuin alkaa lyömään liian kiltisti jotta kädet kestää tehdä enemmän.
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 24
Viestit: 18918
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

Lyhytjänteisyys

#53

Viesti Andy »

Lasse Cande: Kuten sanoin, "alkeisharjoittelua lukuunottamatta". Eli tietysti se torjunnan liikerata, painon siirto jne. pitää opetella rauhassa. Tässäkin kuitenkin mieluummin suosin sitä että pääosa harjoittelusta tehdään kevyesti kohti tuleviin tekniikoihin eikä ilmaan, koska siinä kehittyy sekä tekniikan suoritus että ajoitus. Itseasiassa minun treeneissäni suurin osa torjuntaharjoittelusta tulee kun treenaaja toimii maalimiehenä/ukena sille, joka treenaa treenin varsinaista aihetta. Torjujan huomioiminen opettajalta treenipareja kiertäessä on muuten tosi tärkeää.

Riviharrastaja: Tutun kuuloista juttua ja aikoinaan paljon itsekin pohdittu noita. Mitä tähän kilpakarateaiheeseen tulee niin olen ehdottomasti sitä mieltä että jos treenaamisessa on jotain muita päämääriä kuin se kilpailumenestys ja tämän annetaan vaikuttaa treenin sisältöön tai edes treeniasenteeseen, niin se vaikuttaa väistämättä suoritustasoon negatiivisesti. Jos haluat maksimaalisen suoritustason WKF-ottelussa, kaiken treenaamisen pitää olla suunniteltu WKF-ottelun ehdoilla ja tukea sitä ja vain sitä - ei muuta.

Minun on vaikea ymmärtää miksi ihmiset jotka kokevat karaten jonkinlaisena "nykyajan samurain polkuna" ylipäätään pitävät WKF-ottelua mukana kuvioissa. Mielestäni se urheilumuotona soveltuu tähän mahdollisimman huonosti kun vastustajan vahingoittaminen on nimenomaisesti kielletty. Vaikkapa joku kyokushinkain tyylinen ottelumuoto tai sitten potkunyrkkeily tai vapaaottelu sopisi tähän paljon paremmin. Ei tarvitse huolehtia siitä onko lyönti sellainen, että "se olisi tehonnut kun olisin lyönyt perille" vai eikö ole. Kun kippaa äijät katolleen, niin ei jää epäselvyyttä asiasta.

G12: Minun on hämmästeltävä suhtautumistasi. Koetko hyödyttömäksi keskustelun karaten optimaalisista harjoitustavoista ja harjoittelun päämääristä? Eikö tämä ole aivan lajin ydinasioita?
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Veepee
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 1298
Lauteille: Tammikuu 2014
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Taido, Tenshin shōden Katori shintō-ryū
Sivulajit: Tachimura-ha Shuri-Te, 白眉, Shaolin
Takalajit: Judo, moderni taijiquan

Lyhytjänteisyys

#54

Viesti Veepee »

Andy kirjoitti: Lasse Cande: Kuten sanoin, "alkeisharjoittelua lukuunottamatta". Eli tietysti se torjunnan liikerata, painon siirto jne. pitää opetella rauhassa. Tässäkin kuitenkin mieluummin suosin sitä että pääosa harjoittelusta tehdään kevyesti kohti tuleviin tekniikoihin eikä ilmaan, koska siinä kehittyy sekä tekniikan suoritus että ajoitus. Itseasiassa minun treeneissäni suurin osa torjuntaharjoittelusta tulee kun treenaaja toimii maalimiehenä/ukena sille, joka treenaa treenin varsinaista aihetta. Torjujan huomioiminen opettajalta treenipareja kiertäessä on muuten tosi tärkeää.
Kerrankin olen Andyn kanssa samaa mieltä jostain asiasta. :) Olen itse samalla linjalla sen suhteen, että jos ihan tosissaan haluaa pystyä soveltamaan oppimaansa tekniikkaa vapaassa harjoittelussa, siinä ei merkkaa se, paljonko toistoja on tehty yksin ilmaan vaan paljonko sitä tilannetta on treenattu parin kanssa. Tämän olen saanut huomata omassakin tekemisessä. Uskon myös, että hyvät nyrkkeilijät osaavat väistää lyöntejä sen ansiosta, että he ovat tehneet väistöharjoittelua ärsykkeeseen - paljon. Ei siksi, että he ovat tehneet sitä väistöä mentaaliharjoitteena. Ajoitusta ei opi yksin, ei millään. (Joitakin juttuja kyllä voi oppia ajattelemalla. Esim. taaksepäinvoltin kerän ajoituksen.)
Riviharrastaja: Tutun kuuloista juttua ja aikoinaan paljon itsekin pohdittu noita. Mitä tähän kilpakarateaiheeseen tulee niin olen ehdottomasti sitä mieltä että jos treenaamisessa on jotain muita päämääriä kuin se kilpailumenestys ja tämän annetaan vaikuttaa treenin sisältöön tai edes treeniasenteeseen, niin se vaikuttaa väistämättä suoritustasoon negatiivisesti. Jos haluat maksimaalisen suoritustason WKF-ottelussa, kaiken treenaamisen pitää olla suunniteltu WKF-ottelun ehdoilla ja tukea sitä ja vain sitä - ei muuta.
Toisen esimerkin voin antaa omasta kokemuksestani. Taido-ottelun ehdoilla harjoittelu lienee taidoharjoittelun valtavirtaa ja on kyllä vääristänyt lajin filosofiaa, tekniikkaharjoittelua ja periaatteita aika tehokkaasti.
Minun on vaikea ymmärtää miksi ihmiset jotka kokevat karaten jonkinlaisena "nykyajan samurain polkuna" ylipäätään pitävät WKF-ottelua mukana kuvioissa. Mielestäni se urheilumuotona soveltuu tähän mahdollisimman huonosti kun vastustajan vahingoittaminen on nimenomaisesti kielletty. Vaikkapa joku kyokushinkain tyylinen ottelumuoto tai sitten potkunyrkkeily tai vapaaottelu sopisi tähän paljon paremmin. Ei tarvitse huolehtia siitä onko lyönti sellainen, että "se olisi tehonnut kun olisin lyönyt perille" vai eikö ole. Kun kippaa äijät katolleen, niin ei jää epäselvyyttä asiasta.
Eikös kilpakumitessa voi saada pisteen, vaikka ei osuisikaan vastustajaan?
Ville-Pekka Turpeinen

"If your unsoku is good, you can never be touched." -Kozo Kitamura, taido 8. dan hanshi, Suomen taidoliiton kesäleiri 2012

"Kun olet kiillottanut tekniikkasi ja saavuttanut liikkeiden vapauden, saat luonnostaan ihmeelliset voimat." -Musashi Miyamoto, Go Rin no Sho, Tulen rulla
Veepee
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 1298
Lauteille: Tammikuu 2014
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Taido, Tenshin shōden Katori shintō-ryū
Sivulajit: Tachimura-ha Shuri-Te, 白眉, Shaolin
Takalajit: Judo, moderni taijiquan

Lyhytjänteisyys

#55

Viesti Veepee »

Sivuhuomautuksena vielä, kun muokkausaika meni umpeen: Otin nyrkkeilijät esimerkkinä ihan vain esimerkin vuoksi. Mielestäni heidän tekniikkaharjoittelunsa on juuri sellaista, joka kehittää tärkeää "kamppailusilmää" (joka on mielestäni soveltamiskyvyn yksi edellytys) hyvin tehokkaasti.
Ville-Pekka Turpeinen

"If your unsoku is good, you can never be touched." -Kozo Kitamura, taido 8. dan hanshi, Suomen taidoliiton kesäleiri 2012

"Kun olet kiillottanut tekniikkasi ja saavuttanut liikkeiden vapauden, saat luonnostaan ihmeelliset voimat." -Musashi Miyamoto, Go Rin no Sho, Tulen rulla
G12
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 150
Lauteille: Syyskuu 2007

Lyhytjänteisyys

#56

Viesti G12 »

Andy kirjoitti: G12: Minun on hämmästeltävä suhtautumistasi. Koetko hyödyttömäksi keskustelun karaten optimaalisista harjoitustavoista ja harjoittelun päämääristä? Eikö tämä ole aivan lajin ydinasioita
Pitkälti kyllä, eli kyllä, koen "keskustelun" hyödyttömäksi koska keskustelijat eivät kohtaa toisiaan. - Ei synny kommunikaatiota vaan ristiinpuhumista. Syitä tähän on monta, osa tahallisia ja suurin osa tahattomia. Aitoon kommunikaatioon tarvitaan kyky, motivaatio ja mahdollisuus ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Tällaisella yleisalustalla jossa taustoiltaan ja kokemuksiltaan kovinkin erilaisista motiiveista "keskusteluun" ponnistavat "kohtaavat" yksiulotteisesti ruudulla, on aika realistista odottaa lopultakin aika vähän lopputuloksen osalta. Koska näin, tulen käyttämään aikani muuhun toimintaan.
-----------
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Lyhytjänteisyys

#57

Viesti Lasse Candé »

Isohanskatorjuilu ja sen harjoittelu on kyllä melko paljon eri asia kuin vaikkapa itsepuolustualähtöisen torjumisen harjoittelu. Ehkä jopa siinä määrin että minun ja Andyn mielipiteiden eroavaisuus selittyy sillä.

En toki tiedä mitä Andy tarkoittaa alkeisharjoittelulla tms. Jos tekniikan perusharjoittelua mitä pitää jatkaa aina ja tehdä isoja määriä, niin olen samaa mieltä. Torjuntoja ilmaan kannattaa tehdä paljon ja jatkaa aina. Jos sillä taas tarkoitettiin harjoittelua mitä pitää tehdä harrastuksen alkumetreillä kunnes osataan pariharjoitella mutta lopettaa siihen, olen selvästikin eri mieltä.
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 24
Viestit: 18918
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

Lyhytjänteisyys

#58

Viesti Andy »

G12 kirjoitti:
Andy kirjoitti: G12: Minun on hämmästeltävä suhtautumistasi. Koetko hyödyttömäksi keskustelun karaten optimaalisista harjoitustavoista ja harjoittelun päämääristä? Eikö tämä ole aivan lajin ydinasioita
Pitkälti kyllä, eli kyllä, koen "keskustelun" hyödyttömäksi koska keskustelijat eivät kohtaa toisiaan. - Ei synny kommunikaatiota vaan ristiinpuhumista. Syitä tähän on monta, osa tahallisia ja suurin osa tahattomia.
Nähdäkseni olen vastannut argumentteihisi ainakin pääosin. Joitain on voinut jäädä välistä kun keskustelijoita on aika monta. Mikäli näin on käynyt niin pyytäisin sinua täsmentämään mikä on jäänyt käsittelemättä, niin palaan mielelläni asiaan.
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 24
Viestit: 18918
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

Lyhytjänteisyys

#59

Viesti Andy »

Lasse Candé kirjoitti: Isohanskatorjuilu ja sen harjoittelu on kyllä melko paljon eri asia kuin vaikkapa itsepuolustualähtöisen torjumisen harjoittelu. Ehkä jopa siinä määrin että minun ja Andyn mielipiteiden eroavaisuus selittyy sillä.
Ja ero on siis missä? Ihan samalla tavallahan lyönnit torjutaan nyrkkelyhanskoilla tai ilman.
En toki tiedä mitä Andy tarkoittaa alkeisharjoittelulla tms. Jos tekniikan perusharjoittelua mitä pitää jatkaa aina ja tehdä isoja määriä, niin olen samaa mieltä. Torjuntoja ilmaan kannattaa tehdä paljon ja jatkaa aina. Jos sillä taas tarkoitettiin harjoittelua mitä pitää tehdä harrastuksen alkumetreillä kunnes osataan pariharjoitella mutta lopettaa siihen, olen selvästikin eri mieltä.
Mielestäni ei kannata, koska samassa ajassa taidot kehittyvät nopeammin jos torjuntoja harjoittelee pääosin parin kanssa.

Ylipotkija: Harjoittelu yksin vs parin kanssa on jaettu omaksi ketjukseen: http://www.potku.net/forum/viewtopic.php?f=29&t=20619" onclick="window.open(this.href);return false;
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Oar
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 555
Lauteille: Huhtikuu 2011

Lyhytjänteisyys

#60

Viesti Oar »

Andy kirjoitti:
Lasse Candé kirjoitti: Isohanskatorjuilu ja sen harjoittelu on kyllä melko paljon eri asia kuin vaikkapa itsepuolustualähtöisen torjumisen harjoittelu. Ehkä jopa siinä määrin että minun ja Andyn mielipiteiden eroavaisuus selittyy sillä.
Ja ero on siis missä? Ihan samalla tavallahan lyönnit torjutaan nyrkkelyhanskoilla tai ilman.
Lyöntien torjunta on kyllä aivan erinäköistä vapariotteluissa ja nyrkkeilyotteluissa.
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 33 kurkkijaa