Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Kiertopotku ja sitä tukevat harjoitteet
Valvoja: Valvoja
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 85
- Viestit: 18957
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Kiertopotku ja sitä tukevat harjoitteet
Oleellista siinä osumakohdassa on se, miten se osuu ihmiseen. Ei se, miten se osuu säkkiin tai padeihin - ne ovat vain harjoittelua. Ihmistä potkaistessa tavoite on se, että suunnilleen sääriluun puoliväli ottaa kontaktin vastustajan kylkiluihin ja mahdollisesti välissä olevaan käteen tai kyynärpäähän.
Koska potkaisevan jalan nilkka pidetään rentona, jalkaterä tekee kontaktihetkellä ruoskamaisen liikkeen, kun sääri kokee äkkipysähdyksen vastustajan kehoon. Voi olla, että se tavallaan läppäisee vastustajaa selkäpuolelle, mutta tällä ei ole kamppailullista merkitystä. Vaikutus syntyy sääriluun kontaktista ja tämä on vain sellainen ärsyttävä pikkukipu, joka voi harmittaa sparrissa, mutta ottelussa sitä ei huomaa.
Säkkiä potkaistessa käy usein juuri niin, että jalkaterä läppäisee säkin takaosaa, etenkin kun sääri painuu potkun voimasta osittain säkin sisään. Samoin padeihin potkiessa jalkaterä yleensä ottaa jonkinlaisen kontaktin taempaan padiin. Itseasiassa nilkanlämmittimien yksi tehtävä on säästää jalkapöydän ihoa tässä. Pääasiallinen kontakti on kuitenkin siis sääriluulla ja erityisesti ohuessa säkissä voi hyvin käydä niin, että jalkaterä on kokonaan säkin ulkopuolella.
Se missä tätä ilmiötä voi hyödyntää kamppailutarkoituksiin on potku päähän. Koska varsinainen kontaktikohta on yleensä sääriluun alaosa tai nilkka, rento jalkaterä parhaassa tapauksessa läpsähtää vastustajan takaraivoon, mikä on erittäin herkkä kohta. Olen nähnyt jopa sellaista, että vastustaja ehtii saada hanskan potkun eteen torjuntaan, mutta pyörtyy silti jalkaterän iskusta niskan puolelle.
Koska potkaisevan jalan nilkka pidetään rentona, jalkaterä tekee kontaktihetkellä ruoskamaisen liikkeen, kun sääri kokee äkkipysähdyksen vastustajan kehoon. Voi olla, että se tavallaan läppäisee vastustajaa selkäpuolelle, mutta tällä ei ole kamppailullista merkitystä. Vaikutus syntyy sääriluun kontaktista ja tämä on vain sellainen ärsyttävä pikkukipu, joka voi harmittaa sparrissa, mutta ottelussa sitä ei huomaa.
Säkkiä potkaistessa käy usein juuri niin, että jalkaterä läppäisee säkin takaosaa, etenkin kun sääri painuu potkun voimasta osittain säkin sisään. Samoin padeihin potkiessa jalkaterä yleensä ottaa jonkinlaisen kontaktin taempaan padiin. Itseasiassa nilkanlämmittimien yksi tehtävä on säästää jalkapöydän ihoa tässä. Pääasiallinen kontakti on kuitenkin siis sääriluulla ja erityisesti ohuessa säkissä voi hyvin käydä niin, että jalkaterä on kokonaan säkin ulkopuolella.
Se missä tätä ilmiötä voi hyödyntää kamppailutarkoituksiin on potku päähän. Koska varsinainen kontaktikohta on yleensä sääriluun alaosa tai nilkka, rento jalkaterä parhaassa tapauksessa läpsähtää vastustajan takaraivoon, mikä on erittäin herkkä kohta. Olen nähnyt jopa sellaista, että vastustaja ehtii saada hanskan potkun eteen torjuntaan, mutta pyörtyy silti jalkaterän iskusta niskan puolelle.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
- Eizei
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 27
- Viestit: 930
- Lauteille: Huhtikuu 2006
- Paikkakunta: Jyväskylä
Kiertopotku ja sitä tukevat harjoitteet
Samalla tavalla tuo nilkkakuppi kietoutuu kaverin kylkeen tai päähän. Mä en pidä nilkkaa sillä tavalla löysänä, että se helähtää holtittomasti, vaan keskittyneen rentona, niin kuin koko jalan. Olen tosin huomannut, että nilkan asentohifistelyllä saa helposti aikaan jäykkiä potkuja, mutta uskon, että sen hyvällä hallinnalla saa myös hallintaa nilkan käyttöön kontaktipintana. Ja etäisempi jalanosa sopii paremmin minusta tuntumaltaan ruoskamaiseen tykitykseen.
Mutta joo kiitos Andy tarkennuksesta.
Mutta joo kiitos Andy tarkennuksesta.
Antti Junikka
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 85
- Viestit: 18957
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Kiertopotku ja sitä tukevat harjoitteet
Sillä rennolla jalkaterällä ei pysty tuottamaan merkittävää vahinkoa selkälihaksiin vaikka osuma usein tuleekin sinne. Takaraivoon osumalla taas voi jopa tyrmätä.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
- injunjack
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 43
- Viestit: 1619
- Lauteille: Heinäkuu 2005
- Paikkakunta: Helsingin mlk.
- Etulaji: Seibukania - perkele
Kiertopotku ja sitä tukevat harjoitteet
Ja rennolla / löysällä jalkaterällä potkiminen on väärin. Prkl. Jonkunsortin esijännitys on minusta aina hyvä.
Sanoi kehälajien kiertopotkuauktoriteetti mitä tahansa.
Nilkka 90 astetta ja kyljestä ohi, osuu päkiällä selkälihoihin.
Edelleen eri lajeissa on erilaiset työkalut. Asioita ei voi vaan arvottaa ainoastaan oman kapean sektorin näkökulmasta.
Sanoi kehälajien kiertopotkuauktoriteetti mitä tahansa.
Nilkka 90 astetta ja kyljestä ohi, osuu päkiällä selkälihoihin.
Edelleen eri lajeissa on erilaiset työkalut. Asioita ei voi vaan arvottaa ainoastaan oman kapean sektorin näkökulmasta.
-REMEMBER; SOME PEOPLE ARE ALIVE SIMPLY BECAUSE IT IS ILLEGAL TO SHOOT THEM-
Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 46
- Viestit: 16105
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Kiertopotku ja sitä tukevat harjoitteet
Heh, älä turhia.
Kun on johonkin tottunut niin se on sitte se totuus.
Kyllähän jotkut pistekaratekatkin aikoinaan veteli piiskoja selkälihoihin löysällä nilkalla, otti ikäänkuin kipiämpää.
Vaikka kyllä sellanen vahva jäykkänilkkaversio impaktin syvemmälle saattaa.
Tuota tyrmäysefektiä en ole nähnyt, mutta en epäile, jos liikenopeus on riittävä.
Mä muuten aikanaan Vuosaaressa pistin merkille erään sällin taipumuksen roiskaista raskas mawa löysällä nilkalla. Pitkä kaveri, ok tekniikka mutta himpan hidas.
Pasi Pölösen seminaari oli ja jengia riitti.
Sparrattiin ja odottelin ja tulihan se kiertari sieltä..
Sain kuin sainkin napattua heelhookin suoraan lennosta!
Reilukerho, sälli ei tosiaankaan potkassut täydellään. Mutta pakko oli kokeilla (olin sitä treenannut jo aika hartaastikin.)
Sälli tonttiin, varmistustriangeli sisään ja tadaa!
Yritti mulle samaa, rohkea ja hyväspirittinen kaveri. Mulla oli kuitenkin vastalääke. Oltiinhan me noita treenattu.
Pelkä ankedoottisuus, en tarkoita kertoa että rennolla nilkalla vaarantaa olemansa jalkalukoille.
Joita ei kai enää kovin edes käytellä tai haeta?
Kun on johonkin tottunut niin se on sitte se totuus.
Kyllähän jotkut pistekaratekatkin aikoinaan veteli piiskoja selkälihoihin löysällä nilkalla, otti ikäänkuin kipiämpää.
Vaikka kyllä sellanen vahva jäykkänilkkaversio impaktin syvemmälle saattaa.
Tuota tyrmäysefektiä en ole nähnyt, mutta en epäile, jos liikenopeus on riittävä.
Mä muuten aikanaan Vuosaaressa pistin merkille erään sällin taipumuksen roiskaista raskas mawa löysällä nilkalla. Pitkä kaveri, ok tekniikka mutta himpan hidas.
Pasi Pölösen seminaari oli ja jengia riitti.
Sparrattiin ja odottelin ja tulihan se kiertari sieltä..
Sain kuin sainkin napattua heelhookin suoraan lennosta!
Reilukerho, sälli ei tosiaankaan potkassut täydellään. Mutta pakko oli kokeilla (olin sitä treenannut jo aika hartaastikin.)
Sälli tonttiin, varmistustriangeli sisään ja tadaa!
Yritti mulle samaa, rohkea ja hyväspirittinen kaveri. Mulla oli kuitenkin vastalääke. Oltiinhan me noita treenattu.
Pelkä ankedoottisuus, en tarkoita kertoa että rennolla nilkalla vaarantaa olemansa jalkalukoille.
Joita ei kai enää kovin edes käytellä tai haeta?
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 5
- Viestit: 2241
- Lauteille: Lokakuu 2005
- Paikkakunta: Pori
Kiertopotku ja sitä tukevat harjoitteet
Ja silti tunnut sortuvan itse juurikin samaaninjunjack kirjoitti: ↑touko 10, 2019, 23.15 Ja rennolla / löysällä jalkaterällä potkiminen on väärin. Prkl. Jonkunsortin esijännitys on minusta aina hyvä.
Sanoi kehälajien kiertopotkuauktoriteetti mitä tahansa.
Nilkka 90 astetta ja kyljestä ohi, osuu päkiällä selkälihoihin.
Edelleen eri lajeissa on erilaiset työkalut. Asioita ei voi vaan arvottaa ainoastaan oman kapean sektorin näkökulmasta.
” Liiasta nestetankkauksesta seuraa ainoastaan se, että paska lentää keihästä kauemmaksi.”
Rädyn ohje kaikille urheilijoille
Rädyn ohje kaikille urheilijoille
- injunjack
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 43
- Viestit: 1619
- Lauteille: Heinäkuu 2005
- Paikkakunta: Helsingin mlk.
- Etulaji: Seibukania - perkele
Kiertopotku ja sitä tukevat harjoitteet
En oo muistaakseni sanonut kertaakaan (ennen ylläolevaa viestiäni), että muut tavat olis huonoja ja karaten tapa ainoa oikea, mutta kun tarpeeksi tökitään, niin annan takaisin. Se siitä.Jopo kirjoitti: ↑touko 11, 2019, 10.58Ja silti tunnut sortuvan itse juurikin samaaninjunjack kirjoitti: ↑touko 10, 2019, 23.15 Ja rennolla / löysällä jalkaterällä potkiminen on väärin. Prkl. Jonkunsortin esijännitys on minusta aina hyvä.
Sanoi kehälajien kiertopotkuauktoriteetti mitä tahansa.
Nilkka 90 astetta ja kyljestä ohi, osuu päkiällä selkälihoihin.
Edelleen eri lajeissa on erilaiset työkalut. Asioita ei voi vaan arvottaa ainoastaan oman kapean sektorin näkökulmasta.
-REMEMBER; SOME PEOPLE ARE ALIVE SIMPLY BECAUSE IT IS ILLEGAL TO SHOOT THEM-
Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 85
- Viestit: 18957
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Kiertopotku ja sitä tukevat harjoitteet
Lähtökohtaisesti (tiettyjä poikkeuksia on) kaikkien lihasten, jotka eivät sillä hetkellä työskentele, tulisi olla rentoina. Nilkkaa tukevien lihasten jännittäminen potkun aikana tuottaa jännitystiloja jalkaan yleisemminkin ja vie potkusta tehoja. Jos haluat potkaista päkiällä, niin se nilkka jännitetään vasta ihan lopussa ihan niin kuin etupotkussakin tai niin kuin nyrkkikin jännitetään lyönnissä vasta juuri ennen osumaa.
Päkiällä tehdyllä kiertopotkulla ei kyllä saa merkittävää vahinkoa selkälihaksiin vaikka osuisi. Ehkä sitten, jos on jotkut rautakärkiset bootsit tai vastaavat jalassa, niin on eri asia, mutta silloin sitä potkimista pitäisi myös harjoitella ne bootsit jalassa.
Päkiällä tehdyllä kiertopotkulla ei kyllä saa merkittävää vahinkoa selkälihaksiin vaikka osuisi. Ehkä sitten, jos on jotkut rautakärkiset bootsit tai vastaavat jalassa, niin on eri asia, mutta silloin sitä potkimista pitäisi myös harjoitella ne bootsit jalassa.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
- Eizei
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 27
- Viestit: 930
- Lauteille: Huhtikuu 2006
- Paikkakunta: Jyväskylä
Kiertopotku ja sitä tukevat harjoitteet
Karkeasti samaa mieltä rentoudesta ja jännityksestä Andyn kanssa. Mutta sitten myös ihan eri mieltä.
Mulle pelkkä rentous on löysyyttä ja kaikenlainen hölskyntä on merkki siitä, että parannettavaa on. Keskittymisen kautta hallittu rentous, mitä meillä pehmeydeksi kutsutaan, on harmonisempi versio liikettä edistävästä rentouden muodosta. Esim. Joskus sähköttäminen johtuu pelkästään liiasta rentoudesta, eli löysyydestä. Samoin hölskyvä nilkka hidastaa liikettä. On fiksumpikin tapa olla rentona. Tämä tapahtuu keskittymisen avulla, ei säätelemällä "kehollisesti" lihasjännitystä, ns puristamalla tietoisesti vähän enemmän.
Sitten hieron tuota nilkan ja ranteen jännittämisasiaa. Mä näen myös jännittämiset liikkeen optimaalisuunnasta katsottuna virheinä. Niiden pitäisi jännittyä, niitä ei pitäisi jännittää. Eli sen keksiminen, miten jännittyminen tapahtuu ilman jännittämistä, lienee ohjaava kysymys homman kehittämiseen entisestään.
Refleksinomaisuus. Ettei tekisi kyseisiä asioita tiedostaen, vaan asioita, jotka saavat ne kyseessä olevat tapahtumaan. Pitää mennä tapahtumaketjun alkuun.
On hyvä asia puhua rentoudesta ja ei-rentoudesta, ja kannustaa tekemään rentouden kautta ja siihen pyrkien. Mutta jokainen osaa mielestään olla rento. Toiset on vaan ihan susia siinä. Ja jokainen voi kehittyä siinä. Se ei tarkoita löysyyden lisäämistä. Sekin tosin voi olla tärkeää. Sen sijaan se tarkoittaa hallintaa. Löysät paikat ovat jarruja, poissaolevaa ja viivästyttävää kuraa liikkeessä. Ja jäykät jännitetyt paikat jarruja, oikeastaan stoppareita, jotka pskovat kaiken siitä eteenpäin. Flown pitää antaa kulkea. Mööpeli kulkee, muttei ratissa oo ketään.
Ei näillä jauhannoilla matseja voiteta. Mutta toivottavasti availlaan maailmoja. Esim. 10v sulatteluajalla.
Mulle pelkkä rentous on löysyyttä ja kaikenlainen hölskyntä on merkki siitä, että parannettavaa on. Keskittymisen kautta hallittu rentous, mitä meillä pehmeydeksi kutsutaan, on harmonisempi versio liikettä edistävästä rentouden muodosta. Esim. Joskus sähköttäminen johtuu pelkästään liiasta rentoudesta, eli löysyydestä. Samoin hölskyvä nilkka hidastaa liikettä. On fiksumpikin tapa olla rentona. Tämä tapahtuu keskittymisen avulla, ei säätelemällä "kehollisesti" lihasjännitystä, ns puristamalla tietoisesti vähän enemmän.
Sitten hieron tuota nilkan ja ranteen jännittämisasiaa. Mä näen myös jännittämiset liikkeen optimaalisuunnasta katsottuna virheinä. Niiden pitäisi jännittyä, niitä ei pitäisi jännittää. Eli sen keksiminen, miten jännittyminen tapahtuu ilman jännittämistä, lienee ohjaava kysymys homman kehittämiseen entisestään.
Refleksinomaisuus. Ettei tekisi kyseisiä asioita tiedostaen, vaan asioita, jotka saavat ne kyseessä olevat tapahtumaan. Pitää mennä tapahtumaketjun alkuun.
On hyvä asia puhua rentoudesta ja ei-rentoudesta, ja kannustaa tekemään rentouden kautta ja siihen pyrkien. Mutta jokainen osaa mielestään olla rento. Toiset on vaan ihan susia siinä. Ja jokainen voi kehittyä siinä. Se ei tarkoita löysyyden lisäämistä. Sekin tosin voi olla tärkeää. Sen sijaan se tarkoittaa hallintaa. Löysät paikat ovat jarruja, poissaolevaa ja viivästyttävää kuraa liikkeessä. Ja jäykät jännitetyt paikat jarruja, oikeastaan stoppareita, jotka pskovat kaiken siitä eteenpäin. Flown pitää antaa kulkea. Mööpeli kulkee, muttei ratissa oo ketään.
Ei näillä jauhannoilla matseja voiteta. Mutta toivottavasti availlaan maailmoja. Esim. 10v sulatteluajalla.
Antti Junikka
- injunjack
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 43
- Viestit: 1619
- Lauteille: Heinäkuu 2005
- Paikkakunta: Helsingin mlk.
- Etulaji: Seibukania - perkele
Kiertopotku ja sitä tukevat harjoitteet
Jäsen Eizei sanoi hyvin tuon asian jota koitin nimetä "esijännitykseksi" ja avaa hyvin myös rentoutta. Itseasiassa erinomainen viesti.
Ei sinne sinne lihaksiin saa nyrkilläkään kummosta damagea.
Mutta jos nyrkillä maksa osuma pudottaa, niin miten sitten päkiällä samaan kohtaan osuminen?
Täähän on itsestään selvää, meillä lienee erilaiset sanat rennolle jne. Ei se nilkka kuitenkaan voi löysänä lussuna siellä heilua miten sattuu, ja sitten jotenkin ihmeen kaupalla juuri ennen osumaa se (jos päkiällä halutaan osua) jännitetään/käännetään oikeaan kulmaan.
tähän väliin suomennos; selkälihat = kylkiluiden muodostaman "tynnyrin" ja lantion välissä oleva pehmeähkö alue. Eli en puhunut lihaksista vaan lihoista.
Ei sinne sinne lihaksiin saa nyrkilläkään kummosta damagea.
Mutta jos nyrkillä maksa osuma pudottaa, niin miten sitten päkiällä samaan kohtaan osuminen?
-REMEMBER; SOME PEOPLE ARE ALIVE SIMPLY BECAUSE IT IS ILLEGAL TO SHOOT THEM-
Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 85
- Viestit: 18957
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Kiertopotku ja sitä tukevat harjoitteet
Maksa on ihmisessä etupuolella. Siihen ei voi osua selän puolelta.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 37
- Viestit: 20850
- Lauteille: Joulukuu 2007
Kiertopotku ja sitä tukevat harjoitteet
Ile pohti polkaisevan etupotkun ja kiertopotkun yhteyttä. Se oli nähdäkseni sitä jatkumoa, missä itse puhuin etupotkun ja kiertopotkun yhteydestä. Minulta meni vähän ohi, mitä siinä haettiin, sillä sehän on selvää että perustavanlaatuisesti erilaiset potkut ovat erilaisia. Vain se, että polkaisevaa ja huitaisevampaa etupotkua voi molempia kutsua etupotkuiksi, ei muodosta yhteyttä sellaisten potkujen välille joiden välillä sitä ei ole.
Mutta joo, polkaisu on enemmän sukua sivupotkulle tai peräti takapotkulle. Erot näihin ovat tosin suuremmat kuin ero mainitsemani etupotkun ja kiertopotkun välillä.
Tuossa aiemmin oli puhetta nilkan vääntymisestä kun potkaisee jalkapöydällä ja nyt vääntö koskee sitä tuleeko nilkka jännittää kiertopotkun aikana. Vähän huvittavakin vääntö.
Fudiksessa oppii aika hyvin kuinka nilkka tulee jännittää palloa potkiessa ja myös siitä kamppaillessa. Jos potkaisee kiertopotkun jalkapöydällä, käytössä on sama jännitys. Jos ei tällöin jännitä, voi tapahtua kuten ketjussa muistaakseni DV sanoi. Jos sen sijaan potkaisee säärellä, niin silloin lienee fiksua kuunnella miten säärellä potkimiseen erikoistuneet sanovat. Mitä olen itse testaillut, ymmärrän kyllä rentouden ihan kokemuspohjalta. En kyllä oikein osaa sille silti parempaa perustelua tarjota kuin Andy tuossa edellä ettei turhia kannata jännitellä. Keksin nimittäin myös säärellä potkaistaessa teoreettisia perusteluja jännittää nilkka, elikkäs rakenteen vahvistaminen, mikä tarkoittaa että maksimivoimasta tulee suurempi. Ehkäpä se vain on teknisesti jostain syystä niin vaativaa, että rento veto parantaa kaikkien muiden lihasten toimintaa niin paljon. Jopa minä paljon fudista potkineena ja kakemawaa lähinnä tehneenä kun vedän mielummin rennolla nilkalla jos potkaisen säärellä. Enkä osaa sanoa miksi, muuta kuin että niin on neuvottu ja paremmalta tuntuukin.
Mutta joo, polkaisu on enemmän sukua sivupotkulle tai peräti takapotkulle. Erot näihin ovat tosin suuremmat kuin ero mainitsemani etupotkun ja kiertopotkun välillä.
Tuossa aiemmin oli puhetta nilkan vääntymisestä kun potkaisee jalkapöydällä ja nyt vääntö koskee sitä tuleeko nilkka jännittää kiertopotkun aikana. Vähän huvittavakin vääntö.
Fudiksessa oppii aika hyvin kuinka nilkka tulee jännittää palloa potkiessa ja myös siitä kamppaillessa. Jos potkaisee kiertopotkun jalkapöydällä, käytössä on sama jännitys. Jos ei tällöin jännitä, voi tapahtua kuten ketjussa muistaakseni DV sanoi. Jos sen sijaan potkaisee säärellä, niin silloin lienee fiksua kuunnella miten säärellä potkimiseen erikoistuneet sanovat. Mitä olen itse testaillut, ymmärrän kyllä rentouden ihan kokemuspohjalta. En kyllä oikein osaa sille silti parempaa perustelua tarjota kuin Andy tuossa edellä ettei turhia kannata jännitellä. Keksin nimittäin myös säärellä potkaistaessa teoreettisia perusteluja jännittää nilkka, elikkäs rakenteen vahvistaminen, mikä tarkoittaa että maksimivoimasta tulee suurempi. Ehkäpä se vain on teknisesti jostain syystä niin vaativaa, että rento veto parantaa kaikkien muiden lihasten toimintaa niin paljon. Jopa minä paljon fudista potkineena ja kakemawaa lähinnä tehneenä kun vedän mielummin rennolla nilkalla jos potkaisen säärellä. Enkä osaa sanoa miksi, muuta kuin että niin on neuvottu ja paremmalta tuntuukin.
Kiertopotku ja sitä tukevat harjoitteet
Taisin siinä sanoakin, että sanomani koski vain tiettyä etupotkun tekotapaa.Lasse Candé kirjoitti: ↑touko 12, 2019, 14.33 Ile pohti polkaisevan etupotkun ja kiertopotkun yhteyttä. Se oli nähdäkseni sitä jatkumoa, missä itse puhuin etupotkun ja kiertopotkun yhteydestä. Minulta meni vähän ohi, mitä siinä haettiin, sillä sehän on selvää että perustavanlaatuisesti erilaiset potkut ovat erilaisia.
Toinen asia: sinänsä mua hieman ihmetyttää laajemminkin se ajatus etupotkusta ja kiertopotkusta ”samana” potkuna (mikä ei tietenkään tarkoita etteikö sitä voisi niinkin ajatella).
Kiertopotkuhan perusversiona, siten kuin itse sen hahmotan, iskeytyy kohteeseen melko täsmälleen vaakatasossa, suoraan sivulta.
Ja jos teen ”saman” potkun etupotkuna - alhaalta ylöspäin - niin silloinhan about oman keskivartaloni korkeudella se potku ja sen voima suuntautuu melko tarkkaan kohtisuoraan ylöspäin.
Mitään minusta katsoen ”suoraan eteenpäin”/suoraan poispäin suuntautuvaa voimaahan ei kiertopotkussa oikeastaan ole, vaan se voiman suunta on juuri sitä ”kiertoa” eli jalan heiluriliikettä.
Jalka polvesta alaspäin toimii siis ikäänkuin pesäpallomailana (tai ehkä vasarana, mikäli nilkka on taitettu siten, että osuma-alana on päkiä).
Tällaisella potkulla on aika vaikea saada alhaalta ylöspäin aikaiseksi kovaa osumaa esim. pystyasennossa seisovan vastustajan keskivartaloon. Periaatteessa esim. jalkoväliin kylläkin tai kumarassa olevan vastustajan päähän.
Säkin kassa jos testaa, niin se kiertopotkua muistuttavalla liikeradalla toteutettu etupotku toimii kyllä säkin ”pohjaan” potkaistaessa. Sen sijaan säkin kylkeen potkaistaessa voima vuotaa paljolti ohi (ylöspäin).
Eli näin nyanssiprovona kysymykseni on kai se, että missä tapauksissa maegeri ja mawa nyt oikeastaan on ”sama potku”? Kun minun mielestäni ajatus pätisi lähinnä jossain erikoistilanteissa.
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 37
- Viestit: 20850
- Lauteille: Joulukuu 2007
Kiertopotku ja sitä tukevat harjoitteet
Löysin videon Shiomitsu senseistä, josta tämä ehkä ilmenee jossain määrin.
https://m.youtube.com/watch?v=mBgO1102af8
En osaa ihan varmuudella sanoa kumpia potkuja hän tekee tuossa heti alun lyöntien jälkeen ennen sokutogereja (sivupotkuja). Sanoisin, että kiertopotkuja, mutta todella viistoon meneviä. Kiertopotkun päätyyppinä voi nähdä täysin vaakatasossa kolahtavan, mutta näin ei ole mikään pakko asetella asiaa. Mielestäni erottamisen vaikeus tässä nyt kuitenkin kuvastaa juuri tätä pointtia.
Heti kohdan 2.35 jälkeen vastustaja tekee veitsihyökkäyksen ja Shiomitsu potkaisee vartaloon ennen alasvientiä. Tämä potku on joissain suorituksissa etupotku ja joissain kiertopotku. Melko vastaavassa tilanteessa jos vastustaja on kumarassa, ja häntä potkaisee vartaloon, on vaikea ratkaista onko potku jokseenkin nouseva kiertopotku vai jokseenkin nouseva etupotku. Shiomitsu potkaisee enemmänkin kiertopotkun.
Mistä päästään viestissäsi näkyviin lähtöoletuksiin, jotka voi kyseenalaistaa jossain määrin: Etupotkun päätyypin ei tarvitse olla suoraan työntävä, vaan se voi olla kaikkea nousevan tai jopa hieman alaspäin polkaisevan väliltä. Karatessa melko yleinen ajatus on että potku kohdistuu viistossa linjassa etuyläviistoon. Ajatuksia on muitakin. Vastaavasti oletat että kiertopotku ei voi olla työntävä. Tämä ei ole täysin totta myöskään. Kiertopotku voi aivan hyvin kohdistua vaikkapa suuntaan joka muodostaa etusuunnan kanssa 45 asteen kulman ja lisäksi nousee vielä 45 asteen kulmassa. Tällainen kiertopotku työntää melkolailla kuten maegeri ja jos joku vetäisi päkiällä sellaisen vaikkapa tuossa veitsipuolustuksessa vartaloon (täysin mahdollista) noin sata prosenttia kamppailuterminologiaa tuntevista kategorisoisi kyseisen potkun kiertopotkuksi, vaikka se ei kohdistu sivulle ja vaikka se myös jossain määrin työntää. Potkaisin juuri sillä tapaa ilmaan ja täysin mawashigeriltä se tuntui.
Kaikessa on asteita ja rajan veto on vaikeaa. Omasta mielestäni on mielekästä ajatella tällaisten potkujen myös edustavan samaa tyyppiä, samaan aikaan kuin näkee mahdollisina muitakin lajitteluperusteita kuin polkaisu vs heilautus.
https://m.youtube.com/watch?v=mBgO1102af8
En osaa ihan varmuudella sanoa kumpia potkuja hän tekee tuossa heti alun lyöntien jälkeen ennen sokutogereja (sivupotkuja). Sanoisin, että kiertopotkuja, mutta todella viistoon meneviä. Kiertopotkun päätyyppinä voi nähdä täysin vaakatasossa kolahtavan, mutta näin ei ole mikään pakko asetella asiaa. Mielestäni erottamisen vaikeus tässä nyt kuitenkin kuvastaa juuri tätä pointtia.
Heti kohdan 2.35 jälkeen vastustaja tekee veitsihyökkäyksen ja Shiomitsu potkaisee vartaloon ennen alasvientiä. Tämä potku on joissain suorituksissa etupotku ja joissain kiertopotku. Melko vastaavassa tilanteessa jos vastustaja on kumarassa, ja häntä potkaisee vartaloon, on vaikea ratkaista onko potku jokseenkin nouseva kiertopotku vai jokseenkin nouseva etupotku. Shiomitsu potkaisee enemmänkin kiertopotkun.
Mistä päästään viestissäsi näkyviin lähtöoletuksiin, jotka voi kyseenalaistaa jossain määrin: Etupotkun päätyypin ei tarvitse olla suoraan työntävä, vaan se voi olla kaikkea nousevan tai jopa hieman alaspäin polkaisevan väliltä. Karatessa melko yleinen ajatus on että potku kohdistuu viistossa linjassa etuyläviistoon. Ajatuksia on muitakin. Vastaavasti oletat että kiertopotku ei voi olla työntävä. Tämä ei ole täysin totta myöskään. Kiertopotku voi aivan hyvin kohdistua vaikkapa suuntaan joka muodostaa etusuunnan kanssa 45 asteen kulman ja lisäksi nousee vielä 45 asteen kulmassa. Tällainen kiertopotku työntää melkolailla kuten maegeri ja jos joku vetäisi päkiällä sellaisen vaikkapa tuossa veitsipuolustuksessa vartaloon (täysin mahdollista) noin sata prosenttia kamppailuterminologiaa tuntevista kategorisoisi kyseisen potkun kiertopotkuksi, vaikka se ei kohdistu sivulle ja vaikka se myös jossain määrin työntää. Potkaisin juuri sillä tapaa ilmaan ja täysin mawashigeriltä se tuntui.
Kaikessa on asteita ja rajan veto on vaikeaa. Omasta mielestäni on mielekästä ajatella tällaisten potkujen myös edustavan samaa tyyppiä, samaan aikaan kuin näkee mahdollisina muitakin lajitteluperusteita kuin polkaisu vs heilautus.
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 85
- Viestit: 18957
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Kiertopotku ja sitä tukevat harjoitteet
Miksi tämä Shiomitsu tekee potkut lättäjalalla ja polvi koukussa?
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 96 kurkkijaa