Bujinkan Budo Taijutsu

[Kyynikko]

Elikkä tuo loppu on kikkailua jolla ei ole tekemistä varsinaisen kamppailun kanssa, eikä myöskään sillä että otetaan kiinni lyövä raaja kiepauttamalla ketju sen ympärille? Se oli vain "ekstraa" jota ei ole tarkoitus tehdä kamppailutilanteessa? Ja harjoittelijat tietävät tämän. Mutta se on mukana lajin tekniikoiden perusperiaatteita opettavassa muotoharjoittelussa jostain syystä jonka tietää vain opettaja? No sillähän tämä selvisi. Kiitoksia vaan.

[Mänzy]

Minä näkisin, että hän demonstroi järjestelmämme liikkumisen kokonaisvaltaisuutta: tekniikka ("kädestä kaataminen", joka videolla näkyy) tehdään samalla tavalla, samalla liikkumisella ja vartalonkäytöllä oltiin sitten aseettomia tai ei.

[Rojola]

Elikkä tuo loppu on kikkailua jolla ei ole tekemistä varsinaisen kamppailun kanssa

Viittasin kikkailulla tuohon kääntymiseen ja maitsemaasi ushiromawashigeriin, tai jalan nostoon, mikä lie. Toki tuosta omoto gyakusta (ulospäin kääntö, tässä tapauksessa kädestä) voisi jatkaa uchimataan (non-judo) jolloin kääntyminen ja jalan nostaminen tulisivat kyseeseen, mutta ei ehkä tuolla tavalla...

eikä myöskään sillä että otetaan kiinni lyövä raaja kiepauttamalla ketju sen ympärille?

Näkisin että kun ketjulla hyökätään iskemällä käteen niin siinä on mahdollisuus että ketju kietoutuu jollain tapaa kiinni joko käteen tai miekkaan - usein harjoitellaan nimenomaan miekkaa vastaan. Kietoutuminen voi johtua esimerkiksi siitä että vastustaja tulee hieman lähemmäksi jolloin ketjun paino "ampuu yli". Siinäkin tilanteessa on hyvä ymmärtää minkälaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Ehkä voidaan myös tarkoituksella pyrkia sitomaan vastustajaa.

Tuosta demosta ei nyt vaan saa mitään taistelutekniikkaa tekemälläkään, mutta se sisältää silti oleellisia pointtereita harjoittelun kannalta.

Se oli vain "ekstraa" jota ei ole tarkoitus tehdä kamppailutilanteessa?

En usko että mitään erityistä olisi tarkoitus tehdä, vaan tehdään se mihinkä kykenee ja minkä paikan saa. Se tuskin on mitään mitä on erikseen (eristetysti) harjoitellut, mutta jos harjoittelee monipuolisesti niin pääsee ehkä tarpeeksi lähelle että kykenee toimimaan jollain tapaa järkevästi. Mitään takeita ei tietenkään ole. Kyky hahmottaa tarjoumia ja käyttää kokoa kehoa aseena luovasti on tärkeää ainakin omasta mielestäni.

Ja harjoittelijat tietävät tämän. Mutta se on mukana lajin tekniikoiden perusperiaatteita opettavassa muotoharjoittelussa jostain syystä jonka tietää ain opettaja?

En ymmärrä mitä tarkoitat. Ehkä selitin jotain epäselvästi aiemmin, mutta en osaa arvata notta mitä. Bujinkanissa on tyypillistä, että aseettomia muotoharjoitteita tutkitaan myös aseiden kautta. Opettajien on tietysti hyvä ymmärtää ja osata opetettavat muodot ja niihin liittyvät variaatiot aseiden kanssa - tai kyettävä tutkimaan muotoa aseiden kanssa vaikka mitään "virallista" ase-variaatiota ei koulukunnassa olisi kirjattukaan.

No sillähän tämä selvisi. Kiitoksia vaan.

Olkaa hyvä vaan.

[Andy]

Osaako joku suomalainen bujinkanisti tämän tekniikan? Sen luulisi olevan tehokas myös esimerkiksi Hemassa tai Buhurtissa.

[Mänzy]

Taisabakia treenataan peruskurssilta lähtien. Shomen giriin tutustuu todennäköisesti nopeasti peruskurssin jälkeen.

Määrittele osaaminen.

[Andy]

Ajattelin osaamisella suunnilleen sitä, että se saadaan tehtyä ainakin heikkotasoiselle miekkamiehelle tämän hyökätessä tosissaan.

[Mänzy]

Muista treenaajista en voi kovin suurella varmuudella puhua, mutta kyllä minä osun shomen girillä (epämääräisen) heikkotasoista miekkamiestä päähän suunnilleen joka kerta, väittäisin. HEMA-treenaamisesta on hyötyä tässä, koska treenataan laveasti samaa kamaa.

Taisabaki on tietysti vaikeampaa, kun toisella on astalo, mutta jos tilanteen saa pelattua oikein ja toisen lyömään antaumuksella, kyllä sen miekan väistää.

[JukkaS]

Osaako joku suomalainen bujinkanisti tämän tekniikan? Sen luulisi olevan tehokas myös esimerkiksi Hemassa tai Buhurtissa.

Nuo omasta tai vastustajan terästä nappaamiset ovat hyvinkin yleisiä eurooppalaisissa lähteissä kautta aikain. Tässä yksi esimerkki jossa miekkojen ristimisen jälkeen ollaan napattu vastustajan miekan kärjestä kiinni, tuikattu omalla miekalla vastustajaa ja vielä jatkona heitetty oma miekka syrjään ja astuttu lähelle leikkaamaan vastustajan kaulaa tai naamaa tämän omalla miekalla (pakottaen vastustaja maihin):

[Mänzy]

Jeps, ei se mikään valomiekka kuitenkaan ole. Homma muuttuu myös paljon mukavammaksi, kun käytössä on shukot (käytännössä rautalevy + väkäsiä) kämmenen ja vihulaisen astalon välissä.

[DeusVult]

Nämä on vähän näitä. Itse en jaksa uskoa, että kukaan saisi tuota (=ote väistön jälkeen vastustajan miekan terästä jota seuraa jonkinlainen puljaaminen ja lopulta disarmi) oikeasti toimimaan ilman vakavia viiltohaavoja käsiin. Jos joku haluaa välttämättä todistaa tämän uskomuksen vääräksi, se käy helposti julkaisemalla videon jossa vapaasti liikkuvan vastustajan terävästä miekasta otetaan menestyksekkäästi kiinni.

Se voi olla eri asia napata vastustajan aseesta kiinni jos se on jo jollain tavalla stabiloitu, esim jossain painitilanteessa, mutta en silti itse lähtisi kokeilemaan ensimmäisenä ratkaisumallina, enkä ainakaan ilman hanskoja.

[Kari Aittomäki]

Mitähän terävyysluokkaa nuo lyömämiekat lienee olleet?
Kuvan isokarju kuin kuitenkin hallitsee myös kahvaa eli vetomahdollisuus on pieni, etenkin kun miekkasällillä on aikas huono asento.
Sanoisin että heitto on lähdössä.

En muista lukeneeni hanskojen käytöstä mittään, joku mukava haljashanska ois jo riittävä suoja kädelle kyllä?

[DeusVult]

Kaikki ne länsimaiset antiikkimiekat joita minä olen päässyt käpistelemään, yhtä lukuunottamatta, ovat olleet melko tylsiä verrattuna johonkin terävään puukkoon. Joskin epäilen kyseen olevan usein siitä, että ajan hammas ja ehkä huolimaton varastointi on satojen vuosien saatossa syönyt parhaan terän pois. Teräprofiileita on myös joka lähtöön, osa lähtökohtaisesti terävämpiä kuin toiset.

Simppeli nahkahanska kädessä auttaa jo todella paljon, mutta tosiaan harvemmin niitä näkee noissa kuvituksissa. Liekö kyse jostain muotiseikasta tai opetusteknisestä jutusta, sitä on paha sanoa.

[Mänzy]

Minä otan kyllä joka kerta mieluummin ne viillot käsiin kuin astalon päähän tai kropasta läpi.

[AriJ]

Muistan kun Nagato-senseiltä kysyttiin Honbun treeneissä apuja pariin konkreettiseen yksittäistilanteeseen (nostettuna seinälle, ja mountattuna lattialla kuristuksessa), vastaus molempiin oli "mitä tapahtui ennen sitä"...

Itse olen testannut miekan alta ehtimistä Koryu miekkakoulukunnan Menkyo Kaidenin kanssa, ja jos päästin lyöjän sille haluamalleen etäisyydelle haluamallaan tavalla niin "möimöi" joku osa kehoa väistöä yrittäessä...

Kuten Mänzy sanoikin, pitää peliin saada joku muu kulma kuin "nopeampi, vahvempi, kovempi" sillä niin se toinenkin voi olla.... jos lähtee pelaamaan vastustajan peliä vastustajan säännöillä, niin antaa kyllä edus sille vastustajalle. Ellei ole sitten "nopeampi, vahvempi, kovempi".

Mutta, vastuuvapaus - minä en tiedä todellisista tilanteista mitäään, treenaan vaan tätä fantasiapohjaista itsepuolustusta (tämä Vilenius-sensein termitys on kyllä oiva!).

[Antti]

Simppeli nahkahanska kädessä auttaa jo todella paljon, mutta tosiaan harvemmin niitä näkee noissa kuvituksissa.

I.33:n hahmoilla on kevyen näköiset hanskat kädessä, minkä ansiosta voi kätevästi tarttua yhtaikaa sekä omaan että vastustajan terään (fol. 19v):



(JukkaS olikin jo näemmä selostanut tähän ketjuun Karin Miekkailua-ketjuun postaaman Fiore-kuvan esittämän tilanteen taustan. No, nyt se on siellä myös... )