Aivan, ja juuri siksi kysyn asiaa. Sanoihin liittyvät assosiaatiot ovat kiinnostavia ja pohjimmiltaan muodostavat niiden merkityksen. Myös "pisto" kuulostaa monen mielestä ensisijaisesti jonkinlaiselta harmittomalta tökkäisyltä. Mutta tämän kanssa on ehkä vaan elettävä.luupää kirjoitti: ↑tammi 13, 2020, 12.24 Sinähän se kielitieteilijä olet.
Maallikkona assosioin viiltämisen ehkä enemmän pinnalliseksi ja ihmisapinaan kohdistuvaksi. Näin vaikka viiltohaavakin voi olla syvä. Leikkaaminen kuulostaa mun pääkopassa ehkä enemmän neutraalilta ja työkalumaista käyttöä ilmentävänä...
Ja kiitos kirjalöydöstä! Alla relevantti kohta:
Nostan tästä esille sen, että juuttumista ei mainita yleisenä pistimen ongelmana, vaan asiana, joka joskus tapahtuu. (Seuraavassa kappaleessa ilmeisesti tyveen asti uponnut pistin irtoaa ongelmitta.) Myös kiväärinperä mainittu. On myös kiinnostavaa, miten ja miksi pistoa seuraavaa laukausta on harjoiteltu: onko ongelma huomattu uutena sotakokemuksena, ja onko harjoiteltu niin, että pistoa seuraa aina laukaus jne. Miksi ylipäänsä pistää ampumisen sijaan, jos patruunoita oletetaan olevan käytössä?Again the Japanese fell in rows, and again many, too many, reached our lines. Rifle butts again cracked against heads, and bayonets again plunged into bodies. If the bayonet stuck inside a man, as they sometimes did, we were trained to free the blade by squeezing off a round into the Jap's body.