Vaikka toi tukijalan rooli mielenkiintoinen onkin, niin tähän väliin muuta kommentointia:
Lasse Candé kirjoitti: ↑touko 29, 2019, 10.38
Ponnistus on terävä ja optimoitu noihin nopeisiin ja niissä raameissa erittäin voimakkaisiin potkuihin. On selvää että juuri sillä ponnistuksella sitä voimaa myös tuotetaan, hieman samoin kuin taitava lyöjä voi tehdä maallikolle näkymättömän painonsiirron lyödessään. Ei tuo tyyppi kyllä potki lähellekään pelkällä potkaisevalla jalalla, jos se on se mitä yrität sanoa.
En sitten tiedä mitä peräänkuulutat... Kenties hitaampaa tekemistä ja tätä kautta kerrytettyä voimaa, vähän niinkuin peräänkuuluttaisi nyrkkeilijältä sellaista lyöntiä joka paikkaan millä vedetään paras tulos kapakoissa oleviin lyöntipalloihin?
Ihan hyvin kuvattu mun mielestä. Nähdäkseni ero "tyypillisessä" takepotkimisessa verrattuna thaikkupotkimiseen on siinä, että jälkimmäisessä liike on vähän laajempaa ja voimantuotto kokonaisvaltaisempaa.
Eli taktisessa mielessä sen thaikkukiertarin on yleensä tarkoitus olla mahdollisimman kova pommi ja harjoitusrutiini rakentuu tämän käyttötavan ympärille.
Taekwondossa se (ainakin vartaloon vedetty) kiertari taas lienee useammin osa nopeaa potkujen sarjaa, joten vartalonkäyttötottumuksissa näkyy nopeuden korostaminen esim. siinä mielessä, että pitää saada seuraava potku heitettyä nopeasti perään. Tämä syö väkisin jonkin verran voimantuottoa.
On toki selvää, että noissa huipputekijöiden takepotkuissakin on "niissä raameissa" (kuten itse ilmaisit) voimaa.
Samalla on mielestäni selvää, että jos takemiehen pitäisi vetää "mittarisäkkiin" kolme mahdollisimman kovaa osumaa ilman aikarajoitusta, niin maksimaalista tulosta ei olisi mahdollista tehdä tuolla Mapen videon "tikkaustyylillä", vaan maksimaalisen voiman tuottamiseksi osamafrekvenssiä olisi pakko hieman hidastaa ja liikelaajuuksia vähän kasvattaa. Ja tällöin kokonaisuus lähestyy voimantuotollisesti thaikkutyyliä.
Niinhän se siinä "kovin potku" -videossakin oli, että suurin ero takemiehen ja thaikkumiehen välillä oli oikeastaan potkun palautuksessa/palauttamattomuudesta (takemiehellä potkaiseva jalka ja lantio kääntyy heti osuman jälkeen takaisin "neutraaliin" asentoon mahdollistaen seuraavan potkun toisella jalalla).
Ero ei ollut niinkään voimantuotossa, vaikka takemiehellä vähän enemmän snäppiä jalassa olikin.
Ja nyrkkeilyvertaus on lähtökohtaisesti hyvä. Hyvä nyrkkeilijä tuottaa pienellä painonsiirrolla yllättävän paljon voimaa, mutta jos "maksimaalista tuhovoimaa" haetaan, niin tarvitaan kyllä paljon isompaa liikettä. Ja sitä pitää myös erikseen harjoitella, jos siinä haluaa pitkälle päästä.
Kilpanyrkkeilyn osalta pelkkiin voimalyönteihin panostaminen ei välttämättä olisi kuitenkaan hyvä taktiikka (vastaavasti kuin Taekwondossa ei kannata panostaa pelkkiin voimapotkuihin) mutta voisi ajatella, että esimerkiksi jossain itsepuolustusharjoittelussa kannattaisi opetella vain pari kolme erilaista lyöntiä ja panostaa myös aika paljon siihen, että osaa tarvittaessa lyödä ne todella kovaa. Sama potkujen osalta.