Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Ystävät
Valvoja: Valvoja
- JariMarjamaa
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 1516
- Lauteille: Helmikuu 2014
- Paikkakunta: Tupos
- Etulaji: Kuntosali, Personal Training
- Takalajit: Potkunyrkkeily, Hokutoryu jujutsu, Vapaaottelu, Shotokan Karate, JKD/KungFu/Escrima, Krav Maga, Shoot fighting, Aikido, Judo
- Yhteystiedot:
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 22
- Viestit: 93972
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Ystävät
Ystävä on minun kirjoissani eri asia kuin kaveri, mutta nyt tiedän kaveruussuhteen hinnan: se on 50 euroa.
Muutossa oli mukana yksi kaverini, joka on ammatiltaan sähkäri. Ajattelin että hän kokisi helpotusta, jos hän saisi tehdä itselleen tuttua työtä kantamisen sijaan. Itse työ oli tietenkin helppoa, ja tuosta muuttoporukasta siihen olisi pystynyt heittämällä kaksi muutakin. Joka tapauksessa kävi niin, että tämä kaverini hinnoitteli työlleen ja matkakuluilleen (omalla autollaan noin 10 kilometriä) hinnan jälkikäteen.
No, ehkä asperger selittää osan tuosta, mutta se on silti se ja se sama. Sen verran maksoi kaveruussuhde. Moro!
Muutossa oli mukana yksi kaverini, joka on ammatiltaan sähkäri. Ajattelin että hän kokisi helpotusta, jos hän saisi tehdä itselleen tuttua työtä kantamisen sijaan. Itse työ oli tietenkin helppoa, ja tuosta muuttoporukasta siihen olisi pystynyt heittämällä kaksi muutakin. Joka tapauksessa kävi niin, että tämä kaverini hinnoitteli työlleen ja matkakuluilleen (omalla autollaan noin 10 kilometriä) hinnan jälkikäteen.
No, ehkä asperger selittää osan tuosta, mutta se on silti se ja se sama. Sen verran maksoi kaveruussuhde. Moro!
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 22
- Viestit: 93972
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Ystävät
Se on sitten Pori Jazz ja hellettä. Muutaman tunnin kuluttua tapaan kaksi ystävääni, jotka olen tuntenut teinistä asti. Toki pidämme WhatsAppin kautta yhteyttä, mutta tämä Internjets nyt on mitä on. Yhden näin hetkisen verran viime kesänä, kun kävin Porissa vanhemmillani ja hän piipahti kylässä. Toisen näin Metallican keikalla Helsingissä kesällä 2012, jolloin hän höveliäänä tarjosi minulle lipun sille keikalle. Taloudellinen tilanteeni oli silloin erittäin katala. Sen tiimoilta tulikin muuten testattua aika montaakin kaveruutta - näin ketjun otsikon mukaisesti mainitakseni, mutta eipä siitä sen enempää. Tiedätte keitä olette. Minä sitten toimin kuskina Tampereelta ja takaisin, kun mukana olivat myös Nuorikon silloin 15-vuotias poika sekä [mention]sumbeam[/mention]. Se oli mukava reissu se.
Tämä ilta on ensimmäinen kerta miesmuistiin, kun me kolme vietämme aikaa yhdessä. Kuten Jutila sen sanoi, laitetaan Tampere sekaisin (Jutila oli tuolloin Helsingissä ja minä olen nyt Porissa). Kesä ja kaverit
Tämä ilta on ensimmäinen kerta miesmuistiin, kun me kolme vietämme aikaa yhdessä. Kuten Jutila sen sanoi, laitetaan Tampere sekaisin (Jutila oli tuolloin Helsingissä ja minä olen nyt Porissa). Kesä ja kaverit
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 6
- Viestit: 20861
- Lauteille: Joulukuu 2007
Ystävät
Mika on oikealla asialla.
Elämänlaatu ei oikeasti liity yhtä kiinteästi mihinkään muuhun kuin kavereiden kanssa vietettyyn aikaan. Se on vähän salakavalakin asia, koska sitä ei hokaa sen paremmin silloin kun homma toimii tai on toimimatta.
Itse huomasin taas että paristot latautuivat oikein kunnolla kun sain olla hyvien kavereiden seurassa. Hyväksi kaveriksi lasken sellaisen, kenen kanssa ajanvietto ei ole tsemppaamista vaan rentoa. Mutta kuten kädenvääntökeskustelusta on opittu, en pidä tästä määritelmästä väkisin kiinni.
Aika hanurista tuo MikaM:n pintapuolisesti kertoma juttu. Lopputulema on silti tietenkin väärä, mutta fiilis välittyy ja on ymmärrettävä. Jos asia on vielä ajankohtainen niin tsemppiä. Noin yleisesti, parempaa kaveria ensi kerralla. Ei siinä, sopivilla varakkuuskorteilla olisin varmaan itsekin onnistunut ainakin yhden hyvän kaverin kanssa joutumaan isoista rahoista eroon jonkin sekoilun kautta, mutta onneksi olen ollut riittävän köyhä ja onneksi en sotke isoja rahoja melkein periaatteestakaan kaveruuksiin. Katselin kun yksi eksä meinasi ostaa taloa kaveriltaan. Jo se on melkeinpä helvetillinen virhe, koska bisnes tulee aina hoitaa bisneksen ehdoilla ja kaveruus kaveruuden. Pitää olla molemmilla oikeat kompetenssit, jotta tuollainen on hyvä idea. Kannattaa myydä muualle ja ostaa muualta.
Elämänlaatu ei oikeasti liity yhtä kiinteästi mihinkään muuhun kuin kavereiden kanssa vietettyyn aikaan. Se on vähän salakavalakin asia, koska sitä ei hokaa sen paremmin silloin kun homma toimii tai on toimimatta.
Itse huomasin taas että paristot latautuivat oikein kunnolla kun sain olla hyvien kavereiden seurassa. Hyväksi kaveriksi lasken sellaisen, kenen kanssa ajanvietto ei ole tsemppaamista vaan rentoa. Mutta kuten kädenvääntökeskustelusta on opittu, en pidä tästä määritelmästä väkisin kiinni.
Aika hanurista tuo MikaM:n pintapuolisesti kertoma juttu. Lopputulema on silti tietenkin väärä, mutta fiilis välittyy ja on ymmärrettävä. Jos asia on vielä ajankohtainen niin tsemppiä. Noin yleisesti, parempaa kaveria ensi kerralla. Ei siinä, sopivilla varakkuuskorteilla olisin varmaan itsekin onnistunut ainakin yhden hyvän kaverin kanssa joutumaan isoista rahoista eroon jonkin sekoilun kautta, mutta onneksi olen ollut riittävän köyhä ja onneksi en sotke isoja rahoja melkein periaatteestakaan kaveruuksiin. Katselin kun yksi eksä meinasi ostaa taloa kaveriltaan. Jo se on melkeinpä helvetillinen virhe, koska bisnes tulee aina hoitaa bisneksen ehdoilla ja kaveruus kaveruuden. Pitää olla molemmilla oikeat kompetenssit, jotta tuollainen on hyvä idea. Kannattaa myydä muualle ja ostaa muualta.
Ystävät
Selkee ekstrovertti. Ite pitää välillä vetäytyä syrjään lataamaan akkuja vartiksi, jos on liikaa väkeä paikalla. Kunnon sosiaalisten orgioiden jälkeen on sitten ihan loppu.Lasse Candé kirjoitti: ↑heinä 19, 2019, 17.56 Itse huomasin taas että paristot latautuivat oikein kunnolla kun sain olla hyvien kavereiden seurassa. Hyväksi kaveriksi lasken sellaisen, kenen kanssa ajanvietto ei ole tsemppaamista vaan rentoa.
Yksi ystävä sanoi vuosia sitten kivasti, että mun kanssa voi katella laiturin nokassa auringon nousua ja juoda bisseä, ilman että puoleen tuntiin sanotaan sanaakaan, eikä ole yhtään vaivaantunut olo. Se oli se kerta kun todettiin että nyt pitää laskea venho vesille ja lähdetään jostain hakemaan lisää olutta ja tupakkaa. Kaksi vihamielistä femalea keskeytti hankkeen ja komensi mökkiin nukkumaan. Kolisteltiin varmaan airojen kanssa liikaa. Harmi, olisi ollut hieno seikkailu.
Nytkin olen töröttänyt terassilla nelisen tuntia ryystäen olutta (vaimo heräsi jossain vaiheessa ja toi täydennystä) ja maltillisesti viskiä, miettien asioita ja välillä bassokitaraa tapaillen. Parasta. Ystävät on silti tärkeitä.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 2513
- Lauteille: Heinäkuu 2016
- Etulaji: keppijumppa
- Takalajit: bjj, vapaapaini, lukkopaini
Ystävät
Sama juttu kuin Atticoralla. Akut tyhjenee kun on liian sosiaalista En voisi esim. työpäivän jälkeen kuvitellakaan että menisin johonkin vaikkapa kuppilaan juttelemaan ihmisen/ihmisten kanssa. Töissä joutuu puhumaan liiaksikin.
Hyvät ystävät on tarpeen. Niitä on vähän mutta onneksi on. Näenkin niitä harvoin ja ne tietää ettei mun juttu ole seurustella tiheesti.
Hyvät ystävät on tarpeen. Niitä on vähän mutta onneksi on. Näenkin niitä harvoin ja ne tietää ettei mun juttu ole seurustella tiheesti.
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 6
- Viestit: 20861
- Lauteille: Joulukuu 2007
Ystävät
En lähtisi tuohon ekstro-/introvertti -juttuun varuksetta. Varsinkin Atticora mainitsee samassa viestissä kuinka kivaa hänellä itsellään on ollut kaverin kanssa.
Minussa on molemmat puolet: haluan olla rauhassa ja ladata paristoja sekä haluan viettää aikaa hyvien kavereiden kanssa. Seura saattaa myös väsyttää välillä. Uskoakseni jaksan silti omaa open työtäni (missä kanssakäydään aika ööö paljon) aika hyvin. Mutta väsyn toisaalta kyllä kanssakäymisten suuresta määrästä myös.
Minuun on osuneet monet kuvaukset sekä ekstroista että introista ja toisaalta ei oikein kummastakaan kaikenlaiset. En ihan usko kyseisen asettelun järjellisyyteen ollenkaan. Aiheesta on myös oma ketjunsa, mutta kaipa tämä tässä laajuudessa kuuluu tänne vielä.
Minussa on molemmat puolet: haluan olla rauhassa ja ladata paristoja sekä haluan viettää aikaa hyvien kavereiden kanssa. Seura saattaa myös väsyttää välillä. Uskoakseni jaksan silti omaa open työtäni (missä kanssakäydään aika ööö paljon) aika hyvin. Mutta väsyn toisaalta kyllä kanssakäymisten suuresta määrästä myös.
Minuun on osuneet monet kuvaukset sekä ekstroista että introista ja toisaalta ei oikein kummastakaan kaikenlaiset. En ihan usko kyseisen asettelun järjellisyyteen ollenkaan. Aiheesta on myös oma ketjunsa, mutta kaipa tämä tässä laajuudessa kuuluu tänne vielä.
Ystävät
Hyvässä seurassa ystävien kanssa oleminen kuitenkin vaatii sosiaalista kanssakäymistä sen verran, että minulla ne ns. akut kuitenkin loppuu. Pienen omissa oloissa oleilun jälkeen jaksaa taas. Klassinen esimerkki introvertistä painotuksesta. Tuo sinun taas päinvastoin, kuten minä lukemani ymmärsin. Saatoin tulkita väärin. Kukaan ei toki liene 100% vain yhtä noista, niin en tarkoittanut lokeroida.
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 6
- Viestit: 20861
- Lauteille: Joulukuu 2007
Ystävät
Joo, kertomastasi päätellen olen enemmän ekstrovertti kuin sinä, mutta minäkin tarvitsen omaa aikaa paristojen latautumiseen. Ja sitten toisaalta toiset paristot latautuvat siitä että on kavereiden kanssa. Koen vähän eri paristoiksi nämä.
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 16110
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Ystävät
Tästä on aiemminkin ollut Potkussa puhetta, siis kuinka iäntullen se ihmiskontaktien vaatima energiavero on vuosi vuodelta raskaampi.
Siis kyllä se asiapälätys ja sosiaalinenkin hieronta sujuu mutta kunsitä pääsee kotiin puuhailemaan omiaan aivan keskenään...
Se on sellasta laturi-aikaa.
Parempi hiihdellä yksinään.
Siis kyllä se asiapälätys ja sosiaalinenkin hieronta sujuu mutta kunsitä pääsee kotiin puuhailemaan omiaan aivan keskenään...
Se on sellasta laturi-aikaa.
Parempi hiihdellä yksinään.
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 6
- Viestit: 20861
- Lauteille: Joulukuu 2007
Ystävät
Vähän vastaavat havainnot. Liittyy tietenkin elämän luonteeseen eri ikäkausina. Kaiken on tarkoitus rauhoittua ja on joka mielessä järkevää, että sosiaaliset kuviot kasvavat siinä iässä kun kukaan ei vielä oikeasti meinaa mitään perhehommeleita ja alkaa kutistua sitä mukaa kun elämä urautuu ja alkaa sitä perhettä monilla olemaan. Ja kun ei jaksa hyppiä. Tätä me vain tässä todistellaan eikä asiassa ehkä ole mitään sen kummempaa.
Myöhemmässä vaiheessa lähes kaikki jauhavat entistä enemmän niistä läheisimmistä ihmissuhteista ja tästä jauhan tässä itsekin, kuten käsittääkseni myös Mika teki. Analysoin näitä asioita aika varovasti, etten ala sanelemaan passkapuheita muka-totuuksiksi itselleni ja superegolleni, kun en oikeasti edes tiedä. Mutta hyvien kavereiden seuran tärkeys jo melko erakoituneena (vaikkakin ihmisten seassa jatkuvasti sosiaalisestikin pyörivänä) alkaa olemaan melko faktatason homma.
Tietty tässä latautumishässäkässähän on sellainen lähtökohtainen ongelma, että kun ihmisen fyysinen jaksaminen paranee sekä liikunnasta että levosta, saatamme tässä ikäänkuin asetella analogisia konsepteja virheellisesti vastakkain pohtien että "latautuvatko paristot seurasta vai yksinäisyydestä". Eli että ehkä pitää sekä vuoro- että soolovaikuttaa ja toinen näistä on lepoa ja toinen kehittää tai on treeniä tms. Näin tämä itselleni toimii.
Myöhemmässä vaiheessa lähes kaikki jauhavat entistä enemmän niistä läheisimmistä ihmissuhteista ja tästä jauhan tässä itsekin, kuten käsittääkseni myös Mika teki. Analysoin näitä asioita aika varovasti, etten ala sanelemaan passkapuheita muka-totuuksiksi itselleni ja superegolleni, kun en oikeasti edes tiedä. Mutta hyvien kavereiden seuran tärkeys jo melko erakoituneena (vaikkakin ihmisten seassa jatkuvasti sosiaalisestikin pyörivänä) alkaa olemaan melko faktatason homma.
Tietty tässä latautumishässäkässähän on sellainen lähtökohtainen ongelma, että kun ihmisen fyysinen jaksaminen paranee sekä liikunnasta että levosta, saatamme tässä ikäänkuin asetella analogisia konsepteja virheellisesti vastakkain pohtien että "latautuvatko paristot seurasta vai yksinäisyydestä". Eli että ehkä pitää sekä vuoro- että soolovaikuttaa ja toinen näistä on lepoa ja toinen kehittää tai on treeniä tms. Näin tämä itselleni toimii.
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 16110
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Ystävät
Tuopa onkin hyvä huomio, eli se kiikkulautailu sosiaalisen värkkäämisen ja yksinolon kanssa ois se ikiliikkuja joka parhaiten paristoja lataa.
Koska juurihan se niinkin on, terve tasapaino kontaktien ja yksinvärkkäilyn välillä on paras ikiliikkuja.
Tosin näin perheettömänä saattaapi näkökulmani olla defensiivinen ja jopa denialisminmakuinen.
Koska juurihan se niinkin on, terve tasapaino kontaktien ja yksinvärkkäilyn välillä on paras ikiliikkuja.
Tosin näin perheettömänä saattaapi näkökulmani olla defensiivinen ja jopa denialisminmakuinen.
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 6
- Viestit: 20861
- Lauteille: Joulukuu 2007
Ystävät
Yksi asia kyllä, mistä olen pitänyt jo yli vuosikymmenen, on laadukas keskustelu täällä, missä pointit ovat syviä ja ihmiset osuvat oikeaa elämää suuremmalla todennäköisyydellä samaan sektoriin.
Erittäin suurella lämmöllä muistelen aikaa kun mulla ei vielä ollut älypuhelinta ja tulin fyysisestä duunista kotiin yön alkaessa ja aloin perkaamaan potkua. Silloin oli vielä niin paljon ketjujakin elossa.
Tärkeä pointti tähän oli myös, että keräilytyö on yksinäistä ja fyysistä, kun taas opeduuni on aivojen käyttöä ja sosiaalista. Potku oli ensinmainitussa hyvää vastapainoa ja toisessa taas täsmälleen samaa settiä. Taisi olla toka tai kolmas opevuoteni, kun en oikein osannut keskustella täällä ja asiat meni liian usein solmuun. Siis viitisen vuotta sitten. Toisaalta se oli murrosaikaa, kun facebook yleistyi oikein kunnolla ja keskustelukulttuurilta haluttiin erilaisia asioita ja jengi alkoikin hyppimään täältä pois.
Aiheeseen liittyy silleen, että silloin oli oikein nautinto päästä sosiaalisen toiminnan ääreen, kun on yksin keräillyt. Nyt opena taas haluan hyvään haliin, sinkkuversio itsestäni jonkun hyvän pätkän ruudusta, kelpaa myös hyvä mättö, kalja ei haittaa koskaan jne. Jos lähdetään ulos, niin mieluummin sitten kaverin kanssa sinne missä kalja on hyvää ja kuulee keskustella.
Piti äsken lähteä naapurikapakkiin, mutta en jaksanut. Mukavampaa juoda roseviiniä ja kaljaa ja kirjoitella tätä viestiä. Olen ehkä vähän lapsellinen, mutta kun huomaan että ketjuun johon olen kirjoittanut, on tullut uusi viesti, hypin sisäisesti onnesta.
Kari, sun viesteissä on aina ollut todella kunniotettava piirre siinä, että taklaat kaikki tai joitain asioita joita ketjussa on käsitelty ja viittaat keskustelijoihin. Jo vuosia olen kokenut kirjoittelun kanssasi tästä ja monesta muusta syystä varsin hedelmällisenä.
Ketjuunkin tämä juonne potkun merkityksestä sopii silleen, että moni on kritisoinut minua siitä että koneet ovat ihmisiä tärkeämpiä minulle. Jotenkin he missaavat, että juttelen someni välityksellä niin viisaiden ja mieluisten ihmisten kanssa, että koen itse asiassa olevani aika onnekas. Jo täältä voin listata kymmeniä ihmisiä jotka on kunnia tuntea ja joiden näkemykset ovat kultaa. Ja tämä pitää sisällään kourallisen kanssani jatkuvasti eri linjoilla olevia. Nekin saattanan perverssit osaa livenä jutella kuin ihmiset.
Jos ja kun tämä somettelu on pois kavereista, tyttöystävistä ja sen semmoisista, pitää mielestäni avata silmiä sille tosiasialle että myös täällä on kaveruuksia, joita suomalaiseen tapaamme emme ole oikein uskaltaneet kutsua kaveruuksiksi. Kuitenkin jos lukee ja jauhaa kovinkin monta tuhatta tuntia täällä ihmisten kanssa, minkään muun väittäminen olisi karmeita uutisia.
Erittäin suurella lämmöllä muistelen aikaa kun mulla ei vielä ollut älypuhelinta ja tulin fyysisestä duunista kotiin yön alkaessa ja aloin perkaamaan potkua. Silloin oli vielä niin paljon ketjujakin elossa.
Tärkeä pointti tähän oli myös, että keräilytyö on yksinäistä ja fyysistä, kun taas opeduuni on aivojen käyttöä ja sosiaalista. Potku oli ensinmainitussa hyvää vastapainoa ja toisessa taas täsmälleen samaa settiä. Taisi olla toka tai kolmas opevuoteni, kun en oikein osannut keskustella täällä ja asiat meni liian usein solmuun. Siis viitisen vuotta sitten. Toisaalta se oli murrosaikaa, kun facebook yleistyi oikein kunnolla ja keskustelukulttuurilta haluttiin erilaisia asioita ja jengi alkoikin hyppimään täältä pois.
Aiheeseen liittyy silleen, että silloin oli oikein nautinto päästä sosiaalisen toiminnan ääreen, kun on yksin keräillyt. Nyt opena taas haluan hyvään haliin, sinkkuversio itsestäni jonkun hyvän pätkän ruudusta, kelpaa myös hyvä mättö, kalja ei haittaa koskaan jne. Jos lähdetään ulos, niin mieluummin sitten kaverin kanssa sinne missä kalja on hyvää ja kuulee keskustella.
Piti äsken lähteä naapurikapakkiin, mutta en jaksanut. Mukavampaa juoda roseviiniä ja kaljaa ja kirjoitella tätä viestiä. Olen ehkä vähän lapsellinen, mutta kun huomaan että ketjuun johon olen kirjoittanut, on tullut uusi viesti, hypin sisäisesti onnesta.
Kari, sun viesteissä on aina ollut todella kunniotettava piirre siinä, että taklaat kaikki tai joitain asioita joita ketjussa on käsitelty ja viittaat keskustelijoihin. Jo vuosia olen kokenut kirjoittelun kanssasi tästä ja monesta muusta syystä varsin hedelmällisenä.
Ketjuunkin tämä juonne potkun merkityksestä sopii silleen, että moni on kritisoinut minua siitä että koneet ovat ihmisiä tärkeämpiä minulle. Jotenkin he missaavat, että juttelen someni välityksellä niin viisaiden ja mieluisten ihmisten kanssa, että koen itse asiassa olevani aika onnekas. Jo täältä voin listata kymmeniä ihmisiä jotka on kunnia tuntea ja joiden näkemykset ovat kultaa. Ja tämä pitää sisällään kourallisen kanssani jatkuvasti eri linjoilla olevia. Nekin saattanan perverssit osaa livenä jutella kuin ihmiset.
Jos ja kun tämä somettelu on pois kavereista, tyttöystävistä ja sen semmoisista, pitää mielestäni avata silmiä sille tosiasialle että myös täällä on kaveruuksia, joita suomalaiseen tapaamme emme ole oikein uskaltaneet kutsua kaveruuksiksi. Kuitenkin jos lukee ja jauhaa kovinkin monta tuhatta tuntia täällä ihmisten kanssa, minkään muun väittäminen olisi karmeita uutisia.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 1622
- Lauteille: Heinäkuu 2009
- Paikkakunta: Klaukkala.
Ystävät
Olen jo pari vuotta pohtinut, että pitäisi soittaa kavereille(hyville) en ole saanut aikaiseksi, sosiaalisen median kautta pidetään hiukan yhteyttä. Melkein on helpompi pitää yhteyttä sellaisiin ns kakkosluokan kavereihin kuin oikeisiinb ystäviin.
Nykyään en oikein jaksa soitella kenellekkään ja suurin osa kavereista asuu toisella paikkakunnalla, ja on lasten omistajia, niin aikakin on kortilla.
Nykyään haluaa töiden jälkeen päästä kotiin ja olla rauhassa.
Nykyään en oikein jaksa soitella kenellekkään ja suurin osa kavereista asuu toisella paikkakunnalla, ja on lasten omistajia, niin aikakin on kortilla.
Nykyään haluaa töiden jälkeen päästä kotiin ja olla rauhassa.