Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Stoalaisuus - tie tyyneyteen
Valvoja: Valvoja
- MikaM
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 12
- Viestit: 5304
- Lauteille: Marraskuu 2009
- Paikkakunta: Naantali
- Etulaji: Jumppa
Stoalaisuus - tie tyyneyteen
Ei suoraa yhtymäkohtaa, mutta sellainen tuli. Pojan luokkakaveri hyppäsi junan alle ja jätti jälkeensä jollekin some-sivulle lauseen "memento mori". Eikä muuta. Tästä aukesi pojan kanssa pitkähkö keskustelu, jota jatketaan tänään.
“Maamiinat kioskeihin”
RadioRock
RadioRock
- MikaM
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 12
- Viestit: 5304
- Lauteille: Marraskuu 2009
- Paikkakunta: Naantali
- Etulaji: Jumppa
Stoalaisuus - tie tyyneyteen
Kaveri oli ilmeisen älykäs/ fiksu tms. Valitettavasti pakeni jotain huumeiden pariin. Olisiko epätoivo jonkun mahdottomaksi mielletyn edessä ollut liikaa ja päätti, ettei ole mitään tehtävissä, joten kuolema on luonnollinen seuraus?
Tai sitten trippasi.
Sain vihdoin Aureliuksen kirjan kiitetyn englanniksi käännöksen kotiini ja olen aloitellut sen lukemista.
Tai sitten trippasi.
Sain vihdoin Aureliuksen kirjan kiitetyn englanniksi käännöksen kotiini ja olen aloitellut sen lukemista.
“Maamiinat kioskeihin”
RadioRock
RadioRock
- Jasse
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 25
- Viestit: 3420
- Lauteille: Maaliskuu 2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Katori Shinto ryu & potkunyrkkeily
- Sivulajit: IP, BJJ, SW, MMA, CACC
- Takalajit: Budoturismi
Stoalaisuus - tie tyyneyteen
Kyllähän itsemurhatapaukset pysäyttää miettimään ja keskustelemaan.
Aureliuksen päiväkirjan parasta antia on toistuva neuvo: ”Kestät tai et, mutta älä valita. Älä kiukuttele.”
Aureliuksen päiväkirjan parasta antia on toistuva neuvo: ”Kestät tai et, mutta älä valita. Älä kiukuttele.”
- Jasse
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 25
- Viestit: 3420
- Lauteille: Maaliskuu 2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Katori Shinto ryu & potkunyrkkeily
- Sivulajit: IP, BJJ, SW, MMA, CACC
- Takalajit: Budoturismi
Stoalaisuus - tie tyyneyteen
Harrastuneisuuteni ja kiinnostukseni stoalaisuuteen on pysynyt ja syventynyt. Olen juuri lukemassa toistamiseen "A guide to good life - stoic joy" ja viikko sitten luin ensimmäisellä vuosisadalla eläneen stoalaisen opettajan Musonius Rufuksen luentojen pohjalta kirjoitettuja tekstejä. Nyt on menossa stoalainen viikko johon osallistun toistamiseen: https://modernstoicism.com/stoic-week/
Tässä hyvä artikkeli siitä miten spartalaisuus ( tai sen idealisointi ja ihannointi) vaikuttivat stoalaisuuteen.
Tässä hyvä artikkeli siitä miten spartalaisuus ( tai sen idealisointi ja ihannointi) vaikuttivat stoalaisuuteen.
Viimeksi muokannut Jasse, loka 20, 2020, 11.00. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
- Jasse
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 25
- Viestit: 3420
- Lauteille: Maaliskuu 2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Katori Shinto ryu & potkunyrkkeily
- Sivulajit: IP, BJJ, SW, MMA, CACC
- Takalajit: Budoturismi
Stoalaisuus - tie tyyneyteen
jahas. Tuo edellisen viestini artikkeli on kutakuinkin sama kuin tämä viime vuonna linkkaamani. Sama kirjoittaja, samat tiedot.
Jasse kirjoitti: ↑tammi 30, 2019, 08.55
Ostin tämmösen. Kertoo miehestä joka teki spartasta Spartan. Sääti muutaman lain, jonka vaikutsuksesta eriarvoisuus, hionostelu ja kohtuuttomuus loppui. Askeesi, kuri, kovuus ja hyve valtasivat alaa. Myös leikinlaskua ja lakonisia ( Sparta oli Lakonialainen kaupunki) lausahduksia arvostettii.
Alemmassa artikkelissa ehdotetaan että Sokrates, kyynikot ja stoalaiset olisivat ihaileet spartalaisia ja saaneet heiltä vaikutteita. Ainakin itsekurin ihanne, yksinkertainen tooga ja sauva olivat yhteisiä asioita.
https://donaldrobertson.name/2013/05/08 ... he-stoics/
Tykkäsin suuresti tuosta artikkelissa mainitusta Epiktetoksen stoalaisesta iskulauseesta: "Endure & Renounce". Eli "kestä & luovu".
- Jasse
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 25
- Viestit: 3420
- Lauteille: Maaliskuu 2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Katori Shinto ryu & potkunyrkkeily
- Sivulajit: IP, BJJ, SW, MMA, CACC
- Takalajit: Budoturismi
Stoalaisuus - tie tyyneyteen
Seuraa tajunnanvirtaa stoalaisuudesta, spartalaisuudesta, budosta, soturi-eetoksesta yms.
Miteiskein tuossa että mitkä ovat ne yhteiset nimittäjät joita yhdistän stoalaisuuteen ja spartalaisuuteen. Ensimmäisenä tulee mieleen pelottomuus, rohkeus, sisu, kuri, itsehillintä, luonteen lujuus, tahdon voima. Toisaalta rikkauksien, materian, ylellisyyden, hienostelun, nautintojen halveksunta. Oman luonteen kehittäminen harjoittelemalla ja itseään haastamalla. Vaikeuksien, vastoinkäymisten, haasteiden ja kuoleman kohtaaminen tyynesti ja arvokkaasti. Uskon että nämä ideaalit ovat alkaneet imeytyä omaksi omaa identiteettiä viimeistään kun aloitin harjoittelemaan ja tutkimaan kamppailulajeja lapsena. Uskoisin että moni muukin kamppailija kokee tällaiset ihanteet omakseen.
Stoalaisuuden itsensä hillitsevä, rohkea, viisas ja oikeudenmukainen - lähes tulkoon pasifistinen - henkilö. Hän kyllä toimii mutta ei vahvojen tunteiden vallassa vaan tyynen päättäväisesti. Olenkin miettinyt että mitkä ovat ne tilanteet elämässä jolloin tunteidenvallassa toimiminen johtaa parempaan lopputulokseen kuin tyynen ja selkeän milen vallassa toimiminen. Kamppailu-urheilussakin parhaan ovat monesti huomattavan tyyniä ja keskittyneitä.
Miteiskein tuossa että mitkä ovat ne yhteiset nimittäjät joita yhdistän stoalaisuuteen ja spartalaisuuteen. Ensimmäisenä tulee mieleen pelottomuus, rohkeus, sisu, kuri, itsehillintä, luonteen lujuus, tahdon voima. Toisaalta rikkauksien, materian, ylellisyyden, hienostelun, nautintojen halveksunta. Oman luonteen kehittäminen harjoittelemalla ja itseään haastamalla. Vaikeuksien, vastoinkäymisten, haasteiden ja kuoleman kohtaaminen tyynesti ja arvokkaasti. Uskon että nämä ideaalit ovat alkaneet imeytyä omaksi omaa identiteettiä viimeistään kun aloitin harjoittelemaan ja tutkimaan kamppailulajeja lapsena. Uskoisin että moni muukin kamppailija kokee tällaiset ihanteet omakseen.
Stoalaisuuden itsensä hillitsevä, rohkea, viisas ja oikeudenmukainen - lähes tulkoon pasifistinen - henkilö. Hän kyllä toimii mutta ei vahvojen tunteiden vallassa vaan tyynen päättäväisesti. Olenkin miettinyt että mitkä ovat ne tilanteet elämässä jolloin tunteidenvallassa toimiminen johtaa parempaan lopputulokseen kuin tyynen ja selkeän milen vallassa toimiminen. Kamppailu-urheilussakin parhaan ovat monesti huomattavan tyyniä ja keskittyneitä.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 4
- Viestit: 2513
- Lauteille: Heinäkuu 2016
- Etulaji: keppijumppa
- Takalajit: bjj, vapaapaini, lukkopaini
Stoalaisuus - tie tyyneyteen
en jaksais olla kuvauksen mukainen stoalainen, koska se olis epäaitoa ja väkisin tekemällä tehtyä jotain muuta kuin omaa itseäni.
kokisin kammottavaksi jättää esim herkkujen mässäilyn. ei tässä elämässä
kokisin kammottavaksi jättää esim herkkujen mässäilyn. ei tässä elämässä
- MikaM
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 12
- Viestit: 5304
- Lauteille: Marraskuu 2009
- Paikkakunta: Naantali
- Etulaji: Jumppa
Stoalaisuus - tie tyyneyteen
En näkisi sitä noin jyrkästi. Kunhan et anna niille herkuille "ylivaltaa", niin asia lienee kunnossa, vaikket olisikaan ykkösdivaria siltä osin?
“Maamiinat kioskeihin”
RadioRock
RadioRock
Stoalaisuus - tie tyyneyteen
Poimin nuo muutamat jutut sellaisina, jotka IMHO eivät erityisesti kuvaa kamppailijoita, vaan ovat muuten henkilökohtaisia arvoja niille, joille ovat. Kamppailumaailmasta ei ole kauhean vaikea löytää rahanahneita diivoja...Uskoisin että moni muukin kamppailija kokee tällaiset ihanteet omakseen.
- Jasse
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 25
- Viestit: 3420
- Lauteille: Maaliskuu 2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Katori Shinto ryu & potkunyrkkeily
- Sivulajit: IP, BJJ, SW, MMA, CACC
- Takalajit: Budoturismi
Stoalaisuus - tie tyyneyteen
Ahneita diivoja löytyy. Varsinkin kamppailu-urheilu puolelta. Semmoiset persoonat myös vetää katsojia. Ehkä mietin enemmän budokoita tms. Tyyppejä joita kiinnosta myös kamppailulajien historia ja filosofia. Luin tuossa juuri yhden kirjan Jigiro Kanosta ja kyllä hänellä ainakin oli selkeä visio miten judo voisi auttaa yksilöä kehittämään itseään niin että olisi hyödyksi yhteis- ja ihmiskunnalle ja elää harminiassa luonnon kanssa.Jorge kirjoitti: ↑loka 20, 2020, 21.58
Poimin nuo muutamat jutut sellaisina, jotka IMHO eivät erityisesti kuvaa kamppailijoita, vaan ovat muuten henkilökohtaisia arvoja niille, joille ovat. Kamppailumaailmasta ei ole kauhean vaikea löytää rahanahneita diivoja...Uskoisin että moni muukin kamppailija kokee tällaiset ihanteet omakseen.
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 16110
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Stoalaisuus - tie tyyneyteen
Hyvää keskustelua.
Minä näkisin nämä annetut hyveet sellaisina jalostuneina soturiominaisuuksina.
Jossa tuleva kuolema on ikäänkuin vain muodollisuus, jossa tärkein sitoutuminen on kyky Elää, elää joka hetki täydesti vahvasti.
Tämä ei sulje pois nautintoja, päinvastoin. Ne kuuluvat ansaittuna osina kokonaispakettiin, jopa ylilyöden.
Kun joskus on hyvä laittaa pöytä koreaksi ja puristella hymyileviä tyttöjä, nauraa ja laulaa.
Mutta jossa kykee myös tyytyä ankarampiin hetkiin, houkutella liekkiä märistä risuista ja vaan jaksaa vaikka raakasti väsyttäiski.
Nämähän ovat kaikki soturiominaisuuksia, joihin mun näkemyksen mukaan saa parhaiten kontaktipintaa ihan silkalla keskiyttyneellä traditiotreenaamisella.
Joka on se lajien nimenomainen rikkaus ja joka tärkeimmin osin muotilajeista puuttuu.
Juttelin tästä aikanaan Omonien kanssa, joilla kaikilla oli tausta naapurin kovimmissa joukoissa.
Jotka kertoivat että se tiukka aamujumppa karate-liikuntoineen loi sellaisen valmiuden ja keskittymiskyvyn että kaikki koulutus ja myöhemmin toiminta oli helppo ottaa vastaan, ja sitten myös päästää irti kun tilanne sen salli.
Tämä näkyy esim alkoholinkäytössä, jossa ankarilla pelimiehillä se tinttaaminen on aina ja poikkeuksetta palkinnollista, toimintaa seuraavaa rentoutumista. Vaikka vaan hyvän halonhakkuun jäljiltä saunakaljoineen.
Mulla oili aikanaan tästä aika painava keskustelu erään frendin kanssa, joka ei malttanu sammua ennenku hotlan jääkaappi oli varmasti juotu tyhjäksi.
Tulee muuten mieleen leffa (vaihteeks ja vaihteeks ranskalainen), vuoden 2001 Le pacte des loups, Susien klaani.
Pääjehu Grégoire de Fronsac (historiallinen henkilö) on aika lähellä täydellisyyttä.
Tiedemies ja naturalisti, taitelija, käsityöläinen, sotapäällikkö, mahtava soturi sekä ilomielinen poramies.
Joka tyynesti istuu vankikoppinsa lattialle ja alkaa mässytä jotain kuvottavannäköstä mämmiä kupista sormin.
Leffa on kaunis ja liikuttavakin, Mark Dacascos on vaikuttava Tonto.
Pitääpä taas katsoa tällä stoalaisuusnäkökulmalla.
Minä näkisin nämä annetut hyveet sellaisina jalostuneina soturiominaisuuksina.
Jossa tuleva kuolema on ikäänkuin vain muodollisuus, jossa tärkein sitoutuminen on kyky Elää, elää joka hetki täydesti vahvasti.
Tämä ei sulje pois nautintoja, päinvastoin. Ne kuuluvat ansaittuna osina kokonaispakettiin, jopa ylilyöden.
Kun joskus on hyvä laittaa pöytä koreaksi ja puristella hymyileviä tyttöjä, nauraa ja laulaa.
Mutta jossa kykee myös tyytyä ankarampiin hetkiin, houkutella liekkiä märistä risuista ja vaan jaksaa vaikka raakasti väsyttäiski.
Nämähän ovat kaikki soturiominaisuuksia, joihin mun näkemyksen mukaan saa parhaiten kontaktipintaa ihan silkalla keskiyttyneellä traditiotreenaamisella.
Joka on se lajien nimenomainen rikkaus ja joka tärkeimmin osin muotilajeista puuttuu.
Juttelin tästä aikanaan Omonien kanssa, joilla kaikilla oli tausta naapurin kovimmissa joukoissa.
Jotka kertoivat että se tiukka aamujumppa karate-liikuntoineen loi sellaisen valmiuden ja keskittymiskyvyn että kaikki koulutus ja myöhemmin toiminta oli helppo ottaa vastaan, ja sitten myös päästää irti kun tilanne sen salli.
Tämä näkyy esim alkoholinkäytössä, jossa ankarilla pelimiehillä se tinttaaminen on aina ja poikkeuksetta palkinnollista, toimintaa seuraavaa rentoutumista. Vaikka vaan hyvän halonhakkuun jäljiltä saunakaljoineen.
Mulla oili aikanaan tästä aika painava keskustelu erään frendin kanssa, joka ei malttanu sammua ennenku hotlan jääkaappi oli varmasti juotu tyhjäksi.
Tulee muuten mieleen leffa (vaihteeks ja vaihteeks ranskalainen), vuoden 2001 Le pacte des loups, Susien klaani.
Pääjehu Grégoire de Fronsac (historiallinen henkilö) on aika lähellä täydellisyyttä.
Tiedemies ja naturalisti, taitelija, käsityöläinen, sotapäällikkö, mahtava soturi sekä ilomielinen poramies.
Joka tyynesti istuu vankikoppinsa lattialle ja alkaa mässytä jotain kuvottavannäköstä mämmiä kupista sormin.
Leffa on kaunis ja liikuttavakin, Mark Dacascos on vaikuttava Tonto.
Pitääpä taas katsoa tällä stoalaisuusnäkökulmalla.
- Jasse
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 25
- Viestit: 3420
- Lauteille: Maaliskuu 2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Katori Shinto ryu & potkunyrkkeily
- Sivulajit: IP, BJJ, SW, MMA, CACC
- Takalajit: Budoturismi
Stoalaisuus - tie tyyneyteen
Luin juuri toistamiseen tuon kirjan "Lykurgos - Spartan lainsäätäjä". Tämä myyttinen herra siis tarinoiden mukaan eli joskus 700 eKr ja laati kirjoittamattomat lait koko Lakonian maakuntaan, jonka pääkaupunki Lakedaimon - eli Sparta - oli.Jasse kirjoitti: ↑loka 20, 2020, 10.58 jahas. Tuo edellisen viestini artikkeli on kutakuinkin sama kuin tämä viime vuonna linkkaamani. Sama kirjoittaja, samat tiedot.
Jasse kirjoitti: ↑tammi 30, 2019, 08.55
Ostin tämmösen. Kertoo miehestä joka teki spartasta Spartan. Sääti muutaman lain, jonka vaikutsuksesta eriarvoisuus, hionostelu ja kohtuuttomuus loppui. Askeesi, kuri, kovuus ja hyve valtasivat alaa. Myös leikinlaskua ja lakonisia ( Sparta oli Lakonialainen kaupunki) lausahduksia arvostettii.
Alemmassa artikkelissa ehdotetaan että Sokrates, kyynikot ja stoalaiset olisivat ihaileet spartalaisia ja saaneet heiltä vaikutteita. Ainakin itsekurin ihanne, yksinkertainen tooga ja sauva olivat yhteisiä asioita.
https://donaldrobertson.name/2013/05/08 ... he-stoics/
Tykkäsin suuresti tuosta artikkelissa mainitusta Epiktetoksen stoalaisesta iskulauseesta: "Endure & Renounce". Eli "kestä & luovu".
Lait olivat suht simmppelit esim. Jalometallirahat kiellettiin ja tilalle otettiin ulkomaankauppaan sopimattomat rautakiekot. Maat jaettiin uudellen ja tasapuolisesti ( maita viljelivät helootti-orjat). Kodit piti rakentaa kirveellä ettei tulisi hienosteltua. Päivällinen tuli nauttia yhteisaterialla. Poikien ankara koulutus alkoi 7 vuotiaana. Matkustaminen Lakoniasta "ulkomaille" oli kiellety.
Kuulostaa melko karulta. Joku voisi nähdä tuossa järjestelmässä jopa (kansallis)sosialismia.
Joka tapauksessa Spartan lait ja käytännöt olivat semmoiset että siinä kulttuurissa karuutta, voimaa, kestävyyttä, rohkeutta ja ytimekkäitä "lakonisia" lausahduksia arvostettiin.
Minulle tuli mieleen että jos lait ja käytännöt tekivät Spartasta Spartan. Niin yksilö tasolla voisi sanoa että säännöt ja rutiinit tekevät yksilöstä stoalaisen ( tai minkä vaan kurinalaisen/säännönmukaisen tyypin).
Tässä vielä, vertailuun liittyvä, erittäin tärkeä pointti tuosta ylemmästä linkistä:
"Hadot says that this idealisation was something of a “mirage” because Sparta was such a warlike, totalitarian state, where all citizens were trained to serve the state, whereas the Cynics and Stoics considered personal morality the goal of life."
PS: Tässä vielä kirjan paras oppi: "Joka tahtoo omaksua Spartalaisen elämäntavan, sen on enemmän kuin ruumiinharjoituksista pidettävä kiinni henkisen olemuksensa kehityksestä."
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 1726
- Lauteille: Elokuu 2011
Stoalaisuus - tie tyyneyteen
Pakko sanoa, että kun miettii nykyistä työelämää niin ideointi ja innovointi ja uusien asioiden kehittäminen puuttuvat tuosta spartalaisesta maailmasta täysin. Rauhoittuminen on okei mutta jos uuden kehittäminen estetään, niin yhteiskunta ei kehity.