Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle.
✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
Tutkimus: Suomalaiset ja ugandalaiset ovat fyysisesti maailman kovakuntoisimpia - suomalaisten kunto on noussut kohisten
Suomalaiset ovat fyysisesti erittäin hyvässä kunnossa.
Asia selviää Maailman terveysjärjestö WHO:n tutkimuksesta, jossa selvitettiin 168 maan ihmisten fyysistä kuntoa.
Uganda ylsi tutkimuksen kärkimaaksi, mutta rikkaista länsimaista Suomi oli ykkönen. Tutkimuksesta uutisoivan Business Insider Nordicin mukaan molemmissa maissa ihmiset pitävät urheilemisesta ja pyrkivät yhdistämään liikunnan arkirutiineihinsa.
Suomessa työt vaativat aiempaa vähemmän liikkumista ja fyysisyyttä, mutta suomalaiset ovat tällä vuosituhannella aktivoituneet pitämään terveydestään parempaa huolta.
Vielä 1960-luvulla sydän- ja verisuonitautien yleisyys suomalaismiehillä oli maailman kärkiluokkaa. Tilanne on kuitenkin muuttunut muutamassa vuosikymmenessä.
Suomalaisten kunto on kohentunut osittain siksi, että suomalaiset polttavat tupakkatuotteita nykyään huomattavasti aiempaa vähemmän ja syövät entistä terveellisemmin.
Lisäksi suomalaiset huoltavat myös kuntoaan. WHO:n tutkimuksen mukaan 30-64-vuotiaista suomalaisista 56 prosenttia harrastaa kohtuullisen fyysistä liikuntaa ainakin tunnin päivässä.
Business Insider Nordic huomioi lisäksi muun muassa sauvakävelyn suosion Suomessa sekä sen, kuinka suomalaiset koulut ja työpaikat kannustavat suomalaisia liikkumaan ja vaalimaan kuntoaan.
Osalle kunnon ylläpito on välttämätön pakko
Tutkimuksessa huomautetaan, että osassa maista hyvä fyysinen kunto ei ole valinta, vaan sitä ylläpidetään pakosta.
Tällainen tilanne on esimerkiksi juuri Ugandassa, jossa monet tekevät fyysistä työtä tai joutuvat kävelemään pitkiä välimatkoja.
– Olen noin kahdeksan tuntia jaloillani kuutena päivänä viikossa. Kasvatan kaiken syömämme ruoan, 68-vuotias ugandalainen maanviljelijä Abiasali Nsereko kertoo BBC:lle.
Jennifer Namulembwa puolestaan kertoo kävelevänsä joka aamu 90 minuutin matkan töihin.
– Olen tottunut siihen, joten en edes huomaa matkan pituutta, hän sanoo.
Hyvä fyysinen kunto ei kuitenkaan tarkoita, että ihmiset olisivat terveimpien kansojen joukossa. Kun terveyttä mitataan kokonaisvaltaisemmin, Uganda ei yllä edes 50 parhaan joukkoon.
WHO:n tutkimuksen mukaan 30-64-vuotiaista suomalaisista 56 prosenttia harrastaa kohtuullisen fyysistä liikuntaa ainakin tunnin päivässä.
Ohhoh. Melkein arvelisin että tuo perustuu kyselytutkimukseen. Sehän on upeaa, jos tuo on totta. Samassa pitäisi määritellä kohtuullinen fyysinen liikunta, ja siinä Terveyskirjasto auttanee.
Terveysliikunnan määräksi suositellaan energiakulutusta, jonka määrä on noin 1 000 kilokaloria (4,2 MJ) viikossa. Tämä tarkoittaa noin puolen tunnin kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa (esim. reipasta kävelyä) 5–7 päivänä viikossa tai kuormittavaa liikuntaa (esim. hölkkää) 20–60 minuuttia kolmasti viikossa. Päivittäisen liikunnan voi koota pienemmistä palasista, sillä kolme kertaa 10 minuuttia päivässä näyttää tuottavan terveyden kannalta saman hyödyn kuin kerran 30 minuuttia. Suurin mahdollinen terveysvaikutus saavutetaan varsin kohtuullisella liikunnalla. Sen jälkeen voidaan fyysistä kuntoa edelleen parantaa, mutta terveyshyöty kasvaa enää hitaasti, jos lainkaan.
Rupesin omien fiilisten eli janon ja nesteen nopean läpimenon pohjalta tarkasteleen suolan saantia, näyttäisi että suomalaiset suositukset ovat kovin erikoiset. Suomessa suolan saantisuositus on siis 3-5 grammaa, kun tuon tutkimuksen mukaan yksin natriumia tarvitsisi saada 3-6 grammaa, mikä tarkoittaa suolan suhteen 7,5-15 grammaa. Pitäskö kokeilla suolakuuria.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25119607 kirjoitti:CONCLUSIONS:
In this study in which sodium intake was estimated on the basis of measured urinary excretion, an estimated sodium intake between 3 g per day and 6 g per day was associated with a lower risk of death and cardiovascular events than was either a higher or lower estimated level of intake.
Minä olen eri yhteyksissä saanut kehotteen käyttää enemmän suolaa:
Kerran sain aikaan munuaiskipuja kun join vettä niin päntiönään. Vichyllä sekin tokeni.
Sittemmin kävi ilmi että rauta-arvoni ovat alhaiset ja että reilumpi suolankäyttö ois suotavaa.
Ota näistä selvää, vähällä suolalla mennään yhä.
Vitamiinejakaan ei saa hotkia liikaa, tyrniäkin vaan lusikka päivään.
Tästä on jo puolisen vuotta, mutta toivottavasti tutkimukset ovat edistyneet.
Swansean lääketieteellisen yliopiston tutkijat ovat löytäneet Pohjois-Irlannin maaperästä aiemmin tuntemattoman bakteerikannan. Sen on havaittu tehoavan neljään superbakteeriin. WHO on luokitellut yhteensä kuusi superbakteeria, jotka ovat antibiooteille vastustuskykyisiä.
Löydetty bakteeri pystyy hillitsemään myös sairaalabakteeri MRSA:n kasvua.
Seitsemisen vuotta jatkunut yksipuolinen syöminen aiheutti teinipojalle sokeuden, heikentyneen kuulon ja luiden haurastumisen. Tapauksesta on julkaistu tutkimus Annals of Internal Medicine -tiedejulkaisussa.
Poika oli ala-asteen jälkeen elänyt käytännössä pelkästään ranskanperunoilla, sipseillä ja valkoisella leivällä. Satunnaisesti hän oli syönyt myös leikkeleitä ja makkaraa. Vihanneksiin tai hedelmiin hän ei ollut koskenutkaan.
Ensi kerran hän päätyi lääkäriin 14-vuotiaana, jolloin hänellä diagnosoitiin B12-vitamiinin puute. Lääkäri määräsi vitamiinilisää ja antoi ravitsemusneuvoja. Poika ei neuvoja noudattanut. Kun hän oli 17-vuotias, hänet tuotiin Bristoliin silmäsairaalaan hoidettavaksi, koska hänen näkönsä oli käytännössä mennyttä.
– Tämä on vakavin roskaruoan aiheuttama sokeutuminen, minkä olen tavannut, poikaa hoitanut lääkäri Denize Atan kommentoi Daily Mailille.
”Järkyttävää”
Atanin mukaan poika oli menettänyt näkönsä pikku hiljaa ja hänellä on jäljellä enää ääreisnäkö. Hän voi siis liikkua, mutta esimerkiksi auton ajaminen on mahdotonta ja lukeminen, television katselu ja ihmisten kasvojen tunnistaminen on hyvin hankalaa. Näön menetys on niin merkittävä, että poika on diagnosoitu sokeaksi.
Atanin ja kumppanien vastaanotolle tullessaan poika oli normaalipainoinen mutta aliravittu. Hänellä todettiin jälleen B12-vitamiinin puute ja myös muita vakavia puutostiloja kuten kuparin, seleenin ja D-vitamiinin puute.
– Hän oli menettänyt kivennäisaineita luistaan, mikä on todella järkyttävää tämän ikäisellä pojalla, Atan sanoi BBC:n mukaan.
Lääkäreille poika oli selittänyt, ettei hän sietänyt useimpien ruoka-aineiden koostumusta, suutuntumaa, eikä siksi syönyt mitään muuta. The Timesille kommentoineen äidin mukaan poika oli syönyt normaalisti kymmenvuotiaaksi asti.
Pysyvät vauriot
Ravinnosta johtuva silmähermojen rappeuma ei ole ennenkuulumaton sairaus. Tapauksia esiintyy lähinnä lapsilla kehittyvissä maissa ja ne ovat länsimaissa äärimmäisen harvinaisia. Sairaus on täysin hoidettavissa, mikäli hoito aloitetaan ajoissa. Liian pitkään jatkuessaan silmähermojen hermosyyt kuitenkin kuolevat ja vaurioista tulee pysyviä.
Näin kävi nykyisin 19-vuotiaan brittimiehen tapauksessa. Hän uskoo, että mikäli hän olisi saanut aiemmin apua harvinaiseen syömishäiriöönsä, tilanne olisi ollut toinen.
– He eivät uskoneet minua, kun pyysin apua, mies kommentoi Timesille.
Atan on jokseenkin samaa mieltä potilaansa kanssa. Lääkäri sanoo Telegraphille, että huonon ravitsemuksen ja heikentyvän näön yhteys on tiedetty jo jonkin aikaa ammattilaisten eli neuro-oftalmologien keskuudessa, mutta yleislääkäreiden sekä yleisön tietoisuus asiasta on heikko.
Ruokavalio pysyi samana
Miehen elämä on tämän äidin mukaan ”pilalla”. Mies on lopettanut opiskelun ja äiti työnsä voidakseen huolehtia pojastaan. Sosiaalista elämää miehellä ei ole.
– Minusta on tullut hyvin eristäytynyt. Kun olin pieni, kävin pelaamassa jalkapalloa kavereideni kanssa. Nyt olen liian peloissani, mies sanoo Timesille.
– Hän haluaisi töitä, mutta ei ole löytänyt mitään, mitä hän voisi tehdä. Minä lopetin työni pubissa ja huolehdin hänestä nyt täysipäiväisesti, äiti sanoo Telegrahpille.
Ruokavaliotaan mies ei ole saanut muutettua pysyvästi. Äidin mukaan hän syö vitamiinilisiä, mutta ranskalaiset ja perunalastut ovat edelleen pääasialliset ravinnonlähteet.
– Kun hän oli hoidossa, saimme hänet syömään hedelmäsmoothieita, mutta hän on nyt lopettanut senkin.
Ans so hjappens että mulla on pakaste piukkana puolukkaa, sain kunnon pompsin mukavaan hintaan.
Syön aamiaisella jugurtin kera ja monasti tekis mieli ahmia pelkkää puolukkaa, on se niin hyvää.
Antaa puuroonkin mukavasti makua.
Eioo yhtä hyvänmakuista kuin punaherukka jota saan kotipuskista mutta tarpeeksi hyvää.
Kari Aittomäki kirjoitti: ↑marras 8, 2019, 17.07
Hoo. Pari päivää sitte kerrottiin uutisissa jotta puolukka on vieläkin superimpaa marjaa kuin luultu on!
Ans so hjappens että mulla on pakaste piukkana puolukkaa, sain kunnon pompsin mukavaan hintaan.
Syön aamiaisella jugurtin kera ja monasti tekis mieli ahmia pelkkää puolukkaa, on se niin hyvää.
Antaa puuroonkin mukavasti makua.
Eioo yhtä hyvänmakuista kuin punaherukka jota saan kotipuskista mutta tarpeeksi hyvää.
Mikähän se optimi päivämäärä on?
Olen joka vuosi poiminut noin 60l puolukkaa ja noin 40-60l karpaloa, sadosta riippuen. Joka päivä syön ehkä 2dl jompaa kumpaa, karkin sijasta iltaisin jäisenä.
Onko joku raja jota on tarpeeton ylittää?
Ei niin että se haitalliseksi kävis (verenhyytymistä lääkehoidolla säädellessä vaikutusta on ainakin tyrnimarjalla) mutta jos vitamiini-antia ajatellaan niin eikai siitä suoraa ikävyyttä seuraa?
Kunnyt pelataan pakastetuilla varannoilla ja edessäodottavalla talvella niin howmuch ois ping? Optimi päiväannos.
Kari Aittomäki kirjoitti: ↑marras 9, 2019, 01.20
Onko joku raja jota on tarpeeton ylittää?
Ei niin että se haitalliseksi kävis (verenhyytymistä lääkehoidolla säädellessä vaikutusta on ainakin tyrnimarjalla) mutta jos vitamiini-antia ajatellaan niin eikai siitä suoraa ikävyyttä seuraa?
Kunnyt pelataan pakastetuilla varannoilla ja edessäodottavalla talvella niin howmuch ois ping? Optimi päiväannos.
Puolukoista sanotaan että 100-200g päivässä on riittävä annos saamaan kaikki hyödyt irti. Puolukassa on c-ja e-vitamiinia, c on vesiliukoinen ja e rasvaliukoinen mitta silti ei aiheuta oireita isompinakaan määrinä. Tarkoitan sellaisina joita puolukasta saisi, teollisia määriäkään syömällä.
Happamuus ei tee hampaille hyvää ja niitä ei kannata harjata heti puolukoiden syönnin jälkeen.
Tuossa ei tutkittu, mikä kaiken pahan alku ja juuri, vaan tarkasteltiin lihansyönnin yhteyttä diabetekseen, sydänvaivoihin ja yleiseen kuolleisuuteen. Se on tutkimus tutkimuksista ja päätelmä on, että ne aiemmat on tehty väärin ja tämä oikein. Vähemmän yllättäen kaikki eivät niele sellaisenaan:
Edellinen tutkimus ei juuri ota kantaa syöpään. Syöpäpäivän johdosta tuli tämmöinen vastaan jossa, punaisen lihan syönti lisää riskiä sairastua suolistosyöpään ja Suomessa ollaan kaukana suosituksista (puoli kiloa viikossa).
Mielenkiintoista. Kilojen kertyminen vanhetessa ei siis ilmeisesti johdu kropan vanhenemisesta vaan elämäntavasta, eli sillä samalla keski-ikäisen elämäntavalla olisi kait sitten lihonut nuorempanakin. Varsin mainio juttu, jos näin todella on.
AINEENVAIHDUNNAN hidastumisen on arveltu olevan keski-iässä alkavan lihomisen yksi todennäköinen syy. Tuoreessa Science-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan olisi.
Herman Pontzerin johtaman kansainvälisten tutkijoiden ryhmän aineistossa oli yhteensä 6 500 ihmisen tiedot. Joukossa oli ihmisiä kahden päivän ikäisistä 95-vuotiaisiin.
Tärkein tulos oli se, että 20–60-vuotiaiden aineenvaihdunnan nopeus pysyy ennallaan. Yli 60-vuotiaiden aineenvaihdunta hidastuu vain 0,7 prosenttia vuodessa. Aineenvaihdunnan hidastuminen on siis niin hidasta, ettei se voi selittää keski-ikäisten lihomista. Keski-ikä sijoitetaan usein vuosille 40–60.
Tutkimuksen mukaan sukupuolten aineenvaihdunnan nopeuden eroista ei löytynyt todisteita.
...
Luontaisen energiankulutuksen pienentyminen, istuva elämäntapa ja lihottavien ruokien runsas käyttö viimeisten 40 vuoden aikana ovat johtaneet siihen, että liikakaloreita tulee paljon aikaisempaa herkemmin.
