
[youtube][/youtube]
Valvoja: Valvoja
Olen kanssasi samaa mieltä. Syytkin tähän mainitsemaasi asiaan ovat ilmeiset. Olenkin ihan aidosti kiinnostunut siitä, että erottaako joku tuosta videolta millään mittapuulla mestaritason kamppailijoita taikka esimerkiksi jonkin katan periaatteiden soveltamista.Lasse Candé kirjoitti: En usko että juuri mikään perinnetyyppien matsaaminen on näyttänyt joskus ennen muinoin juuri miltään, verrattuna vaikkapa nykyisten urheilijoiden tekemiseen.
Voin minäkin vain arvailla, mutta minusta tuo vaikutti ottelutapahtuman ohessa järjestetyltä näytösottelulta, jossa herrojen on ollut määrä vapaasti esittää osaamistaan.Lasse Candé kirjoitti: Tuossa näkyy myös sääntöjen tai muiden kulttuurillisten tekijöiden rajoitteet, mutta ei tietenkään itselläni mitään käryä, mitä nämä säännöt tarkalleen ottaen ovat olleet.
Peter Urban ei ollut okinawalaisen Gojun edustaja. Hänen oppinsa pohjasi Gogen Yamaguchin Goju-kai:hin eli japanilaiseen Gojuun. Sitä hän ilmeisesti treenasi aikoinaan suoraan Yamaguchin alaisuudessa, mutta sitten kun oli palaamassa takaisin Amerikkaan, halusi hän Yamaguchilta 10. danin, koska lähtee edustamaan tyyliä. Yamaguchin kieltäydyttyä Urban korotti itse itsensä ja perusti oman tyylinsä, amerikkalaisen Gojun. Oliko hän sitten tekijämiehiä vai ei, siihen en osaa vastata. En itse ole kiinnostunut hänen karatestaan, en tosin juuri Yamaguchinkaansinappi kirjoitti: Jos olivat ja mikäli edustavat tosiaan okinawalaista karatea
Tuo on hyvä tunnusmerkki. Sitten tulee mieleen katan asema harjoittelussaAndy kirjoitti: "Perinteistä okinawalaista" karatea on minusta sellainen joka on muotoiltu pääpiirteittäin nykyasuunsa Okinawalla.
No joo, asuinpaikalla ei ehkä silleen ole välttämättä merkitystä, mutta itse näen yhtenä kriteerinä myös sen, että tyyliä on joskus ihan oikeasti harjoiteltu Okinawalla ja että siihen on sekoitettu mahdollisimman vähän kaikkea muuta. Tämän osoittaminen voi toki olla hieman haasteellista, mutta siinä vaiheessa kun hommaan vaikuttaa olevan sekoiteltu, kärjistäen, kaikenmaailman ki-pallojen heittelemistä, voidaan jo pelkkä ajatus perinteisyydestä heittää ikkunasta ulos.Päämiehen kansallisuudella ja asuinpaikalla en näe tässä merkitystä vaan nimenomaan opettajalinjalla ja oppisisällöllä
Onko tämä katan asema oleellinen vai piirre joka nyt sattuu olemaan yhteinen. Jos nyt paljastuisi vuorenvarmat todisteet pienestä perhetyylistä, jossa joskus vuoden 1850 tienoilla elänyt okinawalainen päämies on jättänyt katat pois ja päättänyt opettaa lajiaan muilla keinoin isältä pojalle niin eikö se olisi perinteistä okinawalaista karatea? Vai katsoisitko että se ei ole sitten enää karatea ollenkaan vaan perinteistä okinawalaista jotain muuta lajia?TimoS kirjoitti:Tuo on hyvä tunnusmerkki. Sitten tulee mieleen katan asema harjoittelussaAndy kirjoitti: "Perinteistä okinawalaista" karatea on minusta sellainen joka on muotoiltu pääpiirteittäin nykyasuunsa Okinawalla.
Niin jo jos tyyli on luotu Okinawalla niin se nähdäkseni sisältää sen että sitä on silloin myös harjoiteltu Okinawalla. Ainakin tyylin luoja itse jos ei hänellä oppilaita vielä ollut. Tai no olisihan se tietysti periaatteessa mahdollista että saisi tyylin "valmiiksi" samana päivänä kun muutti pois Okinawalta eikä olisi ehtinyt treenata siellä yhtään harjoitusta uutta tyyliä.TimoS kirjoitti: No joo, asuinpaikalla ei ehkä silleen ole välttämättä merkitystä, mutta itse näen yhtenä kriteerinä myös sen, että tyyliä on joskus ihan oikeasti harjoiteltu Okinawalla
Mielenkiintoinen ajatus. Vaatii jonkin verran pohdintaa. Näin äkkiseltään sanoisin, että todennäköisesti laittaisin sen "muu laji"-kategoriaan, joskin pitäisi ensin nähdä mitä opetetaan ja miten. Katan kun ei välttämättä tarvitse olla sellainen pitkähkö itsekseen tehtävä liikesarja.Andy kirjoitti: Onko tämä katan asema oleellinen vai piirre joka nyt sattuu olemaan yhteinen. Jos nyt paljastuisi vuorenvarmat todisteet pienestä perhetyylistä, jossa joskus vuoden 1850 tienoilla elänyt okinawalainen päämies on jättänyt katat pois ja päättänyt opettaa lajiaan muilla keinoin isältä pojalle niin eikö se olisi perinteistä okinawalaista karatea? Vai katsoisitko että se ei ole sitten enää karatea ollenkaan vaan perinteistä okinawalaista jotain muuta lajia?