Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

Löylyttelyä yli lajirajojen. Kaikkien kamppailulajien yhteisalue.

Valvoja: Valvoja

MMAaloittelija
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 39
Lauteille: Helmikuu 2018
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: BJJ

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#1

Viesti MMAaloittelija »

Olen melkein 40 v ja aloitin reilu vuosi sitten harrastamisen MMA:n peruskurssilla ja siitä jatkoin BJJ:llä(gi ja no-gi).
Vuosi sitten loukkasin maksani MMA-harjoituskaverin tullessa kovasti päälle, kun olin maassa. Ehkä en älynnyt jännittää vatsalihaksia?, mutta harjoitustaukoa tuli kuukausi.
Nyt toissapäivänä katkesi kylkiluu sitten. Kyllä harmittaa. :? (Viikko sitten luuhun tuli hiusmurtuma, kun kaveri tuli päälleni kovasti polvi tai kyynärpää edellä no-gi harjoituksissa. En älynnyt murtumaa pienestä kivusta huolimatta, vaan jatkoin maanantaina harjoituksia ja luu katkesi kokonaan pipari.)
*Harjoittelussani oli pitkä tauko heinäkuun ja helmikuun välillä muun sairauden takia, joka ei liittynyt kamppailuharrastukseen.

Seura, jossa harjoittelen, on aika kovatasoinen. Siellä suurin osa porukkaa on kilpailuihin tähtääviä alle kolmekymppisiä. No-gi sparrissa jotkut MMA-tyypit painii sata lasissa, mutta puku-BJJ:ssä meno on rauhallisempaa.
Olen mä tavallaan hieman vihainen tyypille joka tuli sillä tavalla päälleni, mutta toisaalta en itse osannut huomata hiusmurtumaa, joka olisi parantunut levossa suht nopeasti.
Itse varon menemästä toisen mahan tai rinnan päälle liian rajusti – kyse on kuitenkin harjoittelusta, jossa loukkaantuminen ei ole kai kenenkään etujen mukaista.

Kamppailuharrastukseni tavoitteena on oppia tappelemaan itsepuolustus mielessä, koska on ollut liian monta läheltä piti -tilannetta, joissa en olisi välttämättä pärjännyt.

Minun harrastus no. yksi (ja siis kamppailua tärkeämpi) on voimannosto ja vammautumiset haittaavat tietty senkin harrastamista kovin.

Pitäiskö jatkossa pitäytyä vain pukuBJJ:ssä tuossa seurassa vai pitäisikö vaihtaa seuraa toiseen, jossa olisi vanhempaa ja rauhallisempaa porukkaa?
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 16086
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#2

Viesti Kari Aittomäki »

Et ole ainakaan vanha. Todellakaan.
Mä olin tossa iässä sellasessa vedossa että kovin harva puoltanuorempi. Jalka nyt oli tuoreeltaan soosia mutta..
Nuo vammat on kaiketi vaan tilannelukutaidottomuutta, siihen vastaanottoon tulee rutiininsa vaikka niitä ei erikseen treenattaiskaan/neuvottaiskaan.

Voimailijana kuulut ilman muuta nuorten leijonien kiusaajiin, saat itsekin laadukkainta sparria. Siinäkin suhteessa, että jokatreenin jälkeen on messevän ylpeä olo kun on taas miltei pärjännyt skabaajille.

Se on aika pistämätön olotila ja auttaa todella mukavasti niissä katulamppunyrkkeilymatseissa.
Se tyyni varmuus helpottaa ajoitusta, pystyy annonsteleen oikean määrän unihiekkaa.

Parempia vastaan kamppailu antaa terää ja asennetta, kehitystä tapahtuu kokoajan.
Tietysti siinä joutuu tulemaan toimeen ilman sankarifiiliksiä mutta ne on syytäkin karsia veks.

Miksi treenaat mattonujua jos tarkoituksesi on pärjätä tilanteissa?
Optimi laji sinulle olisi lie catch-paini, siihen atletismiin voi nivellyttää punttitreenin sellaisenaan.
Mun oma kehityskäyrä silläkeinoin oli miltei pystysuora.
Me käyteltiin koukkuja menestyksekkäästi varsin pahojakin poikia vastaan, pystyen ylläpitämään kontrollinäkökulmaa.
Catch kun on kehittynyt juuri siihenpeliin.

Olet stadissa.. En tiedä mitä Jasse tänäpänä pelaa mutta hän on catchiin erikoistunut.. myös BJJ'hn. Sekä hiukan kaikkeen.
Tutustu, et kadu.
Kuvake
Jasse
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 3400
Lauteille: Maaliskuu 2006
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Katori Shinto ryu & potkunyrkkeily
Sivulajit: IP, BJJ, SW, MMA, CACC
Takalajit: Budoturismi

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#3

Viesti Jasse »

Nelkyt ei tosiaan pitäis olla liian vanha painiin. Ainakaan harrastusmielessä. En tiedä missä treenaat mutta jos GB-gymillä niin pahoittelen loukkaantumista. Ja muutenkin. Meillä maanantain lukkopainitreenit on aika fyysiset, monesti pystypaini painoitteiset, ja vapaaottelijat käy siellä draivaamassa. Hyvät treenit. Jopa tappelusmielessä. Siihen kun vielä yhdistää vaparin tai nyrkkeilyn.

Minä (jJasse) olen aika kädet täynnä duunin ja koulun kanssa tällä hetkellä mutta vedän kyllä seminaareja ja yksäreitä kunhan ajasta, paikasta ja rahasta sovitaan.

Mulla saattaa olla pikkasen eri jenga cätsiin kun Aittosumulla 😉 mutta kyllä cätsi on ihan hyvää IPtä ylösnousuineen ja koukkuineen. Ennenmuuta hyvää atletiikkaa ja sitkeystreeniä.
PetriP
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 2135
Lauteille: Toukokuu 2006
Paikkakunta: Espoo
Etulaji: Judo

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#4

Viesti PetriP »

Loukkaantumisriskiin voi vaikuttaa ikää enemmän aloittamisikä ja aikaisempi liikuntatausta. Kehonhallinta ei synny yhtäkkiä ja ilman sitä ihmisen vääntely eriasentoihin on varmasti jossain määrin riskialtista.
Kuvake
MikaM
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 5292
Lauteille: Marraskuu 2009
Paikkakunta: Naantali
Etulaji: Jumppa

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#5

Viesti MikaM »

Ei ja et.
“Maamiinat kioskeihin”
RadioRock
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 18918
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#6

Viesti Andy »

Vapaaottelu ja erityisesti sen painiosuus on yksi vaarallisimpia lajeja harrastaa. Siinä sattuu ja tapahtuu, kun oma tai vastustajan vartalon paino tulee nopeasti sellaiseen paikkaan, mihin sitä ei ole tarkoitettu. 40-vuotias harrastetreenaaja harjoittelemassa yhdessä vapaaottelun kilparyhmän kanssa ei totisesti ole terveellinen kombinaatio. Toki joku voi olla niin rautaisessa kunnossa, ettei hajota itseään, mutta ketjun aloittajalla on jo tapahtunut loukkaantumisia ja voi olla aivan varma, että tulevaisuudessa niitä tapahtuu lisää.

Itse suosittelisin vaihtamaan treeniryhmää sellaiseen, mikä sopii itselle paremmin. Esimerkiksi se BJJ jos olet kokenut, että siellä on turvallisempaa. Pystyottelu (potkunyrkkeily, thainyrkkeily, nyrkkeily...) erikseen harjoiteltuna on myös merkittävästi turvallisempaa kuin vapaaottelu. Iskuja tietysti tulee, mutta vammat on yleensä pikemmin mustelmia kuin murtuneita luita tai sijoiltaan menneitä niveliä. Aivovammat voi välttää fiksulla treenaamisella ja muutenkaan harrastetreenaajalle ei pitäisi tulla merkittävää määrää pääkolhuja.
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#7

Viesti Lasse Candé »

Vähän samoilla linjoilla Andyn kanssa korostaisin myös sellaista puolta, että omalla toiminnalla voi tilanteissa vaikuttaa turvallisuuteen. Kari puhui järkevästi treenitehoista kovassa ryhmässä ja periaatteessa on mahdollista saada näitä hyötyjä tehokkaasti ja turvallisesti samaan aikaan, mutta se vaatii luonnetta aika paljon.

Kilparyhmäläiset ovat tottuneita tekemään kaikista treenitilanteista heille itselleen parhaan mahdollisen treentilanteen ja eri persoonat toteuttavat tätä vähän tai paljon eri tavoin. Mutta jos tällaiseen tilanteeseen menee todella oppivalla ja turvallisuuteen tähtäävällä asenteella, hyvän parin kanssa voi saada laadukkaiden toistojen määrät aivan älyttömiksi, oli toistot sitten omia tai niitä, joissa parempi vie.

Se voi olla kova, tehokas ja turvallinen koulu, jos itsellä on vahvasti oppimiseen suuntautunut asenne. Tällöin se voi olla aloittelijaryhmää nimenomaan turvallisempi.

Havaintojeni mukaan treeniturvallisuus on kahden kauppaa ja kuitenkin tätä sellaisella tavalla, että joskus se vaatii vain sen yhden joka ottaa riskejä ja toisen jolla on taitoa skaalata voimaa. Ei kannata olla se riskejä ottava, koska hinta on vain liian suuri.
MMAaloittelija
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 39
Lauteille: Helmikuu 2018
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: BJJ

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#8

Viesti MMAaloittelija »

Kari Aittomäki kirjoitti: maalis 13, 2019, 03.51 Et ole ainakaan vanha. Todellakaan.
Mä olin tossa iässä sellasessa vedossa että kovin harva puoltanuorempi. Jalka nyt oli tuoreeltaan soosia mutta..
Nuo vammat on kaiketi vaan tilannelukutaidottomuutta, siihen vastaanottoon tulee rutiininsa vaikka niitä ei erikseen treenattaiskaan/neuvottaiskaan.

Voimailijana kuulut ilman muuta nuorten leijonien kiusaajiin, saat itsekin laadukkainta sparria. Siinäkin suhteessa, että jokatreenin jälkeen on messevän ylpeä olo kun on taas miltei pärjännyt skabaajille.

Se on aika pistämätön olotila ja auttaa todella mukavasti niissä katulamppunyrkkeilymatseissa.
Se tyyni varmuus helpottaa ajoitusta, pystyy annonsteleen oikean määrän unihiekkaa.

Parempia vastaan kamppailu antaa terää ja asennetta, kehitystä tapahtuu kokoajan.
Tietysti siinä joutuu tulemaan toimeen ilman sankarifiiliksiä mutta ne on syytäkin karsia veks.

Miksi treenaat mattonujua jos tarkoituksesi on pärjätä tilanteissa?
Optimi laji sinulle olisi lie catch-paini, siihen atletismiin voi nivellyttää punttitreenin sellaisenaan.
Mun oma kehityskäyrä silläkeinoin oli miltei pystysuora.
Me käyteltiin koukkuja menestyksekkäästi varsin pahojakin poikia vastaan, pystyen ylläpitämään kontrollinäkökulmaa.
Catch kun on kehittynyt juuri siihenpeliin.

Olet stadissa.. En tiedä mitä Jasse tänäpänä pelaa mutta hän on catchiin erikoistunut.. myös BJJ'hn. Sekä hiukan kaikkeen.
Tutustu, et kadu.
Okei, hyvä tietää. Kiitos.
Okei. Voi ne olla sitäkin.

Ok. Sitä olen kyllä ajatellutkin, että parempien seurassa kehittyy.

Treenaan BJJ:tä koska sitä voi sparrata tehokkaasti.
Kiitos vinkistä. Pitää miettiä.
Jasse kirjoitti: maalis 13, 2019, 07.58 Nelkyt ei tosiaan pitäis olla liian vanha painiin. Ainakaan harrastusmielessä. En tiedä missä treenaat mutta jos GB-gymillä niin pahoittelen loukkaantumista. Ja muutenkin. Meillä maanantain lukkopainitreenit on aika fyysiset, monesti pystypaini painoitteiset, ja vapaaottelijat käy siellä draivaamassa. Hyvät treenit. Jopa tappelusmielessä. Siihen kun vielä yhdistää vaparin tai nyrkkeilyn.

Minä (jJasse) olen aika kädet täynnä duunin ja koulun kanssa tällä hetkellä mutta vedän kyllä seminaareja ja yksäreitä kunhan ajasta, paikasta ja rahasta sovitaan.

Mulla saattaa olla pikkasen eri jenga cätsiin kun Aittosumulla 😉 mutta kyllä cätsi on ihan hyvää IPtä ylösnousuineen ja koukkuineen. Ennenmuuta hyvää atletiikkaa ja sitkeystreeniä.
Hyvä, kiitos.
Treenasin Loopissa. Okei.

Selvä juttu, kiitos.
PetriP kirjoitti: maalis 13, 2019, 10.07 Loukkaantumisriskiin voi vaikuttaa ikää enemmän aloittamisikä ja aikaisempi liikuntatausta. Kehonhallinta ei synny yhtäkkiä ja ilman sitä ihmisen vääntely eriasentoihin on varmasti jossain määrin riskialtista.
Joo, vaikuttaa varmasti ja kehonhallinta on minulla hakusessa. Varmasti.
MikaM kirjoitti: maalis 13, 2019, 10.41Ei ja et.
:jepa:
Andy kirjoitti: maalis 13, 2019, 10.59 Vapaaottelu ja erityisesti sen painiosuus on yksi vaarallisimpia lajeja harrastaa. Siinä sattuu ja tapahtuu, kun oma tai vastustajan vartalon paino tulee nopeasti sellaiseen paikkaan, mihin sitä ei ole tarkoitettu. 40-vuotias harrastetreenaaja harjoittelemassa yhdessä vapaaottelun kilparyhmän kanssa ei totisesti ole terveellinen kombinaatio. Toki joku voi olla niin rautaisessa kunnossa, ettei hajota itseään, mutta ketjun aloittajalla on jo tapahtunut loukkaantumisia ja voi olla aivan varma, että tulevaisuudessa niitä tapahtuu lisää.

Itse suosittelisin vaihtamaan treeniryhmää sellaiseen, mikä sopii itselle paremmin. Esimerkiksi se BJJ jos olet kokenut, että siellä on turvallisempaa. Pystyottelu (potkunyrkkeily, thainyrkkeily, nyrkkeily...) erikseen harjoiteltuna on myös merkittävästi turvallisempaa kuin vapaaottelu. Iskuja tietysti tulee, mutta vammat on yleensä pikemmin mustelmia kuin murtuneita luita tai sijoiltaan menneitä niveliä. Aivovammat voi välttää fiksulla treenaamisella ja muutenkaan harrastetreenaajalle ei pitäisi tulla merkittävää määrää pääkolhuja.
Okei.
Niin se voi olla. Olen paljon miettinyt sitä että seurani on minulle liian kovatasoinen.
Ei huvittaisi loukkaantua uudelleen tulevaisuudessa.

On seuran BJJ harjoitukset rauhallisempia.
Thainyrkkeilyä voisi myös harjoitella. Okei, hyvä. Ok.
Lasse Candé kirjoitti: maalis 13, 2019, 12.07 Vähän samoilla linjoilla Andyn kanssa korostaisin myös sellaista puolta, että omalla toiminnalla voi tilanteissa vaikuttaa turvallisuuteen. Kari puhui järkevästi treenitehoista kovassa ryhmässä ja periaatteessa on mahdollista saada näitä hyötyjä tehokkaasti ja turvallisesti samaan aikaan, mutta se vaatii luonnetta aika paljon.

Kilparyhmäläiset ovat tottuneita tekemään kaikista treenitilanteista heille itselleen parhaan mahdollisen treentilanteen ja eri persoonat toteuttavat tätä vähän tai paljon eri tavoin. Mutta jos tällaiseen tilanteeseen menee todella oppivalla ja turvallisuuteen tähtäävällä asenteella, hyvän parin kanssa voi saada laadukkaiden toistojen määrät aivan älyttömiksi, oli toistot sitten omia tai niitä, joissa parempi vie.

Se voi olla kova, tehokas ja turvallinen koulu, jos itsellä on vahvasti oppimiseen suuntautunut asenne. Tällöin se voi olla aloittelijaryhmää nimenomaan turvallisempi.

Havaintojeni mukaan treeniturvallisuus on kahden kauppaa ja kuitenkin tätä sellaisella tavalla, että joskus se vaatii vain sen yhden joka ottaa riskejä ja toisen jolla on taitoa skaalata voimaa. Ei kannata olla se riskejä ottava, koska hinta on vain liian suuri.
Okei, kiitos.
Mietin asiaa.
Kuvake
antti_lk
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 527
Lauteille: Maaliskuu 2006
Paikkakunta: Espoo
Etulaji: nyrkkeily, vapaaottelu
Takalajit: lukkopaini, bjj

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#9

Viesti antti_lk »

On ihan normaalia, että nelikymppinen harrastelija on helisemässä parikymppisten testohärkien kanssa, jotka eivät vanhuksia silkkihansikkain kohtele. Kehonhuoltoon panostusta ja sitten pitää etsiä sellaista treeniseuraa jonka kanssa paikat ei pauku jatkuvalla syötölläm varsinkin jos kuntokamppailu ei ole edes se päälaji. Voimanosto on muutenkin aika huono pari kamppailulle, kun toinen haittaa pahasti toisen harjoittelua, vaikka pysyisikin ehjänä.
MMAaloittelija
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 39
Lauteille: Helmikuu 2018
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: BJJ

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#10

Viesti MMAaloittelija »

antti_lk kirjoitti: maalis 13, 2019, 15.10 On ihan normaalia, että nelikymppinen harrastelija on helisemässä parikymppisten testohärkien kanssa, jotka eivät vanhuksia silkkihansikkain kohtele. Kehonhuoltoon panostusta ja sitten pitää etsiä sellaista treeniseuraa jonka kanssa paikat ei pauku jatkuvalla syötölläm varsinkin jos kuntokamppailu ei ole edes se päälaji. Voimanosto on muutenkin aika huono pari kamppailulle, kun toinen haittaa pahasti toisen harjoittelua, vaikka pysyisikin ehjänä.
No niin se varmaan on. En minäkään parikymppisenä "vanhuksia" liikaa kunnioittanut, vaikka en silloin kamppailua harrastanutkaan.
Okei.
Voimannostosta en luovu, koska tykkään punttien nostelusta liikaa. Mutta totta olen huomannut, että haittaavat toisiaan jonkun verran.
Kuvake
Ile
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 6402
Lauteille: Lokakuu 2009

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#11

Viesti Ile »

MMAaloittelija kirjoitti: maalis 13, 2019, 15.32 Voimannostosta en luovu, koska tykkään punttien nostelusta liikaa. Mutta totta olen huomannut, että haittaavat toisiaan jonkun verran.
Riippunee tavoitteista. Jos ei tähtää kummassakaan huipulle vaan hakee monipuolista kuntoa ja sitä mainitsemaasi itsepuolustaitoa, niin sanoisin että melko varmasti enemmän täydentävät toisiaan kuin haittaavat.

(Tuli muuten avausviestistä mieleen, että ehkä juuri se voimailijan olemus - versus joku kukkakeppiys/kynäniskaisuus - saattaa hämätä tuntemattomampaa sparrikaveria vähän siihen suuntaan, että nyt ei niin tarvi varoa?)
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 18918
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#12

Viesti Andy »

Nuo painit on siitä hankalia, että niissä voi hyvin loukkaantua ihan siksi, että toinen tekee jonkun reippaan alasviennin tai muuta vastaavaa ja siihen on vaikea vaikuttaa omalla toiminnalla. Ja jos vastassa on voimanostotaustainen aloittelija, niin ne tekniikat ei luultavasti oikein toimi, jos niitä ei tee vähintään kohtuullisella voimalla.

Sitten on tietysti omaa tyhmyyttä, jos ei taputa lukkoihin, mutta yleensä ne vammat tulee tosiaan jostain yllättävistä vääntymisistä, mitä on vaikea välttää.
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
MMAaloittelija
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 39
Lauteille: Helmikuu 2018
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: BJJ

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#13

Viesti MMAaloittelija »

Ile kirjoitti: maalis 13, 2019, 15.59
MMAaloittelija kirjoitti: maalis 13, 2019, 15.32 Voimannostosta en luovu, koska tykkään punttien nostelusta liikaa. Mutta totta olen huomannut, että haittaavat toisiaan jonkun verran.
Riippunee tavoitteista. Jos ei tähtää kummassakaan huipulle vaan hakee monipuolista kuntoa ja sitä mainitsemaasi itsepuolustaitoa, niin sanoisin että melko varmasti enemmän täydentävät toisiaan kuin haittaavat.

(Tuli muuten avausviestistä mieleen, että ehkä juuri se voimailijan olemus - versus joku kukkakeppiys/kynäniskaisuus - saattaa hämätä tuntemattomampaa sparrikaveria vähän siihen suuntaan, että nyt ei niin tarvi varoa?)
No okei hyvä.
Ja kyllä myös isompi koko pitää kadulla häiriköt loitommalla, ainakin jossain määrin.

Joo, sekin voi olla. Paitsi haaveri sattui minua vahvemman ja kokeneemman kaverin kanssa.
Andy kirjoitti: maalis 13, 2019, 16.10 Nuo painit on siitä hankalia, että niissä voi hyvin loukkaantua ihan siksi, että toinen tekee jonkun reippaan alasviennin tai muuta vastaavaa ja siihen on vaikea vaikuttaa omalla toiminnalla. Ja jos vastassa on voimanostotaustainen aloittelija, niin ne tekniikat ei luultavasti oikein toimi, jos niitä ei tee vähintään kohtuullisella voimalla.

Sitten on tietysti omaa tyhmyyttä, jos ei taputa lukkoihin, mutta yleensä ne vammat tulee tosiaan jostain yllättävistä vääntymisistä, mitä on vaikea välttää.
Niin se varmaan on.
Ymmärrettävää. Itse en ole silti hyvin vahva, mutta ehkä suhteellisen isokokoinen.

Juu. Lukkoihin olen oppinut taputtamaan ajoissa, kun alkuun kipeytin kyynärpääni kokeillessani ”kuinka paljon kestää”.
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 16086
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#14

Viesti Kari Aittomäki »

antti_lk kirjoitti: maalis 13, 2019, 15.10 On ihan normaalia, että nelikymppinen harrastelija on helisemässä parikymppisten testohärkien kanssa, jotka eivät vanhuksia silkkihansikkain kohtele. Kehonhuoltoon panostusta ja sitten pitää etsiä sellaista treeniseuraa jonka kanssa paikat ei pauku jatkuvalla syötölläm varsinkin jos kuntokamppailu ei ole edes se päälaji. Voimanosto on muutenkin aika huono pari kamppailulle, kun toinen haittaa pahasti toisen harjoittelua, vaikka pysyisikin ehjänä.
Otin nyt tämän koska osaava kiteytys.
Tota, onko tosiaan noin että mattopelissä rymistellään kokemattomienkin kanssa lujaa?
Sehän on aivan sama kun laitettaisiin hanskat käteen/tyynyt sääriin ja alettais rällärisotaa!
Typerää ja vain sitä. Ei perusteltavissa.

MMAaloittelijan kuvauksen mukaan sälli tuli pystystä päälle polvet edellä.. se on kyllä temppu jota on vaikea mieltää treeneissä viljeltäväksi tekniikaksi muualla kuin väärällä lailla kovanaamailevassa ilmapiirissä.
Katujuttu, kehässä sen voi tehdä omana tekniikkanaan, ei aloittelijaa vastaan joka saattaa ottaa tällin vastaan väärällä hetkellä rentona; kaskun matossa se kuperan selän ylläpitojännitys takaa elävän asennon ja aktiivisen reagoinnin.
Matossa ei makoilla.

Voimanosto pelkkänä on juu aika paha tukirakenne myllytykselle, soveltaa pitäis siinäkin.
Suuntaan tai toiseen.

Me tehtiin Skipivainaan kanssa fifty-sixty eli treeni oli catch/kammottavat pudotussarjat maksimista nollille/voimapaini.
Lyönnit ja iskut kulki mukana erikseen, esim duunin jälkeen aamuyöllä.
Ei varsinaisesti voimanostoa mutta vaikutti maksimivoimaan kyllä ja melkoisesti, piti käväistä kattomassa prässimaksimit jossain muualla kun omalta salilta loppu limput tai kelkkaan ei mahtunu enempää.

Eli kyllä se niveltäminen onnistuu mutta vain järkevästi soveltamalla.
tapsaattori
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 2463
Lauteille: Heinäkuu 2016
Etulaji: keppijumppa
Takalajit: bjj, vapaapaini, lukkopaini

Onko kamppailu- ja itsepuolustuslajien harrastaminen yhtä loukkaantuneena olemista vai olenko pelkästään liian vanha?

#15

Viesti tapsaattori »

Käsittääkseni Pietiläinen piti voimanostoa mukana tiiviisti bjj:n ja lukkopainin rinnalla ja tukena. Ja hyvin kaiketi toimi, tulokset puhuvat puolestaan. Nivelsi ja sovelsi siis onnistuneesti kuten yllä jo mainittiin.

antti_lk tekstistä saa kovin ehdottoman vaikutelman että kamppailu ja voimannosto ei sopis yhteen. No monissa tilanteissa ei varmaan sovikaan mutta ei se nyt niin ole, että kaikilla se menis niin.
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 52 kurkkijaa