Jyväskylän yliopisto oli tutkinut miten voimaharjoittelu vaikuttaa lihaksiin: lopputuloksena on se, että erot ovat suuria ja perimällä on iso vaikutus. ”Erot ovat huomattavia. Näyttää siltä, että joillakin kunto, on se sitten kestävyyskunto, lihasvoima tai -massa, ei kehity lainkaan. Mittaustulokset voivat olla jopa negatiivisia. Joillakin ne kehittyvät todella paljon”, sanoo yliopistotutkija Juha Ahtiainen liikuntabiologian laitokselta.
Tuntuuko sinusta, että kuntosalilla naapurin lihakset kasvavat nopeammin kuin omasi? Epäilyissäsi saattaa olla perää.
Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että voimaharjoittelu tuottaa joillekin ihmisille lyhyessä ajassa suuremmat lihakset ja kasvattaa voimaa. Toisilla sama harjoitteluohjelma ei kasvata lihaksia eikä lisää voimantuottokykyä.
Jyväskylässä analysoitiin uudelleen vuosien 1996–2011 aikana tehtyjä voimaharjoitustutkimuksia. Samanlainen harjoitteluohjelma johti erilaisiin muutoksiin elimistön toiminnassa eli harjoitusvasteisiin.
”Erot ovat huomattavia. Näyttää siltä, että joillakin kunto, on se sitten kestävyyskunto, lihasvoima tai -massa, ei kehity lainkaan. Mittaustulokset voivat olla jopa negatiivisia. Joillakin ne kehittyvät todella paljon”, sanoo yliopistotutkija Juha Ahtiainen liikuntabiologian laitokselta.
”Suurin osa harjoitteluvasteista tulee esiin jo muutamassa kuukaudessa.”
Tutkimuksessa analysoitiin hieman alle 300 tervettä naista ja miestä, jotka olivat 19–78-vuotiaita eivätkä aiemmin tehneet voimaharjoittelua. Puolen vuoden tutkimusjakson aikana he tekivät voimaharjoittelua kahdesti viikossa koko keholle terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Verrokkiryhmässä voimaharjoittelua ei tehty.
Tutkittavilta mitattiin maksimaalinen voimantuotto jalkaprässissä sekä alaraajan lihasten koko ennen harjoittelujaksoa ja sen jälkeen.
Keskimäärin voimaharjoittelujakso kasvatti merkittävästi lihasvoimaa ja -kokoa. Yksilöllisissä analyyseissa kuitenkin huomattiin, että kaikki eivät saaneet täyttä hyötyä harjoittelustaan.
Voimaharjoittelu ei kasvattanut maksimaalista lihasvoimaa noin seitsemällä prosentilla harjoitteluryhmään osallistujista. Lähes 30 prosentilla alaraajojen lihakset eivät kasvaneet lainkaan. Osalla havaittiin lihasvoiman, lihaskoon tai molempien jopa pienentyneen voimaharjoittelujakson aikana.
Kahdella prosentilla harjoitteluvaste oli matala sekä lihasvoimassa että lihaskoossa. Tutkimuksen mukaan siis noin 100 000 suomalaisella kuntosaliharjoittelu ei lisää heidän lihasvoimaansa eikä kasvata heidän lihaksiaan.
Iällä, sukupuolella tai ihmisen koolla ei ollut merkitystä harjoitusvasteeseen.
Perimällä on suuri vaikutus. Kestävyysliikunnan osalta yksilöllisistä eroista jo tiedetäänkin, mutta nyt myös voimaharjoittelututkimukset viittaavat perinnöllisiin eroihin.
”Suunnilleen kaikenlaisessa harjoittelussa ihmisten välillä on yllättävän paljon yksilöllisiä eroja, miten elimistömme reagoi. Osalla kunto nousee todella paljon, joillakin ei juuri lainkaan.”
Hän kävi maanantaina puhumassa yksilöllisistä eroista Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella terveistieteiden TerveSuomi-seminaarissa.
Yksilölliset erot kiinnostavat tutkijoita nyt paljon ja lisääntyvä tieto niistä luo tulevaisuuteen suuria mahdollisuuksia. Jos harjoitteluvasteita voitaisiin testata etukäteen, tiedettäisiin, mitkä lajit sopivat kullekin, millaisella teholla ja tiheydellä harrastettuna.
Vielä ei ole olemassa menetelmää, jolla yksinkertaisesti, nopeasti ja edullisesti harjoitteluvasteita testattaisiin esimerkiksi sylki- tai verinäytteistä.
”Mutta siihen menee vielä aikaa. Tutkimusta tarvitaan”, Ahtiainen sanoo.
”Jos harjoitteluvaste voitaisiin ennakoida, se voitaisiin ottaa huomioon harjoitteluohjelmia suunniteltaessa.”
Tässä hetkessä eläviä Ahtiainen kehottaakin jatkamaan liikkumista ja kiinnittämään huomiota elämäntapoihin. Perimä ei ole ainoa harjoitteluvasteeseen vaikuttava tekijä. Tutkijat uskovat, että siihen vaikuttavat myös elämäntapatekijät kuten stressi, ravitsemus ja uni.
”Liikunnan harrastaminen ei ole turhaa. Se vaikuttaa verenpaineeseen, veren sokeriarvoihin, luuston terveyteen, mielenterveyteen. Ei ole ihmistä, joka ei siitä jotenkin hyötyisi”, Ahtiainen myös muistuttaa.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1462768167708" onclick="window.open(this.href);return false;