✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
Ovela ja manipuloiva ex-gladiaattori, joka osaa luikerrella lähes tilanteesta kuin tilanteesta jotenkin aina voiton päälle. Loistava hahmo, mielestäni ehkä jopa sarjan paras, kuin kaikella tavoin likaisempi ja alhaisempi versio Game of Thronesin Little Fingeristä.
Ed Harris. Järjetön määrä sivurooleja, 4 Oscar ehdokkuutta. Esimerkiksi History of violence leffan suoritus.
Muutenkin Ed on nostanut monta elokuvaa oman sivurooliensa ansiosta.
John Turturro. Yleensä melko vähäeleinen mutta erittäin muuntautumiskykyinen näyttelijä, harvoin päärolissa, mutta sitäkin useammin vahvassa sivuroolissa.
Big Lebowski...
Juu, Turturrolle on fyysisesti mahdotonta tehdä roolinsa muutakuin tajuttoman hyvin.
Oma suosikkini töistään on Bernie, Millers Crossingin juutalaisketku.
- Look in to your heart!
Telkkarisarjoista muistan sen kasariajan Kovaa peliä Bostonissa - sarjan Hawkin.
Pääjehu Spenser on sotaveteraani/ex-poliisi, ex-ammattinyrkkeilijä ja yksityisetsivä.
Ajo kuhmusella Mustangilla ja pukeutu ku tiukka katujätkä, paitsi että oli viksu ja kultivoitunutkin.
Hawk oli hänen.. tummempi versionsa. Ei siis vain iholtaan vaan historialtaan.
Kirjasarjassa kyttä Quirk on samanlainen kovaksikeitetty kuin parivaljakko, mutta tietenkin lainkuuliaisempi.
Hawk sai sittemmin oman sarjansa, joka ei niin lentänyt vaikka Avery Brooks jähy onkin.
Ei tota kai jaksais enää väijyä mutta silloin oli silloin.
Minusta sivuosien jykevin tapaus on tämä mies:
Pete Postelthwaite oli laadun tae ja onnistui aina tuomaan elokuvaan syvyyttä ja pulssia.
Heh, kiitos Jorgelle tuon Marvin/Borgnine-jytinän muistuttamisesta, on kulunut vuosia siitäku. On tosiaan äijäleffojen aatelia.
Pitääpä palata videokasettien maailmaan taasen.
Tuo Swanson oli kiintoisa ennennäkemätön, kiitos siitäkin.
VingR ja etenkin Walken on sellasia tykkejä että sivuosankin säihke maalaa koko leffan.
Tiukemmin sivuosamies ois John Hawkes, johon mä kiinnitin huomioni Dusk till Dawnissa. Niinku että ketäs nää on (Geroge Clooneykin oli uusi kokema).
Hawkesin Teardrop oli sellanen suoritus että meinas taju lähteä, niin oikeaa se on.
Siinä on vaarallinen mies.
Tuo polliisimies on Garret Dillahunt, osaava sivuosamies hänkin.
Ampu Deadwoodissa Widbilliä takaraivoon. Samassa tv-jutussahan teki työtään myös Hawkes ja moni muu eturivin veikkonen.
Nostaisin esiin ehkä aika ilmiselvän loistosuorituksen, joka kuitenkin tuntuu usein unohtuvan sekä miehen muiden roolien, että samassa elokuvassa olevien huippujen takia.
Itse olen fanittanut erityisesti Robert De Niron roolia nuorena Vito Corleonena. Kun Vito lähtee murhailemaan, on näyttelijätyö sekä ilmiselvästi, että hienovaraisesti upeaa. Hahmosta välittyy mielestäni samaan aikaan tukahdutettu kuolemanpelko, mutta myös päättäväisyys ja varmuus siitä, että homma on hoidettava juuri näin.
Nyt vasta katsottuani Wikipediasta huomasin, että De Niro saikin tuosta Oscarin, eli en liene ainoa, joka tuota arvostaa.
Ajankohtaisena huomiona, tänä iltana Teemalla esitetään viime vuosien tiukimpiin rikoselokuviin lukeutuva italialainen Suburra, jossa Claudio Amendola (ei ole ainakaan itselleni muualta tuttu) näyttelee salaperäistä rikollispomo Samuraita. Roolisuoritus ja -hahmo ovat pirullisen mehukkaita. Leffa kuvaa Rooman järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota. Väkivaltaisessa maailmassa nokkimisjärjestyksessä ylimpänä on Amendolan jo ikääntynyt Samurai, joka ei tuhlaa aikaa tai energiaa tyhjään kukkoiluun, vaan eleettömästi... ratkaisee ongelmat. Mitään soveltuvaa klippiä en nyt tähän valitettavasti löytänyt.
Leffan pohjalta tehty Netflix-sarjakin on todella kova, vinkkinä sarjojen ystäville. Samat hahmot siinäkin häärivät.
Kiitoksia vinkistä, katsoin ja olipas mainio! Huh.
Kummisetä juu.. mä en ole ikinä mieltänyt De Niroa tuon tarinnan sivuhenkilöksi, vaan ikäänkuin jatkumoksi ykkösosan Vitolle, prequeliksi.
Koko juttu on ikäänkuin kahden mutta saman tarinan yhtäaikainen kertoma, hyvin vaikea tyyli ja erittäin, erittäin hyvin onnistunut.
De Niro yksinkertaisesti ON Vito Corleone, pieniäkin yksityiskohtia myöten. De Niro poimi Brandon äänen, rytmin ja nonverbaliikan suodattaen ne nuorenmiehen fysiikan läpi. Myös ne jutut joita ei voi nonverbaliikalla pelkästään tallentaa. Mielenliikkeet. Mikroilmeet, kadenssin.. sen voodoon.
Esimerkkinä vaikka se Corleone-kylmeneminen, jota Brando käyttää säästeliäästi mutta.. kun hän kertoo muille pomomiehille että mikäli Michaelille käy jotain, niin.. Se silmien kuolettava kylmä tummuus on kuin jäinen keihäs ja toistuu täydelleen De Niron versiossa kautta linjan, mutta ikäänkuin lievempänä versiona.
Ja onhan se kunnia annettava sillejolle.. kukaan, kukaan ei kylmene kuolettavammin kuin Al Pacino.
Waltz oli äärimmäisen kova myös Django unchainedissa Dr. King Schultzina. 007 Spectressä tuotti suoraan sanottuna pettymyksen, liekö sitten Bond-konseptille mahdotonta tehdä pahiksesta liian vaikuttavaa hahmoa.
"10 physical skills are: cardiovascular/respiratory endurance, stamina, strength, flexibility, power, speed, coordination, agility, balance, and accuracy. You are as fit as you are competent in each of these 10 skills." Treenipäiväkirja
