Taistelukenttien kypärät

[sinappi]

Tämä ei liity kypärien lippojen teroitteluun, mutta kas tässä esimerkki puskemisesta antiikin kirjallisuudessa, Quintus Curtius Rufuksen Aleksanteri Suuren elämäkerrasta (9,7). Ollaan jo kaukana idässä, ja muuan makedonialainen on humalassa haastanut ateenalaisen Dioksippoksen kaksintaisteluun. Makedonialaisella on vasemmassaan kilpi ja keihäs (sarissa), oikeassaan heittokeihäs ja vyöllä miekka, Dioksippos on alasti varusteenaan nuija.

Igitur Macedo, haud dubius eminus interfici posse, lanceam emisit. Quam Dioxippus cum exigua corporis declinatione vitasset, antequam ille hastam transferret in dextram, assiluit et stipite mediam eam fregit. Amisso utroque telo, Macedo gladium coeperat stringere, cum occupatum, complexu pedibus repente subductis, Dioxippus arietavit in terram, ereptoque gladio, pedem super cervicem iacenti imposuit stipitem intentans elisurusque eo victum, ni prohibitus esset a rege.

'Niinpä makedonialainen, otaksuen voivansa tappaa vastustajansa etäisyyden päästä, heitti keihäänsä. Dioksippos väisti tämän pienellä vartalon taivutuksella, ja ennen kuin makedonialainen ehti siirtää toista keihästään oikeaan käteensä, Dioksippos syöksyi hänen luokseen ja katkaisi sen keskeltä nuijallaan. Menetettyään molemmat aseensa makedonialainen alkoi vetää miekkaansa, kun Dioksippus tarttui häneen, vei häneltä nopreasti jalata alta ja puski hänet maahan, ja napattuaan hänen miekkansa asetti jalkansa maassa makaavan kaulalle aikoen iskeä hänet kuoliaaksi nuijallaan, ellei kuningas olisi estänyt häntä.'

Mitä tämä osoittaa on lähinnä se, että puskeminen (arietare, siis pässin lailla) on ollut ainakin painista tunnettu juttu. Välttämättä se ei tapahdu tässä edes päällä. Taistelukentälle sijoittuvia mainintoja ei ole tullut vastaan.

Minusta tuossa kuvaillaan aivan selvästi kahdesta jalasta maahanvientiä eli morote garia. Antiikin helleenit painikansana ovat tietenkin tunteneet moisen peruspainitekniikan. Itsekin esitit huomion, ettei tuossa puskeminen tapahtunut vättämättä päällä. Minä taas olen lähes täysin vakuuttunut, että kyseessä on puhdas painitekniikka. Mielenkiintoinen poiminta!

[Antti]

Moikka Jaakko, tervetuloa!

Minusta tuossa kuvaillaan aivan selvästi kahdesta jalasta maahanvientiä eli morote garia. Antiikin helleenit painikansana ovat tietenkin tunteneet moisen peruspainitekniikan. Itsekin esitit huomion, ettei tuossa puskeminen tapahtunut vättämättä päällä. Minä taas olen lähes täysin vakuuttunut, että kyseessä on puhdas painitekniikka. Mielenkiintoinen poiminta!

Tulkinta riippuu tässä yhteydessä puskemisesta käytetystä sanasta arietare, joka siis tulee pässiä tarkoittavasta sanasta aries. Siitä en tältä istumalta sano sen enempää, mutta tuskinpa päällä puskeminen kuvatusta liikkeestä vähemmän painitekniikkaa tekisi? Kas tässä pään käyttöä vastaavalla tavalla kuvattuna 1400-luvun loppupuolelta (Augsburg, Universitätsbibliothek, Cod. I.6.4º 2, fol. 42r):

Jtem ringstu zu laufs mit ainem so thu als welstu
in peÿ dem kopf vachen vnd reck dich hoch auff
so vert er auch auf mit denn armen als ers weren
well alstu in nu also in dÿ höch verfürt hast So
puck dich resch vor im nÿder vnd stosß in mit dem
kopf voren in dÿe prust oder auf den pauch vnd
var im mit paiden henden vnden vmb dÿ fuß als
hie gemalt stet vnd würf in an ruck das get snel zw

(Korostus minun.) Eli ole tarttuvinasi vastustajan päähän mutta kumarru nopeasti ja puske häntä päälläsi rintaan tai mahaan, tartu häntä jaloista ja heitä selälleen.

[Lasse Candé]

Ei hemmetti tota yllä olevaa kuvaa!

[Kari Aittomäki]

Nyt en muuten muista metodia jossa pääpusku ja tonttiinvienti ois noin toimivanoloisesti esitetty!
Kun ne morotet ja muut tehdään yleensä taklaustyyliin, olkapäällä.

Ja kun minähän olen puskenut päälleryntääjää rintaan, tehokkaasti.
Siihen vaan päättäväinen tempaisu jaloista...
Perkeles.

Hyvä ja brutaali tykki.
Tää on parhautta.

[Antti]

Alla olevien linkkien takaa löytyy paremman taiteilijan tekemä kopio tuosta samasta kuvasta (nro 23, keskellä), joka vastaa vielä paremmin Lassen mielikuvaa ja osoittaa siten sen, että piirustustaito sinänsä ei riitä mallista kopioidun kuvan esittämän liikkeen laadun välittämiseen.


(Mustavalkoinen, digitoitu näköispainos.)


(Väreissä, digitoitu alkuperäislähde.)

[Antti]

Koska ketjun otsikossa mainitaan kypärät, tässä vielä esimerkki puskemisesta kypärä päässä kuvattuna 1400-luvulla tuotetussa käsikirjoituksessa (Kraków, Biblioteka Jagiellońska, Ms. Berol. germ. quart. 16, fol. 25v):

Merckh das funffvndreÿsßigk stück des swertes ob ainer dem andern hett
gestochen Jnnerhalb des swertes zu dem leib So druckh mit deinem swert sein
ortt nÿder vnd greÿff mit dem knopff in sein tencke knÿepüg vnd ruck vast
an dich vnd stozz in mit dem hawbt vnter sein tencke v̈chsen So würffstu
Jn vber ruckh als du es oben gemalt siehst

(Korostus minun.) Vastustaja (sininen) on siis yrittänyt pistää miekallaan, suorittaja (punainen) on painanut hänen miekkansa alas omallaan, napannut ponnellaan vastustajan vasemmasta polvitaipeesta ja puskee hänet päällään kumoon vasemmasta kainalosta.

[Poista käyttäjä 1747]

...ja kaatoa suorittavan pää on oikeaoppisesti taka-asennossa jolloin impakti kohdistuu maskiin/otsaan eikä päälakeen (jolloin niskojen kestävyys on ihmisapinalla koetuksella).



Edit:tattis BTW mielenkiintoisista postauksista

[Kyynikko]

Aika hienomekaaninen tulkinta niskan asennosta ottaen huomioon tuon ajan piirtäjien taidot. Samaan syssyyn voisi väittää että kaveri seisoo silat-tyyliin vastustajan jalan päällä estääkseen tukiaskeleen oton ja edistääkseen jalan kokonaisvaltaista tårta på tårta menoa....

Vai oliko se salainen kaspintekniikka..?

[Poista käyttäjä 1747]

Mitä ihmettä sä taas selität.



Kerta toiston vuoksi...se on niskalle hasardia puskea päälaki edellä ja on muutenkin tyhmää irottaa katsetta maalista. Antin ensimmäisessä viestissä kuvaillaan puskemista termillä arietare, "pässin lailla" kuten Antin käännös kuuluu. IMO melko epätodennäköistä että Ateenalainen sodomiitti tekisi kirjaimellisesti jotain niin hölmöä. Olettama on siis että kaveri on sensei tason veteraani ja on tappanut läjäpäin persialaisia paljain käsin.

Antin postaaamissa kuvissa taas suorittajan pää on niskan kestävyyden kannalta enempi uskottavassa asennossa.

Get it?

[Kyynikko]

Jos et ymmärrä en voi auttaa.

Näyttävätkö nuo jalan asennot sinusta luonnollisilta? Oletko ihan varma että tuo niskankin asento on ihan tarkoituksella juuri tuo?

[Kari Aittomäki]

Aikas hyvää pohdiskelua impaktikohdista, kypärällä tai ilman.
Hyvää funtsailua kuinka saada vahva kroppa jossa heikot tukirakenteet kestämään tällien vastavoimaa.

Itseasiassa keskipään puskentoja on, kinukkijutuissa.
Myös mongolipainijat käyttävät keskipäätä ja jalkojen kaappausta iskevänä tonttiinvientinä. Muistin.

Siinä yhdessä suomalaisdokkarissa joku kiinalaispaukapää juoksi keskipäänsä pahki hautakiveen. Kahdesti.
Oli aivan kanttuvei mutta kivi halkesi. Varmaan kallo myös.
Kallon keskiosa ei ole valtavan vahva, on yksi kallon iskupisteitä.
Mutta lihakset aktivoimalla sen koko lihatornin saa kyllä juostavanlujaksi.
On muuten kantoharjoituksena erinomainen ryhti/yläkropan tukilihaksiston treeni.
Tiättekö, niinku Afrikassa kunne kantaa suunnilleen vesisaaveja päänsä päällä ja näyttää jumalaisen tyynentyylikkäiltä?

Oisko mielekästä jaotella puskut aktiivisiksi nuppauksiksi brittityyliin, hieroviksi painivänkäyksiksi ja pässimäisiksi päinjuoksuiksi?
Sivujenkatällit ja takaraivopuskut on sitte oma kenttänsä.

Heh, olen kyllä nähnyt myös naamalla tehdyn tiilimurskauksen. Venäjän poika vähä innostu yleisöstä ja otti vauhtiaskeleen kun piti pudottaa vaan otta tiilikasaan.
Iski siis naamallaan kasan tiiliä palasiksi, hampaitaan varmaan myös.
Saatto kyllä olla tahallinen teko, oli sen verran remakka kasakka.

[Valvoja]

Tämä ketju on käsitellyt aika paljon puskemista. Siirretään se keskustelu mieluummin aihetta käsittelevään ketjuun ja käsitellään täällä kypäräasioita.

Jatkakaa siis viimeaikaisia keskusteluja mieluummin täällä:
https://www.potku.net/forum/viewtopic.p ... 05#p938705

[Antti]

Mitä tulee myöhempien aikojen sotilaskypäriin, on sinänsä kiinnostavaa, ettei toisessa ketjussa käsitellyssä Lähitaistelussa tai Rakuunan ja ratsumiehen oppaassa lueteltujen lähitaisteluvälineiden joukossa erikseen mainita kypärää. Lähitst-oppaassa (1957) kypärän osalta käsitellään kuitenkin vartiomiehelle suoritettava "erittäin vaarallinen" kypäräote, jolla "vastustaja kuristuu ja niska katkeaa", mutta jos kypärä lähtee päästä, "lyödään käteen jääneellä kypärällä takaraivoon".

[Kyynikko]

Tuonhan takia brittien perinneunivormuissa se kypärän leukahihna tai ketju on siinä alahuulen ja leuan välissä. Näin ainakin jossain väitettiin. Vähän kyllä luulen että esitetyllä tavalla saa kauan odottaa ennen kuin vartiomies on kuristunut.. ja its eainakin antaisi polvitaipeeseen jalkapohjaa ja koittaisin saada vastustajan huomattavasti alemmaksi itseeni nähden jos tuolleen pitäisi niskat poikki riuhtoa..hmmmmm..

[Kari Aittomäki]

Mulle on näytetty kypärän hyötykäyttö siten, että se pää tempaistaan pystyyn ja samalla isketään terä piruparan kurkusta läpi ja vedetään ulos, samalla maahan painaen.
Brutaali veto.
Toinen versio oli lyödä kahvalla viinahissi sisään. Vielä ilkeämpi.

Onkohan tosta kypärällä takaraivoon lyönnistä niinku mihinkän?
Kyllä se varmaan kipiää ottaa mutta annetussa tilanteessa?