Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Pistimet ja pistintaistelu
Valvoja: Valvoja
- Mjölnir
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 10
- Viestit: 24802
- Lauteille: Joulukuu 2005
- Paikkakunta: Valkeakoski
- Etulaji: Jyrki Saario Defendo
- Sivulajit: Potkunyrkkeily, BJJ
- Takalajit: Krav Maga, Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
- Yhteystiedot:
Pistimet ja pistintaistelu
Muuten, minusta on jonkin verran eri asia hyökätä pistimellä jonkun kimppuun tai taistella myös pistimellä aseistautunutta vastaan. Samoin kuin veitsellä: hyökätä jonkun kimppuun veitsellä on melko eri asia kuin taistella veitsellä veistä vastaan. Ja sama tietysti pätee aseettomaan.
Koska sotilaskoulutuksessa massakoulutusmielessä on usein rajoitetusti aikaa, opetetaan sotilas vain hyökkäämään jolloin homma toiminee jos kohde ei näe hyökkääjää tai henkisesti on kykenemätön eli jähmettyy. Taistelu taas on ”ottelua”, sitä ei opi lyömällä pistimellä ilmaan, samoin kuin nyrkkitappelua ei opi lyömällä pistareita tai ilmaa
Me Green-tiimin kanssa vedettiin lähitaistelu 2-kursseilla ”pistintaistelua” eli pugil-stick fightia, mutta kahdella ensimmäisellä kerralla molemmilla tuli yksi aivotärähdys, niin lopetimme sen vetämisen. Sääli, se oli ”äijää” ja porukka tykkäs hulluna. Paitsi ne tyrmätyt
Koska sotilaskoulutuksessa massakoulutusmielessä on usein rajoitetusti aikaa, opetetaan sotilas vain hyökkäämään jolloin homma toiminee jos kohde ei näe hyökkääjää tai henkisesti on kykenemätön eli jähmettyy. Taistelu taas on ”ottelua”, sitä ei opi lyömällä pistimellä ilmaan, samoin kuin nyrkkitappelua ei opi lyömällä pistareita tai ilmaa
Me Green-tiimin kanssa vedettiin lähitaistelu 2-kursseilla ”pistintaistelua” eli pugil-stick fightia, mutta kahdella ensimmäisellä kerralla molemmilla tuli yksi aivotärähdys, niin lopetimme sen vetämisen. Sääli, se oli ”äijää” ja porukka tykkäs hulluna. Paitsi ne tyrmätyt
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)
Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi
-Psalmi 23:4 (modattu)
Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi
- Mjölnir
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 10
- Viestit: 24802
- Lauteille: Joulukuu 2005
- Paikkakunta: Valkeakoski
- Etulaji: Jyrki Saario Defendo
- Sivulajit: Potkunyrkkeily, BJJ
- Takalajit: Krav Maga, Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
- Yhteystiedot:
Pistimet ja pistintaistelu
Kehveli, ei päivää ettei oppisi uusia temppuja: ensimmäinen gif-animaatio
Tuossa Green-ohjaajakurssilainen omassa loppukokeessaan opettaa lyhyen asennon ja siitä tuomisen ampuma-asentoon (pitkä) joka muodostaa myös piippulyönnin (whiplash) perusteet
Tuossa Green-ohjaajakurssilainen omassa loppukokeessaan opettaa lyhyen asennon ja siitä tuomisen ampuma-asentoon (pitkä) joka muodostaa myös piippulyönnin (whiplash) perusteet
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)
Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi
-Psalmi 23:4 (modattu)
Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi
- Mjölnir
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 10
- Viestit: 24802
- Lauteille: Joulukuu 2005
- Paikkakunta: Valkeakoski
- Etulaji: Jyrki Saario Defendo
- Sivulajit: Potkunyrkkeily, BJJ
- Takalajit: Krav Maga, Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
- Yhteystiedot:
Pistimet ja pistintaistelu
Tässä demoan ampumaradalla miten kovapanosharjoittelu voidaan yhdistää muuhun harjoitteluun, eli ensin käytetään saksitorjuntaa yllättävän hyökkäyksen torjuntaan ja käytetään sen jälkeen asetta tuosta lyhyestä asennosta ampumiseen. Tässä on näköjään failure drill, eli jos vaikka kohteella on liivit ja haluttua vaikutusta vartalosta tai lantiosta ei saada, ammutaan yläkäyttökoteloon
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)
Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi
-Psalmi 23:4 (modattu)
Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi
- Antti
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 198
- Viestit: 2954
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Liikuntafilologia
- Yhteystiedot:
Pistimet ja pistintaistelu
Ei nyt varmaan ole hirveän mielekästä hirttäytyä rynnäkkökiväärin määritelmään teknisten yksityiskohtien näkökulmasta, kun nimityskin viittaa käyttötapaan eikä tekniikkaan. Tarkoitan, että olisi merkittävästi eri asia keskustella siitä, onko joku ase "itselataava" tai "konetuliase". Erotteluhan syntyy tarpeesta, ja tarpeet ovat usein asiayhteydestä riippuvaisia. Ampuma-aseterminologiasta voi tietysti avata uuden ketjun, jos se tuntuu tarpeelliselta.
Pistinkeskustelun kannalta Falklandin sodan pistinrynnäkössä oleellista on, että britit päätyivät käyttämään rynnäkköä pistimet kiinnitettyinä (rynnäkkö ei edellytä pistintä), vaikka heillä (ja vihollisella) oli käytössään automaattiaseet. Näkisin tämän liittyvän jo mainittuun pistimen psykologiseen ulottuvuuteen ennemmin kuin FN FAL -kiväärin pistinystävällisyyteen...
Samoin Pistintaisteluohjesääntö (1925) toteaa pistintaistelun olevan "lopullisesti ratkaiseva taistelumuoto niinhyvin hyökkäyksessä kuin puolustuksessa"; edelleen todetaan, että "lujatahtoinen vastustaja puolustaa itseään ampumalla vain rynnäkön ensi hetkinä ja turvautuu sitten pistimeensä". Taisteluharjoitus on aloitettava rynnäkköetäisyyden päästä, jolloin puolustaja ensin ampuu, ja hyökkääjän tultua 20 m päähän on hyökättävä vastaan pistimellä. Patruunoista todetaan kyllä sen verran, että tositilanteessa pistintaisteluun lähdettäessä on "parasta säästää kiväärin piippuun patruuna, vieläpä syöttökoteloonkin joku, jotta tarpeen tullen, etenemisessä kuitenkaan pysähtymättä, vielä käsikähmässäkin voitaisiin ampua."
Syy pistimen käyttöön näyttäisi olevan se, että tuolloin käytössä ollutta kivääriä ei pidetty toimivana (ampuma)aseena rynnäkköetäisyyden sisäpuolella. (Mieleen tulee vähän veitsiuhan "21-foot rule".) Patruunoiden loppumista tärkeämpi syy on varmaankin riittämätön tulinopeus. (Korkeampi tulinopeus tietysti edellyttää myös suurempaa lipaskapasiteettia.)
Pistinkeskustelun kannalta Falklandin sodan pistinrynnäkössä oleellista on, että britit päätyivät käyttämään rynnäkköä pistimet kiinnitettyinä (rynnäkkö ei edellytä pistintä), vaikka heillä (ja vihollisella) oli käytössään automaattiaseet. Näkisin tämän liittyvän jo mainittuun pistimen psykologiseen ulottuvuuteen ennemmin kuin FN FAL -kiväärin pistinystävällisyyteen...
...johon liittyen yllä on kiinnostavia pointteja. Mietin kuitenkin tuota patruunoiden loppumisen ongelmaa historiallisesta näkökulmasta. Vanhempi lähitaistelukirjallisuus ei erikseen ota kantaa patruunoiden loppumiseen perusteena käyttää pistintä tai muita kylmiä aseita. Ohjeita lähitaistelua varten (1928) korostaa rynnäkön merkitystä vihollisen asemien syvyyden ja suomalaisen maaston tarjoamien peräkkäisten "luonnonlinnoitusten" vuoksi; käsikähmään (johon siis pistintaistelu lukeutuu) joudutaan, mikäli vihollinen puolustautuu viimeiseen saakka tai jos ollaan itse torjumassa rynnäkköä (ts. oletetaan tietenkin taisteltavan viimeiseen saakka). Käsikähmään soveltuviksi aseiksi mainitaan pistooli ja konepistooli, ja ammunta kielletään, jos omat ovat sekoittuneet vihollisen kanssa.Andy kirjoitti: ↑tammi 7, 2020, 14.44Battle rifle -kiväärissä pistin ei ole kauhean hyödyllinen, mutta periaatteessa tarpeellisempi kuin rynnäkkökiväärissä, koska lippaan patruunakapasiteetti on pienempi ja taistelijan mukanaan kantama patruunamäärä on myös pienempi. Lisäksi ase on pidempi, jolloin se on tehokkaampi pistimen jalusta.
Samoin Pistintaisteluohjesääntö (1925) toteaa pistintaistelun olevan "lopullisesti ratkaiseva taistelumuoto niinhyvin hyökkäyksessä kuin puolustuksessa"; edelleen todetaan, että "lujatahtoinen vastustaja puolustaa itseään ampumalla vain rynnäkön ensi hetkinä ja turvautuu sitten pistimeensä". Taisteluharjoitus on aloitettava rynnäkköetäisyyden päästä, jolloin puolustaja ensin ampuu, ja hyökkääjän tultua 20 m päähän on hyökättävä vastaan pistimellä. Patruunoista todetaan kyllä sen verran, että tositilanteessa pistintaisteluun lähdettäessä on "parasta säästää kiväärin piippuun patruuna, vieläpä syöttökoteloonkin joku, jotta tarpeen tullen, etenemisessä kuitenkaan pysähtymättä, vielä käsikähmässäkin voitaisiin ampua."
Syy pistimen käyttöön näyttäisi olevan se, että tuolloin käytössä ollutta kivääriä ei pidetty toimivana (ampuma)aseena rynnäkköetäisyyden sisäpuolella. (Mieleen tulee vähän veitsiuhan "21-foot rule".) Patruunoiden loppumista tärkeämpi syy on varmaankin riittämätön tulinopeus. (Korkeampi tulinopeus tietysti edellyttää myös suurempaa lipaskapasiteettia.)
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
- Mjölnir
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 10
- Viestit: 24802
- Lauteille: Joulukuu 2005
- Paikkakunta: Valkeakoski
- Etulaji: Jyrki Saario Defendo
- Sivulajit: Potkunyrkkeily, BJJ
- Takalajit: Krav Maga, Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
- Yhteystiedot:
Pistimet ja pistintaistelu
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)
Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi
-Psalmi 23:4 (modattu)
Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi
- Mjölnir
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 10
- Viestit: 24802
- Lauteille: Joulukuu 2005
- Paikkakunta: Valkeakoski
- Etulaji: Jyrki Saario Defendo
- Sivulajit: Potkunyrkkeily, BJJ
- Takalajit: Krav Maga, Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
- Yhteystiedot:
Pistimet ja pistintaistelu
Siinä lähitaistelu 2 - kurssilta pugil stick Fight turnaus
https://www.instagram.com/p/BZtvizbjR45 ... yb4zb0d49d
https://www.instagram.com/p/BZtvizbjR45 ... yb4zb0d49d
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)
Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi
-Psalmi 23:4 (modattu)
Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 7
- Viestit: 2135
- Lauteille: Toukokuu 2006
- Paikkakunta: Espoo
- Etulaji: Judo
Pistimet ja pistintaistelu
Off topic mutta rynnäkkökiväärin nimi ei viittaa käyttötapaan tai tekniikkaan vaan se liittyy Hitlerin mieltymykseen rynnäkkö sanaan. StürmGevär 44 alkuperäinen nimi on MP43/43. Ja kun ase sai Hitlerin hyväksynnän 44
"once Hitler saw the MP 44 being demonstrated, he was impressed and gave it the title Sturmgewehr. " wikipedian lainaus tuosta tilanteest
Strürm sanaa on natsi-saksan sanastossa varsin paljon. Oikeampi nimi olisi ollut varmasti konekarabiini, automaattikarabiini. Mutta tuo nimitys nyt jäi elämään. Aseen tarpeellisuushan perustuu havaintoon .että on erittäin harvinaista taistelukentällä joutua tilanteeseen jossa pitäis pystyä ampuvaan kovin pitkälle. Suomen peitteisessä maastossa OV perus ampumakoulutus etäisyys 150m on jo varsin pitkä matka
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 33
- Viestit: 18918
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Pistimet ja pistintaistelu
Olen omistanut sekä FAL:in että AK-pohjaisen aseen ja niiden käsittely varsinkin nopeissa lähietäisyyden ampumatilanteissa on kyllä huomattavan erilaista. Sarjatuliominaisuus on esimerkiksi FAL:n kaltaisessa kiväärissä on täysin turha, koska asetta ei voisi hallita. FAL ei missään nimessä ole rynnäkkökivääri käytön puolesta, eikä tämä ole mitään saivartelua, vaan kyseessä on täysin erilainen ase. Ero käytössä on mielestäni samaa luokkaa kuin rynnäkkökiväärillä ja konepistoolilla - ei niitäkään kukaan väitä samaksi asetyypiksi.
Epäilemättä vielä siinä vaiheessa kun sotilaat aseistetaan laseraseilla, tulee joskus tilanteita, joissa pistimistä voi olla hyötyä. Sotajoukkoja ei kuitenkaan voi varustaa sillä perustein, että pitää olla varusteita jokaiseen mahdolliseen tilanteeseen. On varmasti paljonkin tilanteita, joissa nykyajan sotilas on lyönyt vihollista nyrkillä, mutta ei silti ole järkevää varustaa sotajoukkoja nyrkkiraudoilla tällaisen tilanteen varalta.
Pitää punnita sitä, että sotilas voi kantaa tietyn määrän tavaraa ja siihen pitäisi saada mahdollisimman paljon taistelutehoa. Varusteiden hinnalla on myös rajansa ainakin rivimosureilla, mutta tämä ei pistimen kohdalla ole yleensä ongelma. Pistinkiinnitys rajoittaa kuitenkin joitain muita lisälaitteita, kuten murtojarrua tai äänenvaimenninta, joten sillä on myös negatiivisia vaikutuksia aseen taistelutehoon.
Pistin on siksi vanhentunut ja poistumassa oleva taisteluväline. Se on kai selvinnyt näinkin pitkään lähinnä siksi, että on niin halpa ja sitä voidaan käyttää myös yleisveitsenä, vaikka se ei olekaan siihen oikein ihanteellinen.
Epäilemättä vielä siinä vaiheessa kun sotilaat aseistetaan laseraseilla, tulee joskus tilanteita, joissa pistimistä voi olla hyötyä. Sotajoukkoja ei kuitenkaan voi varustaa sillä perustein, että pitää olla varusteita jokaiseen mahdolliseen tilanteeseen. On varmasti paljonkin tilanteita, joissa nykyajan sotilas on lyönyt vihollista nyrkillä, mutta ei silti ole järkevää varustaa sotajoukkoja nyrkkiraudoilla tällaisen tilanteen varalta.
Pitää punnita sitä, että sotilas voi kantaa tietyn määrän tavaraa ja siihen pitäisi saada mahdollisimman paljon taistelutehoa. Varusteiden hinnalla on myös rajansa ainakin rivimosureilla, mutta tämä ei pistimen kohdalla ole yleensä ongelma. Pistinkiinnitys rajoittaa kuitenkin joitain muita lisälaitteita, kuten murtojarrua tai äänenvaimenninta, joten sillä on myös negatiivisia vaikutuksia aseen taistelutehoon.
Pistin on siksi vanhentunut ja poistumassa oleva taisteluväline. Se on kai selvinnyt näinkin pitkään lähinnä siksi, että on niin halpa ja sitä voidaan käyttää myös yleisveitsenä, vaikka se ei olekaan siihen oikein ihanteellinen.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
- Antti
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 198
- Viestit: 2954
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Liikuntafilologia
- Yhteystiedot:
Pistimet ja pistintaistelu
Kyllähän se historiastaan huolimatta joka tapauksessa viittaa käyttöön, siis ennemmin kuin vaikka toimintaperiaatteeseen tai patruunan laatuun?PetriP kirjoitti: ↑tammi 8, 2020, 12.45 Off topic mutta rynnäkkökiväärin nimi ei viittaa käyttötapaan tai tekniikkaan vaan se liittyy Hitlerin mieltymykseen rynnäkkö sanaan. StürmGevär 44 alkuperäinen nimi on MP43/43. Ja kun ase sai Hitlerin hyväksynnän 44
"once Hitler saw the MP 44 being demonstrated, he was impressed and gave it the title Sturmgewehr. " wikipedian lainaus tuosta tilanteest
Strürm sanaa on natsi-saksan sanastossa varsin paljon. Oikeampi nimi olisi ollut varmasti konekarabiini, automaattikarabiini. Mutta tuo nimitys nyt jäi elämään.
Sturm oli jo ennen Hitlerin valtaannousua sotilaskäytössä ollut tavallinen sana, ja myös Sturmabteilung on SA-joukkoja vanhempi sotilastermi. Välitön syy uudelle nimitykselle (eli MP 44:n uudelleen nimeämiselle) on eittämättä ollut se, että kyseessä ei ollut Maschinenpistole (MP, konepistooli), ja muodollisesti vastaava Maschinengewehr ei tietenkään käynyt. Tämä ei tosin selitä sitä, miksi Maschinenkarabiner ei kelvannut, ja muuttuihan Gewehr 43:kin Karabiner 43:ksi... (Alkuperäislähdettä tai viitettä ei tullut vastaan.) Joka tapauksessa tarinaan siitä, että Hitler olisi keksinyt Sturmgewehr-nimityksen vaikututtuaan aseesta, suhtautuisin suolarakeen kera.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
- Antti
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 198
- Viestit: 2954
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Liikuntafilologia
- Yhteystiedot:
Pistimet ja pistintaistelu
Andy, yritin sanoa, että tuon Falklandin esimerkin osalta britit olisivat oletettavasti kiinnittäneet pistimet siinäkin tapauksessa, että heillä olisi ollut käytössä nykyiset rynnäkkökiväärinsä. Vaikka minulla ei ole lähitaistelukokemusta näistä, väittäisin, että molemmat aseet eroavat 1914 Enfieldistä enemmän kuin toisistaan, eli niiden kanssa on oleellisilta osin yhtä turha käyttää pistintä ensimmäisen maailmansodan aikaisen opin mukaisella tavalla. Falklandin sota on siis tässä mielessä ihan käypä esimerkki nykyaikaisesta pistimenkäytöstä, vaikka Jorge otsikoikin sen esimerkiksi pistimen käytöstä rynnäkkökiväärin kanssa.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 33
- Viestit: 18918
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Pistimet ja pistintaistelu
Niin, jos se pistin on mukana, niin varmaan se kannattaa joskus kiinnittääkin. Tämä on eri kysymys kuin se, kannattaako FAL:illa tai L85:lla varustettuille joukoille jakaa pistimiä.
Tapettiinko niillä pistimillä muuten paljonkin argentiinalaisia?
Tapettiinko niillä pistimillä muuten paljonkin argentiinalaisia?
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Pistimet ja pistintaistelu
Aseseppäkoulukaveri väitti, että syvälle lyötyä pistintä ei saa muutoin irti kuin laukaisemalla ase. Pidin tätä aika outona, koska sittenhän ei kannata lyödä ollenkaan, vain ampua. Vai päteekö se vain veriurattomiin pistimiin; vai onko sellaisia olemassakaan? Pistin on kuitenkin pääasiassa tarpeen vasta kun tuliannos on käytetty.
Ei hää oo mikään "helevetin idiootti". Hää on Elvis.
Sliipparit/Viemäri TV
Sliipparit/Viemäri TV
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 40
- Viestit: 16086
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Pistimet ja pistintaistelu
On juu tarinoita tuosta että olikohan jonkin lisenssi-AKn pistin ei irtoa kuin ampuamalla..
Vaikea tajuta miten. Juu, laattaterä haukkaa kiinni elävään lihaan eikä meinaa irrota millään perkeleelläkään, mutta rynnärissä on senverta vipuvartta että kyllämä ainaki sen irki saisin revittyä vaikka rimpuilevien kylkiluitten välistä.
Sen verta löytyy paukkuja kyllä.
Jotain pistintaistelusta kertonee se, että eka maailmansodassa sällit käytteli juu pistinhalkoaan mutta käsikähmässä kenttälapiota.
Tämä tieto on kai alunalkaen Erich Maria Remarquen klassikkokirjasta mutta lie saanut vahvistusta vähä niinku jokapuolelta.
Stalingradissakin kun molemmilta osapuolilta oli panoslaatikoissa enää hilseet jäljellä, kiväärit muuttu nuijiksi, eivät keihäiksi.
Suuntautuneet käytti lapiota ja puukkoa.
Ja onhan niitä mainintoja siitä että kevyen koulutuksen saaneet käytteli kivääriä nuijamaisesti, vaikka pistinkin oli jaettu.
Niin Talvisodassa venäläispolot kuin Afrikassa kouluttamattomat aseveikot.
Pistinrynkky on kuitenkin aika monimutkainen käyttöpeli tilanteessa, näinköhän tuo viittomakieli lopultakaan nenäytyis ihan tappelukäytännöksi?
Ei jotenkin tunnu luontevalta ei. Mutta mitäs minä tietäisin.
Vaikea tajuta miten. Juu, laattaterä haukkaa kiinni elävään lihaan eikä meinaa irrota millään perkeleelläkään, mutta rynnärissä on senverta vipuvartta että kyllämä ainaki sen irki saisin revittyä vaikka rimpuilevien kylkiluitten välistä.
Sen verta löytyy paukkuja kyllä.
Jotain pistintaistelusta kertonee se, että eka maailmansodassa sällit käytteli juu pistinhalkoaan mutta käsikähmässä kenttälapiota.
Tämä tieto on kai alunalkaen Erich Maria Remarquen klassikkokirjasta mutta lie saanut vahvistusta vähä niinku jokapuolelta.
Stalingradissakin kun molemmilta osapuolilta oli panoslaatikoissa enää hilseet jäljellä, kiväärit muuttu nuijiksi, eivät keihäiksi.
Suuntautuneet käytti lapiota ja puukkoa.
Ja onhan niitä mainintoja siitä että kevyen koulutuksen saaneet käytteli kivääriä nuijamaisesti, vaikka pistinkin oli jaettu.
Niin Talvisodassa venäläispolot kuin Afrikassa kouluttamattomat aseveikot.
Pistinrynkky on kuitenkin aika monimutkainen käyttöpeli tilanteessa, näinköhän tuo viittomakieli lopultakaan nenäytyis ihan tappelukäytännöksi?
Ei jotenkin tunnu luontevalta ei. Mutta mitäs minä tietäisin.
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 40
- Viestit: 16086
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Pistimet ja pistintaistelu
Helevettiläinen kun pitäis oppia niinku lainaamaan eli kirjottaan selvästi.
Tajuan kokonaisuuden, kapine on sellaisenaan kaikkineen myös astalo, ase.. mutta mylläkässä?
Kiitoksia infosta ja viitseliäisyydestä.
Tämä on mielestäni vaikea hahmotus.
Tajuan kokonaisuuden, kapine on sellaisenaan kaikkineen myös astalo, ase.. mutta mylläkässä?
Kiitoksia infosta ja viitseliäisyydestä.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 7
- Viestit: 2135
- Lauteille: Toukokuu 2006
- Paikkakunta: Espoo
- Etulaji: Judo
Pistimet ja pistintaistelu
vaikee uskoa. Pistin on kiinnitettynä kivääriin on vaan lyhyt keihäs ja ehkä painavan puoleinen. Jos siinä olis tuollaista ongelmaa olisi se kyllä päätynyt jo antiikin aikaisiin lähteisiin. Kreikkalaiset kovasti paljon työnty keihäitä käyttivät. Olettaenkin siinä joutuu kiertämään jotta saa tehtyä ilmarakoa ja sitten vetämään? Onnistuneessa hyökkäyksessä hyökkääjiä on tyypillisesti kolminkertainen määrä puolustautujiin joten pääsääntöisesti tuommoisessa tilanteessa sitä pistintiä on käytetty 0-1 kertaanTimpa kirjoitti: ↑tammi 9, 2020, 02.35 Aseseppäkoulukaveri väitti, että syvälle lyötyä pistintä ei saa muutoin irti kuin laukaisemalla ase. Pidin tätä aika outona, koska sittenhän ei kannata lyödä ollenkaan, vain ampua. Vai päteekö se vain veriurattomiin pistimiin; vai onko sellaisia olemassakaan? Pistin on kuitenkin pääasiassa tarpeen vasta kun tuliannos on käytetty.
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 28 kurkkijaa